Tampereen yliopisto

Ravinnon omega-3-rasvahapot saattavat suojata lapsia infektioilta ja tyypin 1 diabeteksen esiasteelta

Jaa

Omega-3-rasvahapot näyttäytyvät terveydelle edullisina kahdessa hiljattain julkaistussa tutkimuksessa. Toisessa tutkimuksessa selvitettiin suomalaislasten rasvahappojen saantia ravinnosta ja toisessa, 15 maata kattavassa kansainvälisessä tutkimuksessa, rasvahappojen osuutta veressä lapsilla.

Esimerkiksi rasvaisista kaloista saadaan runsaasti omega-3-rasvahappoja. (Kuva: Photo by Robert Bogdan/Pexels)
Esimerkiksi rasvaisista kaloista saadaan runsaasti omega-3-rasvahappoja. (Kuva: Photo by Robert Bogdan/Pexels)

Suomalaistutkimuksen mukaan perinnölliseen riskiryhmään kuuluvilla lapsilla, jotka saavat ravinnostaan runsaasti tiettyjä rasvahappoja, on muita pienempi todennäköisyys saada tyypin 1 diabeteksen esiaste, eli muodostaa taudin kehittymiselle tyypillisiä vasta-aineita.

Rasvahapoista erityisesti suurempi pehmeiden rasvojen eli monityydyttymättömien omega-3-rasvahappojen ja kertatyydyttymättömien rasvahappojen saanti oli yhteydessä pienempään diabeteksen esiasteen riskiin.

Kansainvälisessä TRIGR-tutkimuksessa suurempi omega-3-rasvahappojen osuus syntymän aikaan napaverestä mitattuna ja 6–18 kuukauden iässä pienensi riskiä sairastua joihinkin infektioihin ennen 18 kuukauden ikää. Infektioiden määritys perustui veren mikrobivasta-ainetasoihin, ja tarkastelussa oli yli 10 eri infektioita aiheuttavaa mikrobia. Tässä tutkimuksessa verestä mitattu korkeampi D-vitamiinipitoisuus ei pienentänyt infektioriskiä.

Tulokset tukevat käsitystä siitä, että ravinnon omega-3-rasvahapot saattavat suojata tyypin 1 esidiabeteksen kehittymiseltä ja varhaisilta infektioilta.

Ruokasuosituksissa suositellaan omega-3 rasvahappojen lähteitä

Hyviä omega-3-rasvahappojen ruokalähteitä ovat rasvaiset kalat, kasviöljyt, erityisesti rypsiöljy sekä tietyt pähkinät ja siemenet, kuten saksanpähkinä ja pellavansiemen. Pienet lapset saavat omega-3-rasvahappoja myös äidinmaidosta ja äidinmaidonkorvikkeista. Verestä mitattaviin rasvahappotasoihin vaikuttaa ravinnon lisäksi muitakin tekijöitä, kuten perimä.

Tulokset tukevat nykyisiä lasten ruokasuosituksia, joissa suositellaan valitsemaan koko perheen ruoaksi useammin pehmeän rasvan lähteitä, eli kasviöljyjä, pähkinöitä, siemeniä ja kalaa sekä harvemmin paljon kovaa rasvaa sisältäviä ruokia, kuten rasvaisia lihoja ja makkaroita.

Nyt julkaistut tutkimukset tukevat käsitystä, että jo varhainen, mukaan lukien äidin raskaudenaikainen, riittävä pehmeän rasvan saanti on hyödyllistä lapsen terveydelle.

Tutkittavana lapsia, joilla kohonnut riski sairastua tyypin 1 diabetekseen

Suomalaistutkimus on osa DIPP-tutkimusta (Finnish Type 1 Diabetes Prediction and Prevention Study), jossa pyritään selvittämään erilaisia tyypin 1 diabeteksen suoja- ja riskitekijöitä. Tässä tutkimuksessa oli mukana 5674 lasta.

Kansainvälisessä TRIGR (Trial to Reduce IDDM in the Genetically at Risk) Divia-tutkimuksessa oli mukana 576 lasta, jotka ovat alun perin osallistuneet interventiotutkimukseen, jossa tutkittiin erilaisten äidinmaidonkorvikkeiden vaikutusta tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen.

Molemmissa tutkimuksissa oli mukana lapsia, joilla oli perimänsä puolesta kohonnut riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Siksi ei tiedetä, ovatko tulokset yleistettävissä lapsiin, joilla ei ole tyypin 1 diabetekseen liittyvää geneettistä alttiutta.

DIPP-tutkimuksen tulokset on julkaistu European Journal of Nutrition -tiedelehdessä.

TRIGR-tutkimuksen tulokset on julkaistu Clinical Nutrition -tiedelehdessä.

  1. Hakola, L, Vuorinen, AL., Takkinen, HM., Niinistö S, Ahonen S, Rautanen J, Peltonen EJ, Nevalainen J, Ilonen J, Toppari J, Veijola R, Knip M, Virtanen SM. Dietary fatty acid intake in childhood and the risk of islet autoimmunity and type 1 diabetes: the DIPP birth cohort study. Eur J Nutr (2022). https://doi.org/10.1007/s00394-022-03035-2

  2. Hakola L, Oikarinen M, Niinistö S, Cuthbertson D, Lehtonen J, Puustinen L, Sioofy-Khojine AB, Honkanen J, Knip M, Krischer JP, Erlund I, Hyöty H, Virtanen SM, TRIGR Investigators. Serum 25-hydroxyvitamin D and fatty acids in relation to the risk of microbial infections in children: the TRIGR Divia Study. Clin Nutr. 2022 https://doi.org/10.1016/j.clnu.2022.10.017

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Suvi Virtanen
tutkimusprofessori
THL, Tampereen yliopisto
Puh. 029 524 8729

Leena Hakola
tutkijatohtori
Tampereen yliopisto
leena.hakola@tuni.fi

Kuvat

Esimerkiksi rasvaisista kaloista saadaan runsaasti omega-3-rasvahappoja. (Kuva: Photo by Robert Bogdan/Pexels)
Esimerkiksi rasvaisista kaloista saadaan runsaasti omega-3-rasvahappoja. (Kuva: Photo by Robert Bogdan/Pexels)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Ruoan tuottaminen omin käsin luo monenlaisia keskinäisriippuvuuksia24.11.2022 13:32:10 EET | Tiedote

Ruoan pienimuotoinen tuotanto kotitarvekäyttöön tai lähimarkkinoille on Suomessa yleistä ja harjoittajilleen merkityksellistä toimintaa. Esimerkiksi vihannesviljelyn, sienestyksen ja mehiläishoidon kautta tuotetaan sekä toimeentuloa että hyvinvointia. Samalla ruoantuotannon arkiset käytännöt ovat tiivistä kanssakäymistä sekä niihin osallistuvien ihmisten kesken että ihmisten ja muiden lajien välillä.

Väitös: Energiayhteisöt voisivat parantaa energiajärjestelmän kestävyyttä, mutta niiden toimintaperiaatteet ovat vasta kehittymässä24.11.2022 12:50:52 EET | Tiedote

Energiayhteisöissä energiankäyttäjät lisäävät omavaraisuuttaan vähentämällä ulkopuolelta ostetun energian määrää tuottamalla sitä itse. Tuore energiayhteisöihin liittyvä lainsäädäntö Suomessa mahdollistaa energiayhteisöt taloyhtiöissä. Diplomi-insinööri Jussi Valta tutkii väitöskirjassaan taloyhtiötä laajempien energiayhteisöjen mahdollisuuksia ja haasteita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme