Ravitsemuksellisesti arvokas kotimainen kalanmaksa kannattaisi hyödyntää elintarvikkeena
Aiemmin täysin hyödyntämättä jääneet viljellyn siian ja kirjolohen maksat soveltuvat hyvin käytettäväksi niin joukkoruokailussa kuin ravintoloissa monin tavoin. Kalanmaksan käyttö elintarvikkeena on ympäristöystävällistä ja voi lisätä kalanviljelyn tuottavuutta. Käyttö myös luo uutta terveellistä ruokakulttuuria. Tutkimuksissa kalanmaksan ravitsemuksellinen sisältö osoittautui erinomaiseksi. Kalanmaksan hyötykäyttömahdollisuuksia selvitettiin Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Maksaa vaivan –hankkeessa.
Kirjolohen ja siian maksan ravitsemuksellinen sisältö osoittautui analyyseissä erinomaiseksi. Maksa sisältää runsaasti proteiineja ja terveellisiä monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja ja vähän tyydyttyneitä rasvoja. Maksojen rasvahappokoostumus on ihanteellinen suhteessa nykyisiin ravitsemussuosituksiin, eivätkä kasvatetun kalan maksan vierasainepitoisuudet vaaranna elintarviketurvallisuutta. Tutkittavina olivat kadmium, lyijy, elohopea ja polyklooratut bifenyylit.
”Kotimaisen viljellyn kirjolohen ja siian maksat ovat terveellistä raaka-ainetta käytettäväksi niin joukkoruokailussa esimerkiksi jauhemaksapihvien muodossa kuin ravintoloissa fine dining -annosten raaka-aineena”, toteaa tutkija Tuula Väänänen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Maksojen käyttökelpoisuuden ja maukkauden ovat todenneet myös maistelijat kuluttajaraadeissa sekä ravintola-alan ammattilaiset. Esimerkiksi Keski-Suomen keittiömestareiden yhdistyksen syyskokouksessa kalanmaksa sai myönteisen vastaanoton.
”Esimerkiksi paistettuna tai terriiniksi valmistettuna maksat maistuvat erittäin hyviltä ja koen, että tuote on hienostuneen makuinen ja siitä saa pateita ja muita maksaherkkuja aivan samoin kuin vaikkapa lintujen maksasta”, arvioi keittiömestari Mari Moilanen hotelli Albasta.
Kalanmaksa menee nyt turkiseläimille ja biodieseliksi
Kirjolohta ja siikaa viljellään Suomessa vuosittain noin 14 miljoonaa kiloa. Pelkästään kirjolohen osalta maksaa kertyy vuosittain noin yli 200 000 kiloa. Tällä hetkellä maksat päätyvät muun teurastusjätteen mukana muun muassa turkistarhoille tai biodieselin raaka-aineeksi tai jäävät kokonaan hyödyntämättä. Elintarvikekäyttö olisi kuitenkin ympäristöystävällistä:
”Kalanviljely on rehuhyötysuhteeltaan tehokkain tapa tuottaa eläinperäistä proteiinia. Käyttämällä kalasta mahdollisimman suuri osa ravinnoksi myös kalankasvatuksen ympäristövaikutukset ja hiilijalanjälki pienenevät”, sanoo Tuula Väänänen.
Kalanviljely-yrityksille suunnatun haastattelututkimuksen mukaan myös viljely-yrittäjät ovat kiinnostuneet maksan talteenotosta, jos se voi tuoda lisäarvoa kalanviljelylle. Maksan taloudellisessa talteenotossa kalojen teurastuksen yhteydessä on vielä kuitenkin kehitettävää.
Maksaa vaivan –hanketta on rahoittanut Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.
Lisätietoja:
Tutkija Tuula Väänänen, tuula.m.vaananen@jyu.fi, puh. 040 5024081
Professori Juha Karjalainen, juha.s.karjalainen@jyu.fi, puh. 040 513 4865
Dosentti Timo J. Marjomäki, timo.j.marjomaki@jyu.fi, puh. 050 428 5274
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@hotmail.com, puh. 050 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience Instagram: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös 3.10.2020: Kuntien kielikoulutuspäätöksiin tarvitaan tutkimustietoa (Bärlund)23.9.2020 13:19:16 EEST | Tiedote
FM Pia Bärlund käsittelee poikkitieteellisessä väitöskirjassaan ajankohtaista koulutuspoliittista teemaa eli kieltenopetuksen kehittämistä kuntatasolla suomalaisen kielivarannon laajentamiseksi.
Jyväskylän yliopisto sai uudet professorit fysiikan, eläinekologian, solu- ja molekyylibiologian sekä matematiikan aloille23.9.2020 10:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on kutsunut tehtäviinsä neljä uutta professoria matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Lokakuun alussa professoreina aloittavat fysiikan professori Pekka Koskinen, eläinekologian professori Tapio Mappes ja solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki. Aiemmin tänä vuonna professorina aloitti matematiikan professorina Enrico Le Donne
Korkeakoulut saavutettavuuden asialla – digitaalisten palveluiden siirtymäaika päättyy 23.9.23.9.2020 08:00:00 EEST | Tiedote
Digipalvelulain (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, 306/2019) julkisen sektorin verkkosivustojen muutoksia koskeva siirtymäaika päättyy tänään 23.9.2020. Useissa Suomen korkeakouluissa saavutettavuutta on edistetty perustyön lisäksi hanketyöllä.
Väitös 26.09.2020: Hyvinvointia vai riistoa? Kehitysjärjestöt köyhyyden vähentämisen ja kaupallistumisensa välissä (Khoda)22.9.2020 11:06:51 EEST | Tiedote
Mikrorahoitusta tarjoavat kehitysjärjestöt sanovat itse vähentävänsä toimintansa avulla köyhyyttä ja edistävänsä naisten taloudellista tasa-arvoa. Mikrorahoituksen käyttäjät jäävät kuitenkin usein köyhyysloukkuun ja köyhyyskierteeseen.
Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EEST | Tutkimus
Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.
JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EEST | Tutkimus
Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme