Ravitsemuksellisesti arvokas kotimainen kalanmaksa kannattaisi hyödyntää elintarvikkeena
9.12.2019 10:26:50 EET | Jyväskylän yliopisto | Tutkimus
Kirjolohen ja siian maksan ravitsemuksellinen sisältö osoittautui analyyseissä erinomaiseksi. Maksa sisältää runsaasti proteiineja ja terveellisiä monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja ja vähän tyydyttyneitä rasvoja. Maksojen rasvahappokoostumus on ihanteellinen suhteessa nykyisiin ravitsemussuosituksiin, eivätkä kasvatetun kalan maksan vierasainepitoisuudet vaaranna elintarviketurvallisuutta. Tutkittavina olivat kadmium, lyijy, elohopea ja polyklooratut bifenyylit.
”Kotimaisen viljellyn kirjolohen ja siian maksat ovat terveellistä raaka-ainetta käytettäväksi niin joukkoruokailussa esimerkiksi jauhemaksapihvien muodossa kuin ravintoloissa fine dining -annosten raaka-aineena”, toteaa tutkija Tuula Väänänen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Maksojen käyttökelpoisuuden ja maukkauden ovat todenneet myös maistelijat kuluttajaraadeissa sekä ravintola-alan ammattilaiset. Esimerkiksi Keski-Suomen keittiömestareiden yhdistyksen syyskokouksessa kalanmaksa sai myönteisen vastaanoton.
”Esimerkiksi paistettuna tai terriiniksi valmistettuna maksat maistuvat erittäin hyviltä ja koen, että tuote on hienostuneen makuinen ja siitä saa pateita ja muita maksaherkkuja aivan samoin kuin vaikkapa lintujen maksasta”, arvioi keittiömestari Mari Moilanen hotelli Albasta.
Kalanmaksa menee nyt turkiseläimille ja biodieseliksi
Kirjolohta ja siikaa viljellään Suomessa vuosittain noin 14 miljoonaa kiloa. Pelkästään kirjolohen osalta maksaa kertyy vuosittain noin yli 200 000 kiloa. Tällä hetkellä maksat päätyvät muun teurastusjätteen mukana muun muassa turkistarhoille tai biodieselin raaka-aineeksi tai jäävät kokonaan hyödyntämättä. Elintarvikekäyttö olisi kuitenkin ympäristöystävällistä:
”Kalanviljely on rehuhyötysuhteeltaan tehokkain tapa tuottaa eläinperäistä proteiinia. Käyttämällä kalasta mahdollisimman suuri osa ravinnoksi myös kalankasvatuksen ympäristövaikutukset ja hiilijalanjälki pienenevät”, sanoo Tuula Väänänen.
Kalanviljely-yrityksille suunnatun haastattelututkimuksen mukaan myös viljely-yrittäjät ovat kiinnostuneet maksan talteenotosta, jos se voi tuoda lisäarvoa kalanviljelylle. Maksan taloudellisessa talteenotossa kalojen teurastuksen yhteydessä on vielä kuitenkin kehitettävää.
Maksaa vaivan –hanketta on rahoittanut Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.
Lisätietoja:
Tutkija Tuula Väänänen, tuula.m.vaananen@jyu.fi, puh. 040 5024081
Professori Juha Karjalainen, juha.s.karjalainen@jyu.fi, puh. 040 513 4865
Dosentti Timo J. Marjomäki, timo.j.marjomaki@jyu.fi, puh. 050 428 5274
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@hotmail.com, puh. 050 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience Instagram: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun uusi yritysten ympäristöjohtamisen professori Tiina Onkila: ”Haluan edistää tutkimuksellani yritysten kestävyysmurrosta ja liiketoiminnan muutosta”22.4.2026 11:12:08 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa viime lokakuussa yritysten ympäristöjohtamisen professorina aloittanut Tiina Onkila keskittyy tutkimuksessaan tuottamaan tietoa ja ymmärrystä yritysten kestävyysmurroksen edistämiseksi. Yhteiskunnallista vaikuttavuustyötä hän on tehnyt muun muassa ympäristöministeriön alaisen Suomen Luontopaneelin jäsenenä vuodesta 2022 alkaen.
Konnevedellä vietetään uutta koko perheen Luontopäivää 25.4.202621.4.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Konnevedellä järjestetään lauantaina 25.4.2026 klo 10–14 ensimmäistä kertaa koko perheen Luontopäivä, joka kutsuu kaikenikäiset viettämään elämyksellistä kevätpäivää luonnon, tieteen ja yhdessä tekemisen pariin. Maksuton tapahtuma levittäytyy useisiin kohteisiin Konnevedellä ja tarjoaa monipuolista ohjelmaa perheille ja luonnosta kiinnostuneille.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun uusi johtamisen professori Marjo Siltaoja tutkii vastuullisuuden, kestävyyden ja sosiaalisen pääoman kysymyksiä20.4.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa viime syksynä johtamisen professorina aloittanut KTT Marjo Siltaoja keskittyy tutkimuksessaan vastuullisuuden, kestävyyden ja sosiaalisen pääoman teemoihin. Kansainvälisesti verkostoitunut tutkija on myös opettanut koko työuransa ajan.
Monitieteisen aivotutkimuksen professori Tiina Parviainen näkee aivot avaimena oppimiseen ja hyvinvointiin17.4.2026 08:31:48 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston monitieteisen aivotutkimuksen professori Tiina Parviainen tarkastelee tutkimuksissaan niin lapsen aivojen ainutlaatuista kehitystä kuin sitä, miten kehon fysiologiset signaalit muovaavat kokemuksia ja mielen hyvinvointia.
Jyväskylän yliopisto uudistaa opettajankoulutusta – Suomen ensimmäisenä opettajankoulutuksen työelämäprofessorina aloittaa KT Olli Luukkainen16.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on perustanut Suomen ensimmäisen opettajankoulutuksen työelämäprofessuurin. Tehtävään 15.4.2026 alkaen kutsutun KT, kouluneuvos Olli Luukkaisen tavoitteena on tulevaisuuden opettajuuden ja opettajankoulutuksen suuntaaminen ja yhteiskehittäminen. Erityiskohteena on uusien opettajien työuran alkuvaihe. ”Opettajan työn muuttuminen vaatii muutosta myös opettajankoulutuksessa”, sanoo vuosikymmeniä opetuksen kentällä eri tehtävissä vaikuttanut Luukkainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme