Referenssit nyt hintaakin tärkeämpiä korjausrakentamisessa

Vastanneet taloyhtiöt olivat korjanneet viimeisten viiden vuoden aikana eniten rakennuksen julkisivuja, parvekkeita ja vesikattoja sekä käyttövesi- ja viemäriputkistoja. Tämä on odotettua, kun vastaajien taloyhtiöt olivat noin 80 prosenttia 80-luvulta tai sitä vanhempia. Taloyhtiöt sijaitsivat pääkaupunkiseudulla ja sen lähikunnissa.

Taloyhtiöt panostavat hankesuunnitteluun

Hankesuunnittelu on se vaihe, jossa pohditaan, mitä korjaushankkeessa halutaan tehdä.Kyselyssä kävi ilmi, että noin 72 prosentissa hankkeista oli tehty hankesuunnittelu. Sen yhteydessä pohdittiin myös korjausvaihtoehtoihin liittyviä riskejä ja niihin varautumista noin 71 prosentissa hankkeista.

Kiinteistöliitto Uusimaan rakennustekninen kehityspäällikkö Jari Virta painottaa erityisesti suunnittelun merkitystä korjaushankkeen onnistumisessa. – Korjausrakentamisessa suunnitteluun panostaminen on tärkeää, koska hyvillä suunnitelmilla urakoitsijoilta saadaan parempia tarjouksia ja korjaustyömaan aikaiset lisätyöt pysyvät paremmin hallinnassa.

Referensseillä on suuri merkitys

Vastaajien mukaan suunnittelijoiden hankinnassa painotettiin eniten aikaisempia töitä eli referenssejä. Tämän nosti merkittäväksi 74 prosenttia vastaajista ja vasta toisena oli suunnittelun hinta reilulla puolella vastaajista. Todennettu pätevyys oli kolmannella sijalla. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi RALA-pätevyyttä sekä erilaisia henkilö- ja yrityssertifikaatteja. Suunnitteluvaiheessa pohdittiin myös korjaushankkeen aikaisia riskejä ja niihin varautumista noin 65 prosentissa vastauksista.

Myös urakoitsijan valinnassa nousivat referenssit kärkisijalle ja hinta jäi toiselle sijalle. Urakoitsijoilta vaadittiin korjaustyömaan laatusuunnitelma jopa 49 prosentissa tapauksista. Työmaan laatusuunnitelman vaatiminen on tärkeä osoitus siitä, miten urakoitsija aikoo täyttää korjaushankkeelle asetetut vaatimukset.

Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontainsinööri Jari Hännikäinen näkee tilanteen painotuksen osalta muuttuneen oikeaan suuntaan. Hän on neuvonut jäsenkuntaa jo yli 15 vuoden ajan seuraavasti – Älä tuijota vain hintaa, referenssit kertovat paljon enemmän.

Valvonta kehityskohteiden kärjessä – asukasviestintä vähiten merkittävä

Kyselyn vastaajien mukaan korjaushankkeiden onnistumiseen vaikuttaa eniten hankkeen valvonta. Ulkopuolinen valvoja olikin valittu 79 prosenttiin urakoista. Suunnittelu ja itse korjaustoiminta työmaalla olivat vasta jaetulla toisella sijalla. Tuloksissa jäi yllättävän vähälle huomiolle taloyhtiön itse korjaushankkeelle asettamat tavoitteet, joiden tulisi olla koko hankkeen lähtökohtana. Ilman selkeitä tavoitteita on vaikea tietää, minkälaista lopputulosta odotetaan. Myös asukasviestinnän vaikutus onnistumiseen oli hälyttävän matala.

Korjaushankkeissa suurimmat kehitystarpeet kohdistuvat lähes puolessa vastauksista työmaan valvontaan ja rakennustarkastuksiin. Taloyhtiön ja urakoitsijan välinen yhteistyö sekä asukasviestinnän ja asukkaiden tiedonsaannin edistäminen olivat toisella sijalla.

- On hyvä, että valvonnan kehittäminen nousi ykkössijalle kyselyssä, vaikka 21 prosenttia vastaajista ilmoittikin jättäneensä ulkopuolisen valvojan hankkimatta. Toivottavasti nämä olivat pienimuotoisia hankkeita, Virta toteaa. Positiivisena tuloksena myös viestinnän kehitystarpeet tunnistettiin, vaikka merkitys koettiinkin vähäisempänä.

Taustaa

Kiinteistöliitto Uusimaa toteutti maaliskuussa 2021 jäsentaloyhtiöilleen korjausrakentamisen laatu -kyselyn, jolla selvitettiin korjaushankkeiden onnistumiseen ja korjausrakentamisen laadun edistämiseen liittyviä toimintatapoja. Kyselyyn vastasi 415 henkilöä, joista noin 82 % oli taloyhtiön hallituksen puheenjohtajia, 11 % isännöitsijöitä ja 5 % hallituksen jäseniä. Vastaajista 65 % edusti asuinkerrostaloja, 27 % rivitaloja, 5 % paritaloja. Korjauksen läpikäyneitä kiinteistöjä oli vastaajista viimeisten viiden vuoden aikana 84 %.