Rekka-autojen semiautonominen letka-ajaminen luo uusia mahdollisuuksia myös Suomessa
Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan raskaan liikenteen letka-ajaminen luo uusia mahdollisuuksia myös Suomessa. Tutkimus osoitti positiivisia vaikutuksia muun muassa kuljetusten polttoainetehokkuuteen ja kokonaispäästöjen vähentämiseen sekä kuljettajien roolien muuttumiseen.
Semiautonomisessa letkassa ensimmäistä johtorekkaa seuraa 1–4 automaattisesti tai puoliautomaattisesti kulkevaa rekka-autoa. Peräkkäin ajavat rekat ovat teknisesti toisiinsa kytkettyjä ja ensimmäinen kuljettaja on aktiivisin.
Tutkimus osoitti letka-ajamisen soveltuvuuden Suomen tieverkostoon ja olosuhteisiin sekä tuotti tietoa letka-ajamisen infrastruktuurille asettamista vaatimuksista, esimerkiksi letkojen odottamiseen ja muodostamiseen soveltuvista alueista. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia muissa maissa toteutettujen tutkimusten kanssa.
”Letka-ajamisen mahdollistama polttoaineen säästö osoitettiin testiajoissa, mutta taso riippui johtavan kuljettajan ajotavasta ja ajoneuvon sijainnista suhteessa muihin”, valottaa tohtorikoulutettava DI, FM Veikko Pekkala, joka toimi kokeilussa Oulun yliopiston päätutkijana.
Kuljettajat kokivat letka-ajamisen ja sitä avustavat järjestelmät pääsääntöisesti myönteisinä ja työtä helpottavina. Positiivisena koettiin uuden teknologian käyttäminen, letka-ajamisen helppous, koettu turvallisuuden tunne ja yhteisöllisyys. Kuljettajat epäilivät kuitenkin työnkuvan muuttuvan enemmän valvontatehtäväksi.
Letka-ajamista tukevan automaation jatkuva kehittyminen ja laajempi hyödyntäminen luo uusia vaatimuksia infrastruktuurin lisäksi muun muassa lainsäädäntöön ja työntekijöiden koulutukseen. Lisäksi letka-ajamisen tehokkaampi hyödyntäminen vaatii ohjaus- ja valvontajärjestelmien kehittymistä esimerkiksi reitti- ja letkavaihtoehtojen optimointiin sekä saatavien hyötyjen jakamiseen.
Kuljetukset letkoissa vaativat rahti- ja liikennetiedon mahdollisimman avointa ja reaaliaikaista jakamista. Tämä puolestaan edellyttää koko kuljetusketjun toimijoiden yhteistyötä, jossa myös viranomaisten rooli on selvitettävä. Tutkimuksen havainnot osoittavatkin, että jatkuva teknologioiden ja toimintatapojen muutos on monitahoista ja edellyttää jatkossakin aktiivista tutkimusta murroksen hallintaan liittyvien päätösten tueksi.
”Yksi merkittävä lähtökohta raskaan liikenteen letka-ajamisen tutkimukselle ja kehitykselle on tieto, että Euroopassa on tällä hetkellä merkittävä rekkakuljettajien vajaus. Uusien tekniikoiden uskotaan houkuttelevan alalle uusia työntekijöitä”, sanoo professori Rauno Heikkilä Oulun yliopistosta.
”Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tukee tällaisia innovatiivisia kokeiluja. Haluamme lisätä ymmärrystä siitä, miten raskaan liikenteen digitalisaatiolla ja automaatiolla voidaan edistää entistä tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä kuljetuksia”, toteaa projektin johtoryhmässä Traficomia edustanut johtava asiantuntija Eetu Pilli-Sihvola.
Oulun yliopiston toteutti kokeilupainotteisen tutkimuksen yhteistyössä Scania CV Ab:n, Oyj Ahola Transport Abp:n ja Oy Attracs Ab:n kanssa. Euroopan unionin osittain rahoittamassa kokeilussa viranomaistahoa edusti Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Tutkimuksessa kartoitettiin letka-ajamisen mahdollisuuksia, edellytyksiä ja vaikutuksia Suomessa ensimmäistä kertaa. Testiajot ajettiin eri tyyppisillä teillä Etelä- ja Pohjois-Suomessa sekä kesä- että talviolosuhteissa.
Kokeilu oli osa Euroopan unionin Verkkojen Eurooppa -rahoitettua yhteispohjoismaista NordicWay2-hanketta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tohtorikoulutettava Veikko Pekkala, Oulun yliopisto, Rakenteet ja rakentamisteknologian tutkimusyksikkö, puh. 029 448 4524, sähköposti: Veikko.Pekkala@oulu.fi
Professori Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto, Rakenteet ja rakentamisteknologian tutkimusyksikkö, puh. 029 448 4524, sähköposti: Rauno.Heikkila@oulu.fi
Johtava asiantuntija Eetu Pilli-Sihvola, Traficom, puh. 029 534 5572, sähköposti: Eetu.Pilli-Sihvola@traficom.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Sokerituotteiden verotuksella ei ole vaikutusta hammashoidon tarpeeseen26.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat selvittivät sokerituotteita koskevan verotuksen vaikutuksia julkisen hammashoidon tarpeisiin ja kustannuksiin. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa.
Ylipaino muuttaa aivojen pulsaatioita25.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Korkea painoindeksi (BMI) on uuden tutkimuksen mukaan yhteydessä muutoksiin aivojen fysiologisissa pulsaatioissa, jotka ovat avainasemassa aivojen nestekierron ylläpitämisessä ja niiden puhdistumisessa kuona-aineista.
Pohjoismaiden ahmojen tila on huonoin, Euraasian kattava tutkimus osoittaa25.4.2024 06:04:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiden ahmojen geneettinen monimuotoisuus on alhaisin Euraasian mantereen ahmapopulaatioista. Uusi tutkimus kattaa ahman Euraasian levinneisyysalueen, jota ei ole aiemmin tutkittu näin laajasti. Näytteitä kerättiin Norjasta Itä-Venäjälle.
Oulun yliopistossa tehtiin viime vuonna 51 keksintöä – maailman henkisen omaisuuden päivää vietetään perjantaina 26.4.24.4.2024 06:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä uusia keksintöjä, jotka voivat olla alkuja tulevaisuuden innovaatioille. Vuonna 2023 niitä raportoitiin 51. Eniten keksintöilmoituksia tehtiin tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa, 22 kappaletta. Teknillisessä tiedekunnassa ilmoituksia tehtiin 13 sekä biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa 10. Viime vuonna Oulun yliopisto lähti patentoimaan seitsemää keksintöä.
Alaselkäkipuun liittyvää terveyspalvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja voidaan vähentää luokitteluun perustuvalla hoidolla24.4.2024 05:50:00 EEST | Tiedote
Alaselkäkipupotilaiden toipumista voidaan nopeuttaa, lääkärikäyntejä ja kuvantamistutkimuksia vähentää sekä selkäkivusta johtuvia sairauspoissaolopäiviä minimoida luokitteluun perustuvalla hoitomallilla, uusi tutkimus osoittaa. Luokitteluun perustuvassa hoidossa potilaat huomioidaan yksilöllisesti ja terveydenhuollon resursseja kohdennetaan eniten hoitoa tarvitseville.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme