Oulun yliopisto

Rekka-autojen semiautonominen letka-ajaminen luo uusia mahdollisuuksia myös Suomessa

Jaa

Oulun yliopiston tutkimus osoitti rekka-autojen letka-ajamisen positiivisia vaikutuksia muun muassa kuljetusten polttoainetehokkuuteen ja kokonaispäästöjen vähentämiseen sekä kuljettajien roolien muuttumiseen.

Rekkojen letka-ajamisen testausta tutkimushankkeessa.
Rekkojen letka-ajamisen testausta tutkimushankkeessa.

Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan raskaan liikenteen letka-ajaminen luo uusia mahdollisuuksia myös Suomessa. Tutkimus osoitti positiivisia vaikutuksia muun muassa kuljetusten polttoainetehokkuuteen ja kokonaispäästöjen vähentämiseen sekä kuljettajien roolien muuttumiseen.

Semiautonomisessa letkassa ensimmäistä johtorekkaa seuraa 1–4 automaattisesti tai puoliautomaattisesti kulkevaa rekka-autoa. Peräkkäin ajavat rekat ovat teknisesti toisiinsa kytkettyjä ja ensimmäinen kuljettaja on aktiivisin.

Tutkimus osoitti letka-ajamisen soveltuvuuden Suomen tieverkostoon ja olosuhteisiin sekä tuotti tietoa letka-ajamisen infrastruktuurille asettamista vaatimuksista, esimerkiksi letkojen odottamiseen ja muodostamiseen soveltuvista alueista. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia muissa maissa toteutettujen tutkimusten kanssa.

”Letka-ajamisen mahdollistama polttoaineen säästö osoitettiin testiajoissa, mutta taso riippui johtavan kuljettajan ajotavasta ja ajoneuvon sijainnista suhteessa muihin”, valottaa tohtorikoulutettava DI, FM Veikko Pekkala, joka toimi kokeilussa Oulun yliopiston päätutkijana.

Kuljettajat kokivat letka-ajamisen ja sitä avustavat järjestelmät pääsääntöisesti myönteisinä ja työtä helpottavina. Positiivisena koettiin uuden teknologian käyttäminen, letka-ajamisen helppous, koettu turvallisuuden tunne ja yhteisöllisyys. Kuljettajat epäilivät kuitenkin työnkuvan muuttuvan enemmän valvontatehtäväksi.

Letka-ajamista tukevan automaation jatkuva kehittyminen ja laajempi hyödyntäminen luo uusia vaatimuksia infrastruktuurin lisäksi muun muassa lainsäädäntöön ja työntekijöiden koulutukseen. Lisäksi letka-ajamisen tehokkaampi hyödyntäminen vaatii ohjaus- ja valvontajärjestelmien kehittymistä esimerkiksi reitti- ja letkavaihtoehtojen optimointiin sekä saatavien hyötyjen jakamiseen.

Kuljetukset letkoissa vaativat rahti- ja liikennetiedon mahdollisimman avointa ja reaaliaikaista jakamista. Tämä puolestaan edellyttää koko kuljetusketjun toimijoiden yhteistyötä, jossa myös viranomaisten rooli on selvitettävä. Tutkimuksen havainnot osoittavatkin, että jatkuva teknologioiden ja toimintatapojen muutos on monitahoista ja edellyttää jatkossakin aktiivista tutkimusta murroksen hallintaan liittyvien päätösten tueksi.

”Yksi merkittävä lähtökohta raskaan liikenteen letka-ajamisen tutkimukselle ja kehitykselle on tieto, että Euroopassa on tällä hetkellä merkittävä rekkakuljettajien vajaus. Uusien tekniikoiden uskotaan houkuttelevan alalle uusia työntekijöitä”, sanoo professori Rauno Heikkilä Oulun yliopistosta.

”Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tukee tällaisia innovatiivisia kokeiluja. Haluamme lisätä ymmärrystä siitä, miten raskaan liikenteen digitalisaatiolla ja automaatiolla voidaan edistää entistä tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä kuljetuksia”, toteaa projektin johtoryhmässä Traficomia edustanut johtava asiantuntija Eetu Pilli-Sihvola. 

Oulun yliopiston toteutti kokeilupainotteisen tutkimuksen yhteistyössä Scania CV Ab:n, Oyj Ahola Transport Abp:n ja Oy Attracs Ab:n kanssa. Euroopan unionin osittain rahoittamassa kokeilussa viranomaistahoa edusti Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Tutkimuksessa kartoitettiin letka-ajamisen mahdollisuuksia, edellytyksiä ja vaikutuksia Suomessa ensimmäistä kertaa. Testiajot ajettiin eri tyyppisillä teillä Etelä- ja Pohjois-Suomessa sekä kesä- että talviolosuhteissa.

Kokeilu oli osa Euroopan unionin Verkkojen Eurooppa -rahoitettua yhteispohjoismaista NordicWay2-hanketta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tohtorikoulutettava Veikko Pekkala, Oulun yliopisto, Rakenteet ja rakentamisteknologian tutkimusyksikkö, puh. 029 448 4524, sähköposti: Veikko.Pekkala@oulu.fi

Professori Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto, Rakenteet ja rakentamisteknologian tutkimusyksikkö, puh. 029 448 4524, sähköposti: Rauno.Heikkila@oulu.fi

Johtava asiantuntija Eetu Pilli-Sihvola, Traficom, puh. 029 534 5572, sähköposti: Eetu.Pilli-Sihvola@traficom.fi

Kuvat

Rekkojen letka-ajamisen testausta tutkimushankkeessa.
Rekkojen letka-ajamisen testausta tutkimushankkeessa.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Puolijohteisiin perustuva 3D-etäisyysmittausteknologia tulossa3.6.2020 07:07:00 EESTTiedote

Oulun yliopiston Circuits and Systems -tutkimusyksikössä (CAS) tehdyssä väitöskirjatyössään Sahba Jahromi on kehittänyt uutta sensoriteknologiaa, joka luo pohjaa pienikokoisen ja vähän tehoa kuluttavan 3D-etäisyyskameran kehittämiselle. 3D-etäisyyskameralla on runsaasti sovelluksia muun muassa liikenteessä, työkoneiden ja robottien ohjauksessa, hahmon tunnistuksessa, liikeohjauksessa, peleissä ja ylipäätään jokapaikan tietotekniikassa. Jahromi on suunnitellut, toteuttanut ja testannut vastaanotinarkkitehtuurin 3D-etäisyyskuvantamiseen. Mittaus perustuu tietyssä toimintamuodossa olevan, tarkoitusta varten suunnitellun laserdiodin tuottamien pulssien kulkuaikojen mittaamiseen.

Uusi kotimainen mittausperävaunu auttaa kehittämään raskaan liikenteen rengasturvallisuutta ja energiatehokkuutta3.6.2020 06:00:00 EESTTiedote

Oulun yliopiston auto- ja työkonetekniikan tutkimusryhmä on kehittänyt kuorma-auton perävaunuun laitteiston, jolla voidaan mitata monipuolisesti raskaan ajoneuvon renkaiden käyttäytymistä erilaisilla ajoalustoilla. Rengasvoimien vaikutusta ajodynamiikkaan koskevan tutkimustiedon avulla voidaan kehittää raskaiden ajoneuvojen rengas- ja ajoturvallisuutta sekä energiatehokkuutta.

Väitös: Psykoosiriski voi näkyä aivojen rakenteessa ja toiminnassa1.6.2020 06:00:00 EESTTiedote

Psykologian tohtori Aino Saarisen neurotieteen alan väitöstutkimuksessa havaittiin, että skitsofreniapotilaiden oireettomilla lähisukulaisilla ilmenee poikkeamia aivojen otsalohkon alueella, joka liittyy itsekontrolliin. Lisäksi psykoosiriskin huomattiin liittyvän aivojen kohonneeseen fysiologiseen vaihteluun, joka saattaa heijastaa sellaista signaalilähdettä, jota ei ole mitattu useimmissa aiemmissa tutkimuksissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme