”Rikoksia tehneen lapsen yksityisyyttä on kunnioitettava”: lapsiasiavaltuutettu esittää muutoksia lainsäädäntöön ja Journalistin ohjeisiin

Esityksen taustalla YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti

Lapsen oikeuksien komitea on julkaissut uuden yleiskommentin, jonka auttaa avaamaan lapsen oikeuksia lapsen ollessa osallisena rikosprosessissa. Komitea toteaa, että lapsen oikeutta yksityisyyteen tulisi kunnioittaa käsittelyn kaikissa vaiheissa. Komitea esittää, että lasta koskevien ratkaisujen tulisi olla anonyymejä, ja ettei alaikäisenä rikoksen tehneiden lasten tietoja tulisi julkaista missään julkisissa rekistereissä täysi-ikäistymisen jälkeenkään. Myös tietojen tallentamista muihin lapsen elämää mahdollisesti haittaaviin rekistereihin tulisi välttää. Komitean näkemys on, että lapsena tehtyjä rikoksia ei saisi julkistaa henkilön koko elinaikana. ”Lainsäädäntömme ei tällä hetkellä ole linjassa YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentin kanssa. Alaikäisten rikoksentekijöiden henkilöllisyyden voi selvittää verrattain helposti,” toteaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Negatiivinen julkisuus voi haitata lapsen elämää aikuisuudessakin

YK:n lapsen oikeuksien komitea perustelee julkistamatta jättämistä koskevaa suositustaan ja sen voimassaolon jatkumista lapsen täytettyä 18 vuotta sillä, että julkisuudesta voi seurata leimautumista. Tällä on todennäköisesti kielteinen vaikutus koulutukseen ja työelämään pääsyyn, asunnonsaantiin tai turvallisuuteen. Leimautuminen voi estää lasta sopeutumasta yhteiskuntaan ja omaksumasta siinä rakentavaa roolia. ”Tutkimukset osoittavat, että stigma voi haitata ihmisen hakeutumista esimerkiksi tiettyihin ammatteihin ja että pelko paljastumisesta rajoittaa osallistumista yhteiskuntaan. Tällä voi olla kauaskantoisia seurauksia, sillä yli 40 prosenttia miehistä saa nuorena rangaistusmääräyksen ja yli 10 prosenttia tuomion jostakin rikoksesta,” lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen muistuttaa.

YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan tulisikin varmistaa, että yleissääntönä on elinikäinen yksityisyydensuoja kaikkien tiedotusvälineiden ja myös sosiaalisen median osalta. Lisäksi komitea suosittelee, että yhteiskunta kehittää lainsäädäntöä siten, että lasten rikosrekisterit voidaan poistaa automaattisesti tai ainakin nykyistä nopeammin heidän täytettyään 18 vuotta tai poikkeustapauksissa yksilöllisen harkinnan jälkeen.

Kiireellisiä muutoksia Journalistin ohjeisiin

Koska lainsäädäntömuutokset ovat hitaita, lapsiasiavaltuutettu esittää kiireellisiä muutoksia Julkisen sanan neuvoston laatimiin Journalistin ohjeisiin. Tämänhetkisten ohjeiden mukaan alaikäisenä rikoksista tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen, mutta ohjeissa ei kuitenkaan kielletä alaikäisen henkilöllisyyden paljastamista. ”Suomalainen media on ollut vastuuntuntoista nuoria koskevassa uutisoinnissa. Mediakenttä on kuitenkin sirpaloitunut ja julkisuus on aiempaa arvaamattomampaa,” toteaa Pekkarinen.

Ottaen huomioon YK:n lapsen oikeuksien komitean uuden yleiskommentin ja siinä esitetyt muutokset valtioiden käytäntöihin, lapsiasiavaltuutettu esittää, että alaikäisenä tehtyjen rikosten tekijöiden henkilöllisyyden paljastaminen kielletään Journalistin ohjeissa tekijän eliniäksi.

Jyväskylässä 11.3.2020

Elina Pekkarinen

Lapsiasiavaltuutettu

Aloite alaikäisten rikoksentekijöiden henkilöllisyyden salaamisesta tuomioistuimissa sekä Journalistin ohjeissa