Rikoksista selviää yhä vähemmän
Henkirikosten selvitysaste on kuitenkin yleensä korkea. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Seuraamus- ja kontrollijärjestelmää koskevasta katsauksesta.
Vuonna 2021 yleisissä alioikeuksissa rikossyytteen sai noin 57 870 henkilöä, mikä oli reilut 10 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Oikeudenkäynnissä tuomituille toissa vuonna määrätyistä rangaistuksista valtaosa (57 %) oli sakkorangaistuksia.
Vuonna 2021 Rikosseuraamuslaitoksen toimintaa sävyttivät koronapandemiasta johtuvat täytäntöönpanon rajoitukset, rajoitusten purkamiset sekä näistä aiheutuneet vankijonojen jaksotukset. Rajoitukset alensivat vankilukua ja muuttivat vankirakennetta. Erityisesti lyhyiden vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoja rajoitettiin vuoden 2020 tapaan väliaikaisesti. Vuonna 2021 vapaudesta vankilaan tulleiden vankien kokonaismäärä (4 294) laski lähes tuhannella vuoteen 2020 verrattuna.
- Vuonna 2020 koronapandemian seurauksena syntyneiden tuomioistuimien ratkaisemattomien asioiden purkaminen on syyttäjälaitoksella edelleen kesken. Tuomioistuinviraston tilastoissa koronapandemian vaikutus ilmenee tilastoissa mukana olevissa vuosina 2020 ja 2021 keskeytetyissä asioissa, jotka edelleen ovat vireillä, taustoittaa suunnittelija Chris Carling Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.
Koronapandemialla oli vaikutuksia myös yhdyskuntaseuraamuksiin, joiden täytäntöönpanoja siirrettiin vuodelle 2022. Yhdyskuntapalveluiden määrän laskeminen vuonna 2020 johtui rajoituksien myötä työpalvelupaikkojen sulkemisesta ja täten täytäntöönpanojen lykkäämiseen tai keskeytymiseen. Vuonna 2021 yhdyskuntaseuraamuksia suoritti keskimäärin 3 175 asiakasta päivässä eli hieman enemmän kuin edeltävänä vuonna (+92).
Nuorten rangaistukset ennallaan
Nuorten rangaistuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Nuorten tekemät rikokset ovat tyypillisesti vähäisinä pidettäviä omaisuusrikoksia ja suurin osa (n. 80 %) seuraamuksista määrätään muualla kuin tuomioistuimissa, joko rikesakko- tai rangaistusmääräysmenettelyssä.
Yleisin oikeudenkäynnissä tuomittu rangaistus on nuorten kohdalla sakko: 15–17-vuotiaiden kohdalla noin 75 % ja 18–20-vuotiaiden kohdalla noin 68 %. Vajaa viidennes 15–17-vuotiaille nuorille ja noin joka neljäs 18–20-vuotiaille oikeudenkäynnissä tuomituista rangaistuksista on ehdollinen vankeus. Ehdotonta vankeusrangaistusta ja yhdyskuntapalvelua tuomitaan nuorille vain vakavimmissa rikoksissa. Niiden osuus on vain muutama prosentti nuorille vuosittain tuomituista rangaistuksista.
Rikesakkojen tilastoihin vaikuttaa kaikkien ikäryhmien kohdalla edelleen vuonna 2020 voimaantullut tieliikennelain muutos, joka pudotti rikesakkojen määrän murto-osaan aiemmasta vuonna 2020 ja etenkin vuonna 2021. Vuonna 2019 määrättiin noin 308 400 rikesakkoa, vuonna 2020 lukema oli 121 774 ja vuonna 2021 enää 1 870 rikesakkoa. Määrän huomattava putoaminen on seurausta tieliikennelain 1.6.2020 voimaantulleesta uudistuksesta, jolla tieliikenteen rikesakko korvattiin hallinnollisella liikennevirhemaksulla.
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Seuraamus- ja kontrollijärjestelmää koskevan katsauksen tavoitteena on perustietojen antaminen rikosoikeudellisen kontrollijärjestelmän toiminnasta. Viime vuosina koronapandemia ja sen aiheuttamat rajoitustoimenpiteet ovat vaikuttaneet eri viranomaisten toimintaan, ja tämän myötä värittänyt toimintaa kuvaavia tilastoja.
Julkaisu:
Seuraamusjärjestelmä 2021: Kontrollijärjestelmä tilastojen ja tutkimusten valossa. Toim. Frida Emilia Kuusisto Mäkelä & Chris Carling. Katsauksia 53/2023. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/355643
Lisätiedot:
suunnittelija Chris Carling
Puh.029 4120843
chris.carling@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.
KUTSU: Ydinturvallisuus, pelko ja Ukrainan kriisi puhututtavat Tiedekulmassa 14.5.12.5.2025 12:39:32 EEST | Kutsu
Helsingin yliopisto ja Säteilyturvakeskus järjestävät asiantuntijaseminaarin ydinturvallisuudesta ja Ukrainan kriisistä Tiedekulmassa keskiviikkona 14.5. kello 17-19, Yliopistonkatu 4:ssä.
Lupaava uusi menetelmä hopean irrottamiseen elektroniikkajätteistä – munkkirasva liuottaa ja erottelee hopean romusta12.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Rasvahapot toimivat liuottimena. Prosessi vaatii lisäksi valoa ja laimennettua vetyperoksidia. Uuden menetelmän myötä voidaan turvata hopean saanti ja vähentää ympäristön kuormitusta.
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme