Rikoksista selviää yhä vähemmän

Henkirikosten selvitysaste on kuitenkin yleensä korkea. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Seuraamus- ja kontrollijärjestelmää koskevasta katsauksesta.

Vuonna 2021 yleisissä alioikeuksissa rikossyytteen sai noin 57 870 henkilöä, mikä oli reilut 10 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Oikeudenkäynnissä tuomituille toissa vuonna määrätyistä rangaistuksista valtaosa (57 %) oli sakkorangaistuksia.

Vuonna 2021 Rikosseuraamuslaitoksen toimintaa sävyttivät koronapandemiasta johtuvat täytäntöönpanon rajoitukset, rajoitusten purkamiset sekä näistä aiheutuneet vankijonojen jaksotukset. Rajoitukset alensivat vankilukua ja muuttivat vankirakennetta. Erityisesti lyhyiden vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoja rajoitettiin vuoden 2020 tapaan väliaikaisesti. Vuonna 2021 vapaudesta vankilaan tulleiden vankien kokonaismäärä (4 294) laski lähes tuhannella vuoteen 2020 verrattuna.

- Vuonna 2020 koronapandemian seurauksena syntyneiden tuomioistuimien ratkaisemattomien asioiden purkaminen on syyttäjälaitoksella edelleen kesken. Tuomioistuinviraston tilastoissa koronapandemian vaikutus ilmenee tilastoissa mukana olevissa vuosina 2020 ja 2021 keskeytetyissä asioissa, jotka edelleen ovat vireillä, taustoittaa suunnittelija Chris Carling Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Koronapandemialla oli vaikutuksia myös yhdyskuntaseuraamuksiin, joiden täytäntöönpanoja siirrettiin vuodelle 2022. Yhdyskuntapalveluiden määrän laskeminen vuonna 2020 johtui rajoituksien myötä työpalvelupaikkojen sulkemisesta ja täten täytäntöönpanojen lykkäämiseen tai keskeytymiseen. Vuonna 2021 yhdyskuntaseuraamuksia suoritti keskimäärin 3 175 asiakasta päivässä eli hieman enemmän kuin edeltävänä vuonna (+92).

Nuorten rangaistukset ennallaan

Nuorten rangaistuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Nuorten tekemät rikokset ovat tyypillisesti vähäisinä pidettäviä omaisuusrikoksia ja suurin osa (n. 80 %) seuraamuksista määrätään muualla kuin tuomioistuimissa, joko rikesakko- tai rangaistusmääräysmenettelyssä.

Yleisin oikeudenkäynnissä tuomittu rangaistus on nuorten kohdalla sakko: 15–17-vuotiaiden kohdalla noin 75 % ja 18–20-vuotiaiden kohdalla noin 68 %. Vajaa viidennes 15–17-vuotiaille nuorille ja noin joka neljäs 18–20-vuotiaille oikeudenkäynnissä tuomituista rangaistuksista on ehdollinen vankeus. Ehdotonta vankeusrangaistusta ja yhdyskuntapalvelua tuomitaan nuorille vain vakavimmissa rikoksissa. Niiden osuus on vain muutama prosentti nuorille vuosittain tuomituista rangaistuksista.

Rikesakkojen tilastoihin vaikuttaa kaikkien ikäryhmien kohdalla edelleen vuonna 2020 voimaantullut tieliikennelain muutos, joka pudotti rikesakkojen määrän murto-osaan aiemmasta vuonna 2020 ja etenkin vuonna 2021. Vuonna 2019 määrättiin noin 308 400 rikesakkoa, vuonna 2020 lukema oli 121 774 ja vuonna 2021 enää 1 870 rikesakkoa. Määrän huomattava putoaminen on seurausta tieliikennelain 1.6.2020 voimaantulleesta uudistuksesta, jolla tieliikenteen rikesakko korvattiin hallinnollisella liikennevirhemaksulla.

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Seuraamus- ja kontrollijärjestelmää koskevan katsauksen tavoitteena on perustietojen antaminen rikosoikeudellisen kontrollijärjestelmän toiminnasta. Viime vuosina koronapandemia ja sen aiheuttamat rajoitustoimenpiteet ovat vaikuttaneet eri viranomaisten toimintaan, ja tämän myötä värittänyt toimintaa kuvaavia tilastoja.

 

Julkaisu:

Seuraamusjärjestelmä 2021: Kontrollijärjestelmä tilastojen ja tutkimusten valossa. Toim. Frida Emilia Kuusisto Mäkelä & Chris Carling. Katsauksia 53/2023. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/355643

Lisätiedot:

suunnittelija Chris Carling
Puh.029 4120843
chris.carling@helsinki.fi