Rinnakkaista yksikielisyyttä ja dynaamista kaksikielisyyttä kieliparipäiväkodissa

FM Pauliina Sopasen väitöskirjassa tutkitaan kielipolitiikkaa kieliparipäiväkodissa. Sopanen tarkastelee, miten kielisuunnittelu ja kieli-ideologiat vaikuttavat varhaiskasvatuksen opettajien kielenkäyttöön, kielivalintoihin ja diskursseihin. Lisäksi tarkastelun kohteena on kielirajat ylittävä yhteistyö ja sen vaikutus päiväkodin kielipolitiikkaan.

Kielipolitiikkaa eri tasoilla

Sopasen väitöskirjassa tutkitut kansalliset kieli- ja koulutuspoliittiset asiakirjat kuvasivat varhaiskasvatuksen kielellistä toimintaa varsin yksikieliseksi, mutta antoivat samalla tilaa paikallisten erityispiirteiden huomioinnille. Näin esimerkiksi tutkimuksen keskiössä olleella päiväkodilla oli mahdollisuus korostaa toiminnassaan alueen kaksikielisyyttä.

Kun kaksikielisyys nähtiin päiväkodissa resurssina, saattoi henkilökunta toimia vahvemmin kaksikielisesti. Opettajat käyttivät omassa ryhmässään ja oman ryhmänsä lasten kanssa ensisijaisesti ryhmän kieltä, mutta muuten vaihtelevasti molempia kieliä.

Kielivalintoihin vaikuttivat muun muassa lapsen päiväkotiryhmä ja kielitausta, opettajan kielitausta ja -taidot, päiväkodin yhteiset tilat, erilaiset kieli-ideologiat, kielisuunnittelu, aiemmat kokemukset ja sosiaaliset näkökulmat.

Kaksikielistä yhteistyötä

Sopasen mukaan yhteistyö tutkimuksen kieliparipäiväkodin suomen- ja ruotsinkielisten ryhmien, opettajien ja muun henkilökunnan välillä oli runsasta. Osittain tästä syystä päiväkodin kielipolitiikka näyttäytyikin vahvemmin kaksikielisenä kuin yksikielisenä.

Päiväkodissa toiminta pohjautui sekä rinnakkaiseen yksikielisyyteen että dynaamisempaan kaksikielisyyteen, jota tukivat yhteisöllisyyden, yhteistyön ja kaksikielisyyden arvostaminen sekä henkilökohtaisella että institutionaalisella tasolla.

Yhteistyötä tarkalla suunnittelulla

Sopasen väitöskirjatutkimuksen tulokset tuovat esiin potentiaalin, jota kieliparipäiväkodeilla on kaksikieliseen toimintaan, mikäli toimintaa suunnitellaan yhteistyössä suomen- ja ruotsinkielisten yksiköiden välillä. Mahdollista yhteistyötä on kuitenkin tärkeää suunnitella konteksti ja kielten tasapaino huomioiden erityisesti silloin, jos toinen toiminnassa käytettävistä kielistä on enemmistöasemassa.

Väitöstilaisuuden tiedot

FM Pauliina Sopasen ruotsin kielen väitöskirjan ”Språköverskridande policy och verksamhet på ett samlokaliserat daghem” tarkastustilaisuus pidetään 17.9.2022 klo 12 salissa Agora Auditorium 2. Vastaväittäjänä on dosentti Anna Slotte (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Åsa Palviainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on ruotsi.

Julkaisu on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9192-0

Tietoja väittelijästä:

Pauliina Sopanen on valmistunut ylioppilaaksi vuonna 2003. Sopanen on valmistunut filosofian maisteriksi pääaineenaan ruotsin kieli vuonna 2015. Väitöskirjatutkimustaan Sopanen on tehnyt vuosina 2016–2022 Svenska litteratursällskapet i Finlandin ja Svenska kulturfondenin rahoituksella sekä Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen ja humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan rahoituksella.

Sopanen on työskennellyt hankkeissa Child2ling (Kieli- ja viestintätieteiden laitos, JYU; Suomen Akatemia, 2014–2016) ja LISTiac (Opettajankoulutuslaitos, JYU; EACEA, 2020). Vuodesta 2022 Sopanen on työskennellyt ruotsin yliopistonopettajan sijaisena Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella.

Lisätietoja:
Pauliina Sopanen: +358503015230, pauliina.r.sopanen@jyu.fi