Robotin kanssa työskentely näyttäytyy tyypillisimmin rutiiniloukkuna

Tampereen yliopiston työelämäntutkijat tarkastelivat robotisoinnin tilaa hyödyntäen Tilastokeskuksen työoloaineistoa. Tähän mennessä tapahtunutta robotisointia tutkiessaan he tavoittelivat näkemyksiä uuteen, palvelualojakin koskettavaan robotisoinnin aaltoon.
Työn robotisointiin on asetettu kovaäänisiä tavoitteita, joissa robotit nähdään vapauttavan ihmiset kiinnostavampiin työtehtäviin. Tutkimustulosten perusteella nykymallinen robotisointi näyttäytyy kuitenkin lähinnä työnkuvaa supistavana ja työn mielekkyyttä vähentävänä muutoksena.
USUTE-hankkeessa tehdyn tutkimuksen mukaan robotisoiduilla työpaikoilla koetaan vähemmässä määrin työtyytyväisyyttä ja merkityksellisyyttä. Robotin kanssa työskentely voi muodostua työnkuvaa rajoittavaksi rutiiniloukuksi, mikä on omiaan vähentämään työn mielekkyyttä. Robotisointi vaikuttaa erityisen kielteisesti työtyytyväisyyteen ja työn merkitykselliseksi kokemiseen, mikäli robotin käyttö vie suuren osuuden työajasta sekä samalla mahdollisuuden ylläpitää työn monipuolisuutta.
Pelissä on työn mielekkyys
Tutkijat pitävät sinänsä lupaavana, että tutkimustulokset vahvistavat periaatteen, jossa epämieluisten tehtävien delegointi robotille luo edellytykset korkeampaan työtyytyväisyyteen ja koettuun työn merkityksellisyyteen. Haaste saattaa piillä kuitenkin siinä, kuinka robotin työn jäljen seuraaminen tavoittaa motivaation, jota saamme oman kättemme jäljen ihailusta.
Tutkimushavainnot ovat tärkeitä ajassa, jossa uusia ammattialoja suunnitellaan robotisoitavaksi. Etenkin palvelualoilla ihmisten ja koneiden välistä yhteistyötä rakentavat uudistukset tulevat määrittelemään toimivan arjen lisäksi sitä, kuinka ihmiset kokevat työnsä ja työpaikkansa mielekkyyden.
– Työn voidaan katsoa olevan hyvin robotisoitu vasta sitten, kun se onnistuu säilyttämään riittävän vaihtelevuuden työssä ja tukee myös työntekijöiden hyvinvointia ja motivaatiota, toteaa tutkijatohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta.
Robotit kykenevät parantamaan työelämää – toteutus ratkaisee
Työhyvinvoinnin kannalta heikosti toteutettu robotisointi ei ainoastaan vähennä senhetkistä työtyytyväisyyttä, vaan saattaa vähentää kyseisen organisaation tai alan vetovoimaa kokonaisuudessaan. Tämä on tutkijoiden mukaan oleellista huomioida toimialoilla, jotka tälläkin hetkellä kärsivät työvoimapulasta.
Riskeihin keskittyvän ajattelun lisäksi tutkijoista onkin tärkeää korostaa myös sitä, kuinka hyvin hoidetulla robotisoinnilla on edellytykset luoda uutta imua työpaikoille. Robotisoinnilla voidaan tukea ajan hengessä elävää, jatkuvan oppimisen työilmapiiriä sekä työhyvinvointia rakentavia tapoja tehdä ja organisoida työtä.
– Kyse onkin siitä, kuinka suunnittelemme ja toteutamme uuden aallon robotisoinnin paremmin kuin ne aikaisemmat, Turja miettii.
Englanninkielinen tutkimusartikkeli Job well robotized! Maintaining task-diversity in managing technological changes on vapaasti luettavissa verkossa.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Työsuojelurahaston, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Teollisuusliiton, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer:n ja Teknologiateollisuuden kanssa.
Tutkimusjulkaisu
Turja, T., Särkikoski, T., Koistinen, P., Krutova, O., & Melin, H. (2022). Job well robotized! Maintaining task-diversity in managing technological changes. European Management Journal. https://doi.org/10.1016/j.emj.2022.08.002
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Tuuli Turja
tuuli.turja@tuni.fi
puh. 050 318 7765
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
