Robotin kanssa työskentely näyttäytyy tyypillisimmin rutiiniloukkuna

Tampereen yliopiston työelämäntutkijat tarkastelivat robotisoinnin tilaa hyödyntäen Tilastokeskuksen työoloaineistoa. Tähän mennessä tapahtunutta robotisointia tutkiessaan he tavoittelivat näkemyksiä uuteen, palvelualojakin koskettavaan robotisoinnin aaltoon.
Työn robotisointiin on asetettu kovaäänisiä tavoitteita, joissa robotit nähdään vapauttavan ihmiset kiinnostavampiin työtehtäviin. Tutkimustulosten perusteella nykymallinen robotisointi näyttäytyy kuitenkin lähinnä työnkuvaa supistavana ja työn mielekkyyttä vähentävänä muutoksena.
USUTE-hankkeessa tehdyn tutkimuksen mukaan robotisoiduilla työpaikoilla koetaan vähemmässä määrin työtyytyväisyyttä ja merkityksellisyyttä. Robotin kanssa työskentely voi muodostua työnkuvaa rajoittavaksi rutiiniloukuksi, mikä on omiaan vähentämään työn mielekkyyttä. Robotisointi vaikuttaa erityisen kielteisesti työtyytyväisyyteen ja työn merkitykselliseksi kokemiseen, mikäli robotin käyttö vie suuren osuuden työajasta sekä samalla mahdollisuuden ylläpitää työn monipuolisuutta.
Pelissä on työn mielekkyys
Tutkijat pitävät sinänsä lupaavana, että tutkimustulokset vahvistavat periaatteen, jossa epämieluisten tehtävien delegointi robotille luo edellytykset korkeampaan työtyytyväisyyteen ja koettuun työn merkityksellisyyteen. Haaste saattaa piillä kuitenkin siinä, kuinka robotin työn jäljen seuraaminen tavoittaa motivaation, jota saamme oman kättemme jäljen ihailusta.
Tutkimushavainnot ovat tärkeitä ajassa, jossa uusia ammattialoja suunnitellaan robotisoitavaksi. Etenkin palvelualoilla ihmisten ja koneiden välistä yhteistyötä rakentavat uudistukset tulevat määrittelemään toimivan arjen lisäksi sitä, kuinka ihmiset kokevat työnsä ja työpaikkansa mielekkyyden.
– Työn voidaan katsoa olevan hyvin robotisoitu vasta sitten, kun se onnistuu säilyttämään riittävän vaihtelevuuden työssä ja tukee myös työntekijöiden hyvinvointia ja motivaatiota, toteaa tutkijatohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta.
Robotit kykenevät parantamaan työelämää – toteutus ratkaisee
Työhyvinvoinnin kannalta heikosti toteutettu robotisointi ei ainoastaan vähennä senhetkistä työtyytyväisyyttä, vaan saattaa vähentää kyseisen organisaation tai alan vetovoimaa kokonaisuudessaan. Tämä on tutkijoiden mukaan oleellista huomioida toimialoilla, jotka tälläkin hetkellä kärsivät työvoimapulasta.
Riskeihin keskittyvän ajattelun lisäksi tutkijoista onkin tärkeää korostaa myös sitä, kuinka hyvin hoidetulla robotisoinnilla on edellytykset luoda uutta imua työpaikoille. Robotisoinnilla voidaan tukea ajan hengessä elävää, jatkuvan oppimisen työilmapiiriä sekä työhyvinvointia rakentavia tapoja tehdä ja organisoida työtä.
– Kyse onkin siitä, kuinka suunnittelemme ja toteutamme uuden aallon robotisoinnin paremmin kuin ne aikaisemmat, Turja miettii.
Englanninkielinen tutkimusartikkeli Job well robotized! Maintaining task-diversity in managing technological changes on vapaasti luettavissa verkossa.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Työsuojelurahaston, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Teollisuusliiton, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer:n ja Teknologiateollisuuden kanssa.
Tutkimusjulkaisu
Turja, T., Särkikoski, T., Koistinen, P., Krutova, O., & Melin, H. (2022). Job well robotized! Maintaining task-diversity in managing technological changes. European Management Journal. https://doi.org/10.1016/j.emj.2022.08.002
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Tuuli Turja
tuuli.turja@tuni.fi
puh. 050 318 7765
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme