Robotin kanssa työskentely näyttäytyy tyypillisimmin rutiiniloukkuna

Tampereen yliopiston työelämäntutkijat tarkastelivat robotisoinnin tilaa hyödyntäen Tilastokeskuksen työoloaineistoa. Tähän mennessä tapahtunutta robotisointia tutkiessaan he tavoittelivat näkemyksiä uuteen, palvelualojakin koskettavaan robotisoinnin aaltoon.
Työn robotisointiin on asetettu kovaäänisiä tavoitteita, joissa robotit nähdään vapauttavan ihmiset kiinnostavampiin työtehtäviin. Tutkimustulosten perusteella nykymallinen robotisointi näyttäytyy kuitenkin lähinnä työnkuvaa supistavana ja työn mielekkyyttä vähentävänä muutoksena.
USUTE-hankkeessa tehdyn tutkimuksen mukaan robotisoiduilla työpaikoilla koetaan vähemmässä määrin työtyytyväisyyttä ja merkityksellisyyttä. Robotin kanssa työskentely voi muodostua työnkuvaa rajoittavaksi rutiiniloukuksi, mikä on omiaan vähentämään työn mielekkyyttä. Robotisointi vaikuttaa erityisen kielteisesti työtyytyväisyyteen ja työn merkitykselliseksi kokemiseen, mikäli robotin käyttö vie suuren osuuden työajasta sekä samalla mahdollisuuden ylläpitää työn monipuolisuutta.
Pelissä on työn mielekkyys
Tutkijat pitävät sinänsä lupaavana, että tutkimustulokset vahvistavat periaatteen, jossa epämieluisten tehtävien delegointi robotille luo edellytykset korkeampaan työtyytyväisyyteen ja koettuun työn merkityksellisyyteen. Haaste saattaa piillä kuitenkin siinä, kuinka robotin työn jäljen seuraaminen tavoittaa motivaation, jota saamme oman kättemme jäljen ihailusta.
Tutkimushavainnot ovat tärkeitä ajassa, jossa uusia ammattialoja suunnitellaan robotisoitavaksi. Etenkin palvelualoilla ihmisten ja koneiden välistä yhteistyötä rakentavat uudistukset tulevat määrittelemään toimivan arjen lisäksi sitä, kuinka ihmiset kokevat työnsä ja työpaikkansa mielekkyyden.
– Työn voidaan katsoa olevan hyvin robotisoitu vasta sitten, kun se onnistuu säilyttämään riittävän vaihtelevuuden työssä ja tukee myös työntekijöiden hyvinvointia ja motivaatiota, toteaa tutkijatohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta.
Robotit kykenevät parantamaan työelämää – toteutus ratkaisee
Työhyvinvoinnin kannalta heikosti toteutettu robotisointi ei ainoastaan vähennä senhetkistä työtyytyväisyyttä, vaan saattaa vähentää kyseisen organisaation tai alan vetovoimaa kokonaisuudessaan. Tämä on tutkijoiden mukaan oleellista huomioida toimialoilla, jotka tälläkin hetkellä kärsivät työvoimapulasta.
Riskeihin keskittyvän ajattelun lisäksi tutkijoista onkin tärkeää korostaa myös sitä, kuinka hyvin hoidetulla robotisoinnilla on edellytykset luoda uutta imua työpaikoille. Robotisoinnilla voidaan tukea ajan hengessä elävää, jatkuvan oppimisen työilmapiiriä sekä työhyvinvointia rakentavia tapoja tehdä ja organisoida työtä.
– Kyse onkin siitä, kuinka suunnittelemme ja toteutamme uuden aallon robotisoinnin paremmin kuin ne aikaisemmat, Turja miettii.
Englanninkielinen tutkimusartikkeli Job well robotized! Maintaining task-diversity in managing technological changes on vapaasti luettavissa verkossa.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Työsuojelurahaston, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Teollisuusliiton, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer:n ja Teknologiateollisuuden kanssa.
Tutkimusjulkaisu
Turja, T., Särkikoski, T., Koistinen, P., Krutova, O., & Melin, H. (2022). Job well robotized! Maintaining task-diversity in managing technological changes. European Management Journal. https://doi.org/10.1016/j.emj.2022.08.002
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Tuuli Turja
tuuli.turja@tuni.fi
puh. 050 318 7765
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Uusi suunnittelumenetelmä parantaa teräsrakenteiden luotettavuutta ja säästää materiaalia16.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Nykyiset rakennemitoituksen menetelmät eivät kuvaa riittävän tarkasti rakenteiden käyttäytymistä vauriotilanteissa. Tämä voi johtaa joko ylimitoitukseen ja materiaalihukkaan tai alimitoitukseen ja turvallisuusriskeihin. Diplomi-insinööri Lauri Jaamala kehitti väitöstutkimuksessaan uuden suunnittelumenetelmän, jonka avulla voidaan suunnitella entistä tasalaatuisempia ja materiaalitehokkaampia kantavia rakenteita eurooppalaisten rakentamismääräysten mukaisesti.
Väitös: Tarkka tieto junan ja radan vuorovaikutuksesta auttaa kohdentamaan kunnossapitoa15.10.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Tiia Loponen selvitti, miten eri junakalustot kuormittavat rataa ja miten radan ominaisuudet, kuten kiskon kuluminen, vaikuttavat kuormituksiin Suomen rataverkolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää radan kunnossapidon ja käyttömaksujen optimoinnissa.
Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.
Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.
Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote
Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme