Tampereen yliopisto

Robotin kanssa työskentely näyttäytyy tyypillisimmin rutiiniloukkuna

Jaa

Työskennelläänkö työpaikallasi robottien kanssa merkittävä osa työajasta? Toistaiseksi näyttää siltä, että robotti on työn tekijä ja ihminen sen valvoja. Tutkimuksen mukaan tässä voi piillä työhyvinvoinnin riski, jos henkilöstön työnkuvan vaihtelevuudesta ei pidetä huolta. Hyvin robotisoitu työ tukee myös hyvinvointia ja motivaatiota.

On ihmisen käsissä, kutistaako robotisointi työn valvontatyöksi vai saadaanko se työhyvinvointia tukevasti haltuun. (Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto).
On ihmisen käsissä, kutistaako robotisointi työn valvontatyöksi vai saadaanko se työhyvinvointia tukevasti haltuun. (Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto).

Tampereen yliopiston työelämäntutkijat tarkastelivat robotisoinnin tilaa hyödyntäen Tilastokeskuksen työoloaineistoa. Tähän mennessä tapahtunutta robotisointia tutkiessaan he tavoittelivat näkemyksiä uuteen, palvelualojakin koskettavaan robotisoinnin aaltoon.

Työn robotisointiin on asetettu kovaäänisiä tavoitteita, joissa robotit nähdään vapauttavan ihmiset kiinnostavampiin työtehtäviin. Tutkimustulosten perusteella nykymallinen robotisointi näyttäytyy kuitenkin lähinnä työnkuvaa supistavana ja työn mielekkyyttä vähentävänä muutoksena.

USUTE-hankkeessa tehdyn tutkimuksen mukaan robotisoiduilla työpaikoilla koetaan vähemmässä määrin työtyytyväisyyttä ja merkityksellisyyttä. Robotin kanssa työskentely voi muodostua työnkuvaa rajoittavaksi rutiiniloukuksi, mikä on omiaan vähentämään työn mielekkyyttä. Robotisointi vaikuttaa erityisen kielteisesti työtyytyväisyyteen ja työn merkitykselliseksi kokemiseen, mikäli robotin käyttö vie suuren osuuden työajasta sekä samalla mahdollisuuden ylläpitää työn monipuolisuutta.

Pelissä on työn mielekkyys

Tutkijat pitävät sinänsä lupaavana, että tutkimustulokset vahvistavat periaatteen, jossa epämieluisten tehtävien delegointi robotille luo edellytykset korkeampaan työtyytyväisyyteen ja koettuun työn merkityksellisyyteen. Haaste saattaa piillä kuitenkin siinä, kuinka robotin työn jäljen seuraaminen tavoittaa motivaation, jota saamme oman kättemme jäljen ihailusta.

Tutkimushavainnot ovat tärkeitä ajassa, jossa uusia ammattialoja suunnitellaan robotisoitavaksi. Etenkin palvelualoilla ihmisten ja koneiden välistä yhteistyötä rakentavat uudistukset tulevat määrittelemään toimivan arjen lisäksi sitä, kuinka ihmiset kokevat työnsä ja työpaikkansa mielekkyyden.

– Työn voidaan katsoa olevan hyvin robotisoitu vasta sitten, kun se onnistuu säilyttämään riittävän vaihtelevuuden työssä ja tukee myös työntekijöiden hyvinvointia ja motivaatiota, toteaa tutkijatohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta.

Robotit kykenevät parantamaan työelämää – toteutus ratkaisee

Työhyvinvoinnin kannalta heikosti toteutettu robotisointi ei ainoastaan vähennä senhetkistä työtyytyväisyyttä, vaan saattaa vähentää kyseisen organisaation tai alan vetovoimaa kokonaisuudessaan. Tämä on tutkijoiden mukaan oleellista huomioida toimialoilla, jotka tälläkin hetkellä kärsivät työvoimapulasta.

Riskeihin keskittyvän ajattelun lisäksi tutkijoista onkin tärkeää korostaa myös sitä, kuinka hyvin hoidetulla robotisoinnilla on edellytykset luoda uutta imua työpaikoille. Robotisoinnilla voidaan tukea ajan hengessä elävää, jatkuvan oppimisen työilmapiiriä sekä työhyvinvointia rakentavia tapoja tehdä ja organisoida työtä.

– Kyse onkin siitä, kuinka suunnittelemme ja toteutamme uuden aallon robotisoinnin paremmin kuin ne aikaisemmat, Turja miettii.

Englanninkielinen tutkimusartikkeli Job well robotized! Maintaining task-diversity in managing technological changes on vapaasti luettavissa verkossa.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Työsuojelurahaston, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Teollisuusliiton, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer:n ja Teknologiateollisuuden kanssa.

Tutkimusjulkaisu

Turja, T., Särkikoski, T., Koistinen, P., Krutova, O., & Melin, H. (2022).  Job well robotized! Maintaining task-diversity in managing technological changes. European Management Journal. https://doi.org/10.1016/j.emj.2022.08.002

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Tuuli Turja
tuuli.turja@tuni.fi
puh. 050 318 7765

Kuvat

On ihmisen käsissä, kutistaako robotisointi työn valvontatyöksi vai saadaanko se työhyvinvointia tukevasti haltuun. (Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto).
On ihmisen käsissä, kutistaako robotisointi työn valvontatyöksi vai saadaanko se työhyvinvointia tukevasti haltuun. (Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto).
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Edistynyt valmistusteknologinen innovaatio haastaa huomioimaan koko tuotannon arvoketjun5.10.2022 13:41:45 EEST | Tiedote

Lisäävän valmistuksen – eli teollisen 3D-tulostuksen – leviäminen käyttöön teollisessa ympäristössä ei tarkoita vain yksinkertaista uuden koneen tuloa tuotanto-organisaation toimintaan. Kyseessä on monimutkainen omaksumisen prosessi, joka vaatii tukevia ja täydentäviä innovaatioita useissa arvoketjun paikoissa sekä organisaatioiden välistä yhteistyötä pioneerien tiedon jakamiseksi. Diplomi-insinööri Toni Luomaranta tutkii väitöskirjassaan, miten ja minkälaisen innovaatioiden omaksumisprosessin kautta tuotanto-organisaatiot ottavat käyttöön lisäävän valmistuksen teknologiaa.

Nopea ja kestävä pinnoitusmenetelmä auttaa teollisuutta suojaamaan koneita korroosiolta ja kulumiselta22.9.2022 11:02:57 EEST | Tiedote

Suurnopeuslaserpinnoitus tarjoaa nopean ja ympäristönkin kannalta kestävän tavan suojata metalliseoksia korroosiolta ja korjata vaurioituneita koneenosia. Tämä käy ilmi Tampereen yliopiston tutkimuksesta, joka selvittää lisäksi pinnoitusmenetelmän soveltuvuutta metallien 3D-tulostukseen ja suojaamiseen mikrobeilta. Nopea pinnoitusmenetelmä tuo hyötyä laitteiden ja moottorien valmistukseen ja huoltoon esimerkiksi kaivos- ja puunjalostusteollisuudessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme