Robotit eivät mullista vanhushoivaa
27.5.2020 08:15:26 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Huolimatta suurista odotuksista ja mullistavista visioista, hoivarobottien merkitys on pysynyt marginaalisena, vaikka niitä on yritetty kehittää jo 1990-luvun lopulta lähtien.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan visiot hoivarobotiikasta ja sen käytöstä perustuvat suurelta osin kuvitteellisiin tilanteisiin tai lyhyisiin kokeiluihin, ei todelliseen hoivarobottien pitempiaikaiseen käyttöön tai laajempaan hyödyntämiseen.
Tutkijat tarkastelivat hoivarobotiikan markkinoita sekä tutkimusten että robotiikkateollisuuden esittämien ennusteiden perusteella. Tulos oli, että ohjelmistorobotiikkaa ja esimerkiksi leikkaussalirobotteja lukuun ottamatta markkinoilla ei oikeastaan ole hoivarobotteja, jotka voisivat avustaa vanhuksia tai heidän hoitajiaan muutoin kuin yksittäisten toimintojen suorittamisessa. Saatavilla olevat robotit pystyvät esimerkiksi annostelemaan lääkkeitä, lämmittämään ruokaa tai imuroimaan lattiaa. Lisäksi markkinoilla on robottilemmikkejä tai muita seuralaisia, jotka kykenevät ennalta ohjelmoitujen fraasien avulla keskustelemaan tai reagoimaan esimerkiksi silitykseen.
- Näistä roboteista voi toki olla hyötyä ja iloa joillekin, mutta laajamittaiseen vanhusten hoivan tarpeisiin vastaamiseen ne eivät auta. On lakattava toistelemasta, että muutaman vuoden sisällä teknologia on kehittynyt niin paljon, että suureen osaan hoivan tarpeista vastaavat robotit, tutkija Lina Van Aerschot Jyväskylän yliopistosta toteaa.
- Hoivarobotiikasta keskustellaan ja kirjoitetaan niin tutkimuksessa, politiikassa kuin mediassa usein harhaanjohtavasti tai vähintäänkin yltiöoptimistisesti. Vasta suunnitelmissa, kehitysasteella ja laboratoriokäytössä olevista laitteista puhutaan ikään kuin ne olisivat jo kaikkien saatavilla, jatkaa tutkija Jaana Parviainen Tampereen yliopistosta.
- Hoivarobotiikkaa on nyt odotettu jo neljännesvuosisata, mutta toistaiseksi visiointi ja kehitystyö on hyödyttänyt lähinnä tutkimuslaitoksia ja teknologiayrityksiä, ei tavallisia ihmisiä tai vanhushoivasektoria, Parviainen sanoo.
Tutkijoiden mukaan robotiikkaa voidaan varmasti käyttää tulevaisuudessa hoivan tarkoituksiin, mutta vain jos se istuu osaksi ihmisten välisiä suhteita, vuorovaikutusta ja tarpeita, kuten tälläkin hetkellä monet käytössä olevat apuvälineet ja teknologiat. Monitoimisia ja älykkäitä käytännön robottiavustajia saadaan luultavasti odottaa niin kauan, ettei yhteiskuntapolitiikkaa ja vanhushoivan sektoria kannata laskea niiden varaan.
Lisätietoja:
Lina Van Aerschot 040-8053767, lina.vanaerschot@jyu.fi
Jaana Parviainen 050-4106764, jaana.parviainen@tuni.fi
Lina Van Aerschotin ja Jaana Parviaisen artikkeli “Robots responding to care needs? A multitasking care robot pursued for 25 years, available products offer simple entertainment and instrumental assistance” on julkaistuEthics and Information Technology -lehdessä. Se on ladattavissa osoitteessa https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10676-020-09536-0
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kriittiset mineraalit, kiertotalous ja vihreä siirtymä – osallistu mukaan FinnMateria 2026 -tapahtumaan28.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on näkyvästi mukana FinnMateria 2026 -tapahtumassa, jossa keskustellaan materiaalien kestävästä käytöstä, kriittisistä raaka-aineista ja kiertotalouden tulevaisuudesta. Tapahtumassa yliopiston koordinoima Kiertotalouden osaamiskeskittymä tuo esiin ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Myös kansainvälinen seminaari kokoaa yhteen kriittisten mineraalien kierrätyksen ja talteenoton asiantuntijoita.
Kirjajulkaisu: Suomi voi nousta tekoälyn edelläkävijäksi terveydenhuollossa, arvioi uusi kirja28.10.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tekoäly voi auttaa tunnistamaan terveysriskejä aiempaa varhemmin, tehostaa ammattilaisten työtä ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta, sanovat Martti Lehto ja Pekka Neittaanmäki uudessa kirjassaan. Teos tarkastelee laajasti digitalisaation, tekoälyn ja uusien teknologioiden vaikutuksia suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Mediakutsu: Taskukokoinen sydäniskuri tuo henkeä pelastavan teknologian arkeen – toimiva laite esitellään Jyväskylän yliopistossa26.10.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Taskukokoinen sydäniskuri voidaan ottaa käyttöön jo sydänkohtauksen oireiden ilmetessä. Jyväskylän yliopiston ja yhdysvaltalaisen USAMedical Electronix -yrityksen kehittämä laite analysoi sydämen rytmin ja antaa tarvittaessa hengen pelastavan sähköiskun automaattisesti. Esituotantosarjan laite esitellään Jyväskylän yliopistossa järjestettävässä mediatilaisuudessa 12. marraskuuta 2026.
Uusi professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus voi tukea hyvinvointia ja muutosta22.10.2026 08:46:28 EEST | Tiedote
Psykoterapian onnistumisessa ei ole kyse vain käytetyistä menetelmistä. Onnistumisen kannalta olennaista on myös se, mitä psykoterapeutin ja asiakkaan väillä tapahtuu. Jyväskylän yliopiston uusi psykologian professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus rakentuu terapiassa ja miten se voi tukea ihmisen hyvinvointia, osallisuutta sekä psykologista muutosta.
Tarve alanvaihtoon lähtee harvoin pelkästään työstä – taustalla usein halu sovittaa työ paremmin muuhun elämään21.10.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteiden maisteri Leena Ikonen tutkii väitöskirjassaan alanvaihtamista ja siihen johtavia syitä. Tutkimus osoittaa, että alanvaihto liittyy usein laajempiin muutoksiin elämässä, kuten hyvinvointiin, arvoihin tai elämäntilanteeseen. Samalla muuttuvat myös käsitykset työstä, omista tavoitteista ja hyvästä elämästä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
