Robotit eivät mullista vanhushoivaa
27.5.2020 08:15:26 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Huolimatta suurista odotuksista ja mullistavista visioista, hoivarobottien merkitys on pysynyt marginaalisena, vaikka niitä on yritetty kehittää jo 1990-luvun lopulta lähtien.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan visiot hoivarobotiikasta ja sen käytöstä perustuvat suurelta osin kuvitteellisiin tilanteisiin tai lyhyisiin kokeiluihin, ei todelliseen hoivarobottien pitempiaikaiseen käyttöön tai laajempaan hyödyntämiseen.
Tutkijat tarkastelivat hoivarobotiikan markkinoita sekä tutkimusten että robotiikkateollisuuden esittämien ennusteiden perusteella. Tulos oli, että ohjelmistorobotiikkaa ja esimerkiksi leikkaussalirobotteja lukuun ottamatta markkinoilla ei oikeastaan ole hoivarobotteja, jotka voisivat avustaa vanhuksia tai heidän hoitajiaan muutoin kuin yksittäisten toimintojen suorittamisessa. Saatavilla olevat robotit pystyvät esimerkiksi annostelemaan lääkkeitä, lämmittämään ruokaa tai imuroimaan lattiaa. Lisäksi markkinoilla on robottilemmikkejä tai muita seuralaisia, jotka kykenevät ennalta ohjelmoitujen fraasien avulla keskustelemaan tai reagoimaan esimerkiksi silitykseen.
- Näistä roboteista voi toki olla hyötyä ja iloa joillekin, mutta laajamittaiseen vanhusten hoivan tarpeisiin vastaamiseen ne eivät auta. On lakattava toistelemasta, että muutaman vuoden sisällä teknologia on kehittynyt niin paljon, että suureen osaan hoivan tarpeista vastaavat robotit, tutkija Lina Van Aerschot Jyväskylän yliopistosta toteaa.
- Hoivarobotiikasta keskustellaan ja kirjoitetaan niin tutkimuksessa, politiikassa kuin mediassa usein harhaanjohtavasti tai vähintäänkin yltiöoptimistisesti. Vasta suunnitelmissa, kehitysasteella ja laboratoriokäytössä olevista laitteista puhutaan ikään kuin ne olisivat jo kaikkien saatavilla, jatkaa tutkija Jaana Parviainen Tampereen yliopistosta.
- Hoivarobotiikkaa on nyt odotettu jo neljännesvuosisata, mutta toistaiseksi visiointi ja kehitystyö on hyödyttänyt lähinnä tutkimuslaitoksia ja teknologiayrityksiä, ei tavallisia ihmisiä tai vanhushoivasektoria, Parviainen sanoo.
Tutkijoiden mukaan robotiikkaa voidaan varmasti käyttää tulevaisuudessa hoivan tarkoituksiin, mutta vain jos se istuu osaksi ihmisten välisiä suhteita, vuorovaikutusta ja tarpeita, kuten tälläkin hetkellä monet käytössä olevat apuvälineet ja teknologiat. Monitoimisia ja älykkäitä käytännön robottiavustajia saadaan luultavasti odottaa niin kauan, ettei yhteiskuntapolitiikkaa ja vanhushoivan sektoria kannata laskea niiden varaan.
Lisätietoja:
Lina Van Aerschot 040-8053767, lina.vanaerschot@jyu.fi
Jaana Parviainen 050-4106764, jaana.parviainen@tuni.fi
Lina Van Aerschotin ja Jaana Parviaisen artikkeli “Robots responding to care needs? A multitasking care robot pursued for 25 years, available products offer simple entertainment and instrumental assistance” on julkaistuEthics and Information Technology -lehdessä. Se on ladattavissa osoitteessa https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10676-020-09536-0
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
