Robotit eivät mullista vanhushoivaa
Huolimatta suurista odotuksista ja mullistavista visioista, hoivarobottien merkitys on pysynyt marginaalisena, vaikka niitä on yritetty kehittää jo 1990-luvun lopulta lähtien.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan visiot hoivarobotiikasta ja sen käytöstä perustuvat suurelta osin kuvitteellisiin tilanteisiin tai lyhyisiin kokeiluihin, ei todelliseen hoivarobottien pitempiaikaiseen käyttöön tai laajempaan hyödyntämiseen.
Tutkijat tarkastelivat hoivarobotiikan markkinoita sekä tutkimusten että robotiikkateollisuuden esittämien ennusteiden perusteella. Tulos oli, että ohjelmistorobotiikkaa ja esimerkiksi leikkaussalirobotteja lukuun ottamatta markkinoilla ei oikeastaan ole hoivarobotteja, jotka voisivat avustaa vanhuksia tai heidän hoitajiaan muutoin kuin yksittäisten toimintojen suorittamisessa. Saatavilla olevat robotit pystyvät esimerkiksi annostelemaan lääkkeitä, lämmittämään ruokaa tai imuroimaan lattiaa. Lisäksi markkinoilla on robottilemmikkejä tai muita seuralaisia, jotka kykenevät ennalta ohjelmoitujen fraasien avulla keskustelemaan tai reagoimaan esimerkiksi silitykseen.
- Näistä roboteista voi toki olla hyötyä ja iloa joillekin, mutta laajamittaiseen vanhusten hoivan tarpeisiin vastaamiseen ne eivät auta. On lakattava toistelemasta, että muutaman vuoden sisällä teknologia on kehittynyt niin paljon, että suureen osaan hoivan tarpeista vastaavat robotit, tutkija Lina Van Aerschot Jyväskylän yliopistosta toteaa.
- Hoivarobotiikasta keskustellaan ja kirjoitetaan niin tutkimuksessa, politiikassa kuin mediassa usein harhaanjohtavasti tai vähintäänkin yltiöoptimistisesti. Vasta suunnitelmissa, kehitysasteella ja laboratoriokäytössä olevista laitteista puhutaan ikään kuin ne olisivat jo kaikkien saatavilla, jatkaa tutkija Jaana Parviainen Tampereen yliopistosta.
- Hoivarobotiikkaa on nyt odotettu jo neljännesvuosisata, mutta toistaiseksi visiointi ja kehitystyö on hyödyttänyt lähinnä tutkimuslaitoksia ja teknologiayrityksiä, ei tavallisia ihmisiä tai vanhushoivasektoria, Parviainen sanoo.
Tutkijoiden mukaan robotiikkaa voidaan varmasti käyttää tulevaisuudessa hoivan tarkoituksiin, mutta vain jos se istuu osaksi ihmisten välisiä suhteita, vuorovaikutusta ja tarpeita, kuten tälläkin hetkellä monet käytössä olevat apuvälineet ja teknologiat. Monitoimisia ja älykkäitä käytännön robottiavustajia saadaan luultavasti odottaa niin kauan, ettei yhteiskuntapolitiikkaa ja vanhushoivan sektoria kannata laskea niiden varaan.
Lisätietoja:
Lina Van Aerschot 040-8053767, lina.vanaerschot@jyu.fi
Jaana Parviainen 050-4106764, jaana.parviainen@tuni.fi
Lina Van Aerschotin ja Jaana Parviaisen artikkeli “Robots responding to care needs? A multitasking care robot pursued for 25 years, available products offer simple entertainment and instrumental assistance” on julkaistuEthics and Information Technology -lehdessä. Se on ladattavissa osoitteessa https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10676-020-09536-0
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa28.3.2024 09:56:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 18 712 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,2 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 1,7 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 24 862.
Lapset voivat olla erilaisissa asemissa jo esiopetukseen siirtyessään28.3.2024 07:11:00 EET | Tiedote
Lapsen siirtymä esiopetukseen on iso muutos lapsen elämässä. Tutkimuksessa todettiin, että tätä siirtymää edeltävät varhaiskasvatuksen palvelut voivat kuitenkin asettaa lapset erilaiseen asemaan esiopetussiirtymässä.
Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän27.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa26.3.2024 13:14:00 EET | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista26.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme