Jyväskylän yliopisto

Robotit eivät mullista vanhushoivaa

Jaa
Hoivarobottien on ennustettu ratkaisevan suuren osan vanhushoivan haasteista. Roboteista odotetaan kotona asuvien iäkkäiden avustajia, turvallisuuden takaajia ja jopa seuralaisia yksinoloa helpottamaan.
Robotit voivat olla tehokkaita imureita, mutta vanhustenhoitoon niistä ei ole apua.
Robotit voivat olla tehokkaita imureita, mutta vanhustenhoitoon niistä ei ole apua.

Huolimatta suurista odotuksista ja mullistavista visioista, hoivarobottien merkitys on pysynyt marginaalisena, vaikka niitä on yritetty kehittää jo 1990-luvun lopulta lähtien.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan visiot hoivarobotiikasta ja sen käytöstä perustuvat suurelta osin kuvitteellisiin tilanteisiin tai lyhyisiin kokeiluihin, ei todelliseen hoivarobottien pitempiaikaiseen käyttöön tai laajempaan hyödyntämiseen.

Tutkijat tarkastelivat hoivarobotiikan markkinoita sekä tutkimusten että robotiikkateollisuuden esittämien ennusteiden perusteella. Tulos oli, että ohjelmistorobotiikkaa ja esimerkiksi leikkaussalirobotteja lukuun ottamatta markkinoilla ei oikeastaan ole hoivarobotteja, jotka voisivat avustaa vanhuksia tai heidän hoitajiaan muutoin kuin yksittäisten toimintojen suorittamisessa. Saatavilla olevat robotit pystyvät esimerkiksi annostelemaan lääkkeitä, lämmittämään ruokaa tai imuroimaan lattiaa. Lisäksi markkinoilla on robottilemmikkejä tai muita seuralaisia, jotka kykenevät ennalta ohjelmoitujen fraasien avulla keskustelemaan tai reagoimaan esimerkiksi silitykseen.

- Näistä roboteista voi toki olla hyötyä ja iloa joillekin, mutta laajamittaiseen vanhusten hoivan tarpeisiin vastaamiseen ne eivät auta. On lakattava toistelemasta, että muutaman vuoden sisällä teknologia on kehittynyt niin paljon, että suureen osaan hoivan tarpeista vastaavat robotit, tutkija Lina Van Aerschot Jyväskylän yliopistosta toteaa.

- Hoivarobotiikasta keskustellaan ja kirjoitetaan niin tutkimuksessa, politiikassa kuin mediassa usein harhaanjohtavasti tai vähintäänkin yltiöoptimistisesti. Vasta suunnitelmissa, kehitysasteella ja laboratoriokäytössä olevista laitteista puhutaan ikään kuin ne olisivat jo kaikkien saatavilla, jatkaa tutkija Jaana Parviainen Tampereen yliopistosta.

- Hoivarobotiikkaa on nyt odotettu jo neljännesvuosisata, mutta toistaiseksi visiointi ja kehitystyö on hyödyttänyt lähinnä tutkimuslaitoksia ja teknologiayrityksiä, ei tavallisia ihmisiä tai vanhushoivasektoria, Parviainen sanoo.

Tutkijoiden mukaan robotiikkaa voidaan varmasti käyttää tulevaisuudessa hoivan tarkoituksiin, mutta vain jos se istuu osaksi ihmisten välisiä suhteita, vuorovaikutusta ja tarpeita, kuten tälläkin hetkellä monet käytössä olevat apuvälineet ja teknologiat. Monitoimisia ja älykkäitä käytännön robottiavustajia saadaan luultavasti odottaa niin kauan, ettei yhteiskuntapolitiikkaa ja vanhushoivan sektoria kannata laskea niiden varaan.

Lisätietoja:

Lina Van Aerschot 040-8053767, lina.vanaerschot@jyu.fi

Jaana Parviainen 050-4106764, jaana.parviainen@tuni.fi

Lina Van Aerschotin ja Jaana Parviaisen artikkeli Robots responding to care needs? A multitasking care robot pursued for 25 years, available products offer simple entertainment and instrumental assistanceon julkaistuEthics and Information Technology -lehdessä. Se on ladattavissa osoitteessa https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10676-020-09536-0

Avainsanat

Kuvat

Robotit voivat olla tehokkaita imureita, mutta vanhustenhoitoon niistä ei ole apua.
Robotit voivat olla tehokkaita imureita, mutta vanhustenhoitoon niistä ei ole apua.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote

Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote

Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.

Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote

Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye