Robotit eivät mullista vanhushoivaa
27.5.2020 08:15:26 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Huolimatta suurista odotuksista ja mullistavista visioista, hoivarobottien merkitys on pysynyt marginaalisena, vaikka niitä on yritetty kehittää jo 1990-luvun lopulta lähtien.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan visiot hoivarobotiikasta ja sen käytöstä perustuvat suurelta osin kuvitteellisiin tilanteisiin tai lyhyisiin kokeiluihin, ei todelliseen hoivarobottien pitempiaikaiseen käyttöön tai laajempaan hyödyntämiseen.
Tutkijat tarkastelivat hoivarobotiikan markkinoita sekä tutkimusten että robotiikkateollisuuden esittämien ennusteiden perusteella. Tulos oli, että ohjelmistorobotiikkaa ja esimerkiksi leikkaussalirobotteja lukuun ottamatta markkinoilla ei oikeastaan ole hoivarobotteja, jotka voisivat avustaa vanhuksia tai heidän hoitajiaan muutoin kuin yksittäisten toimintojen suorittamisessa. Saatavilla olevat robotit pystyvät esimerkiksi annostelemaan lääkkeitä, lämmittämään ruokaa tai imuroimaan lattiaa. Lisäksi markkinoilla on robottilemmikkejä tai muita seuralaisia, jotka kykenevät ennalta ohjelmoitujen fraasien avulla keskustelemaan tai reagoimaan esimerkiksi silitykseen.
- Näistä roboteista voi toki olla hyötyä ja iloa joillekin, mutta laajamittaiseen vanhusten hoivan tarpeisiin vastaamiseen ne eivät auta. On lakattava toistelemasta, että muutaman vuoden sisällä teknologia on kehittynyt niin paljon, että suureen osaan hoivan tarpeista vastaavat robotit, tutkija Lina Van Aerschot Jyväskylän yliopistosta toteaa.
- Hoivarobotiikasta keskustellaan ja kirjoitetaan niin tutkimuksessa, politiikassa kuin mediassa usein harhaanjohtavasti tai vähintäänkin yltiöoptimistisesti. Vasta suunnitelmissa, kehitysasteella ja laboratoriokäytössä olevista laitteista puhutaan ikään kuin ne olisivat jo kaikkien saatavilla, jatkaa tutkija Jaana Parviainen Tampereen yliopistosta.
- Hoivarobotiikkaa on nyt odotettu jo neljännesvuosisata, mutta toistaiseksi visiointi ja kehitystyö on hyödyttänyt lähinnä tutkimuslaitoksia ja teknologiayrityksiä, ei tavallisia ihmisiä tai vanhushoivasektoria, Parviainen sanoo.
Tutkijoiden mukaan robotiikkaa voidaan varmasti käyttää tulevaisuudessa hoivan tarkoituksiin, mutta vain jos se istuu osaksi ihmisten välisiä suhteita, vuorovaikutusta ja tarpeita, kuten tälläkin hetkellä monet käytössä olevat apuvälineet ja teknologiat. Monitoimisia ja älykkäitä käytännön robottiavustajia saadaan luultavasti odottaa niin kauan, ettei yhteiskuntapolitiikkaa ja vanhushoivan sektoria kannata laskea niiden varaan.
Lisätietoja:
Lina Van Aerschot 040-8053767, lina.vanaerschot@jyu.fi
Jaana Parviainen 050-4106764, jaana.parviainen@tuni.fi
Lina Van Aerschotin ja Jaana Parviaisen artikkeli “Robots responding to care needs? A multitasking care robot pursued for 25 years, available products offer simple entertainment and instrumental assistance” on julkaistuEthics and Information Technology -lehdessä. Se on ladattavissa osoitteessa https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10676-020-09536-0
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto edelläkävijä ekologisen kompensaation tutkimuksen vaikuttavuudessa16.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehtävä ekologisen kompensaation tutkimus on noussut merkittäväksi vaikuttajaksi suomalaisessa ympäristöpolitiikassa. Yliopisto johtaa strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa BOOST for biodiversity offsets -konsortiota, joka on konkreettinen esimerkki siitä, miten pitkäjänteinen tutkimus voi ulottua suoraan lainsäädännön valmisteluun ja käytännön päätöksentekoon.
Psykonet palkitsi ansioituneita psykologian alan toimijoita Psykologia 2026 -kongressissa Jyväskylässä15.6.2026 09:00:58 EEST | Tiedote
Psykologian valtakunnallinen yliopistoverkosto Psykonet on jakanut vuoden 2026 palkintonsa Psykologia 2026 -kongressissa Jyväskylässä 12. kesäkuuta 2026. Palkinnoilla tunnustetaan ansioitunutta toimintaa ja erityisiä saavutuksia, joilla on merkitystä psykologian alan tutkimuksen ja koulutuksen kehittymiselle sekä alan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle.
Näyttöön perustuvia ratkaisuja EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanoon15.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Euroopan unionin ennallistamisasetus vaatii jäsenvaltioilta nopeita ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi. Onnistunut toimeenpano edellyttää merkittäviä toimia, olemassa olevien työkalujen ja mittareiden tehokasta hyödyntämistä sekä vastuun jakamista aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti niin, etteivät kustannukset jää yksin julkiselle sektorille.
Suomen Akatemialta lähes viisi miljoonaa euroa Jyväskylän yliopiston koulutuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen12.6.2026 14:27:58 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt Jyväskylän yliopiston tutkijoille yhteensä noin 4,9 miljoonaa euroa uutta tutkimusrahoitusta. Rahoituksen saivat kuusi akatemiahanketta ja kaksi akatemiatutkijaa. Rahoitus vahvistaa yliopiston korkeatasoista tutkimusta erityisesti koulutuksen, yhteiskunnan, hyvinvoinnin ja kulttuurin tutkimuksen aloilla.
Suomen Akatemialta rahoitusta Jyväskylän yliopistoon biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimukseen12.6.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) myönsi rahoituksen 42 uudelle akatemiatutkijalle. Lisäksi toimikunta rahoitti 75 akatemiahanketta, joissa on mukana yhteensä 100 osahanketta. Jyväskylän yliopistossa rahoituksen sai kaksi uutta akatemiatutkijaa ja yksi akatemiahanke, yhteensä kaksi miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
