Robottiavusteiset leikkaukset otettu käyttöön HUSin lapsipotilaille
Kesän aikana tehdyissä lasten robottiavusteisissa leikkauksissa on korjattu munuaisaltaan ja virtsanjohtimen välisiä ahtaumia sekä poistettu perna ja sappirakko. Lastenkirurgien tekemät leikkaukset suoritettiin Meilahden sairaalassa, jossa on leikkaukseen tarvittava laitteisto. Lasten osastohoito tapahtui Uudessa lastensairaalassa.
Lapset toipuvat nopeasti
”Perinteiseen avokirurgiaan verrattuna robottikirurgia mahdollistaa pienemmät ihoavaukset, paremmat työskentelyolosuhteet, vähäisemmän leikkauksen jälkeisen kivun sekä nopeamman toipumisen”, kertoo lastenurologi Niklas Pakkasjärvi.
Robottiavusteisen leikkauksen hyötynä on lisäksi paremmat mahdollisuudet tarkkaa ompelua vaativaan kirurgiaan verrattuna perinteiseen laparoskooppiseen eli tähystämällä tehtävään leikkaukseen. Toimenpiteitä tullaan tekemään lapsipotilaille vuodessa toistakymmentä.
Ensimmäiset uudella tekniikalla tehdyt leikkaukset olivat tyypillisiä lastenurologisia ja gastrokirurgisia toimenpiteitä.
”Robottiavusteisesti leikatut lapsipotilaat toipuivat nopeasti ja kotiutuivat hyväkuntoisina. Jatkossa voidaan tehdä myös muita robottiavusteisia leikkauksia lapsipotilaille”, toteaa Pakkasjärvi.
Kokeneet lastenkirurgit koulutettiin kevään aikana
HUSissa robottiavusteinen kirurgia on ollut käytössä jo vuosia etenkin aikuisurologian puolella. Syksyllä 2018 käynnistettiin selvitystyö robottiavusteisen kirurgian saamiseksi myös lasten urologisiin ja gastrokirurgisiin leikkauksiin. Kevään 2019 aikana koulutettiin ensimmäiset lastenkirurgit.
”Robottiavusteisen kirurgian oppimispolku käsittää harjoittelua tietokonemalleilla, koemalleilla sekä lukuisten leikkausten seuraamista ja leikkauksissa avustamista ennen varsinaisena pääkirurgina toimimista”, Pakkasjärvi sanoo.
Robottiavusteisen leikkauskoulutuksen saaneilla kirurgeilla on pitkä kokemus perinteisistä avoleikkauksista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
HUS Uusi lastensairaala, lastenurologi Niklas Pakkasjärvi, p. 050 427 2982 , niklas.pakkasjarvi@hus.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme