Rokotevuosi kiihdyttää kulutusta ja tuo tujun talouskasvun

Talouskasvua kiihdyttää erityisesti kotimainen kulutus, kun kansalaiset saavat rokotesuojan koronaa vastaan. Viime vuonna kielletyiksi hedelmiksi leimatut asiat palaavat jokapäiväisiksi hyvin nopeasti.

”Ravintolat ja baarit pullistelevat väkeä, kesäfestareilla kaulaillaan ja lapsiperheet pakkautuvat lomalennoille kouluvapaiden aikana aiempaan tapaan”, ennustaa Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.

Ennuste perustuu oletukselle, että riskiryhmät saadaan rokotettua kevään aikana ja kesän jälkeen korona ei enää kiusaa taloutta tai terveyttä, niin kuin nyt voi toivoa.

Rokotteen ja koronataudin välittömän uhan kaikkoaminen saavat aikaan nousuhuuman, joka peittää alleen vanhat vaivat: Suomi on vanheneva, vähenevä ja verkkainen kansakunta. Kriisin jälkeen laskut tulevat maksettavaksi ja velkakestävyyttä koetellaan toden teolla.

”Tänä vuonna kasvua nähdään kaikissa kysyntäerissä, sillä siirrymme pandemiavuodesta rokotevuoteen. Kotimaan ohella vienti vetää, koska talous toipuu myös maailmalla. Epävarmuudet Suomessa näkyvät investointien kehityksessä, sillä monessa yrityksessä riittää kapasiteettia, eivätkä yritysten taseet tai luottamus kestä panostuksia heti kriisin jälkeen.”

Julkista taloutta painavat koronavuoden jälkeen 20 miljardin euron lisävelat ja Suomen kasvua kituuttaa vaisu väestö- ja tuottavuuskehitys. EU:n tukipaketin miljardit osuvat elvytykseen viiveellä ja ne onkin investoitava kasvua tuoviin uusiin teknologioihin, jotta esimerkiksi digitalisaation mahdollisuudet saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön.

”Kestävän kasvun, kannattavuuden ja tuottavuuden tulee olla elvytyksen keskiössä”, Brotherus vaatii.

Loppiaisen väkivallan purkautuminen vahvistaa talouskasvua

Jos vallanvaihto Yhdysvalloissa tapahtuu rauhanomaisesti parin viikon kuluessa, se rakentaa vakautta maailman talouteen. Avoin hyökkäys kongressiin vaalituloksen vahvistamiskokouksen aikana oli järkyttävä tapahtuma, mutta väkivaltaisen hyökkäyksen purkaminen rakentaa tukevan moraalisen selkänojan presidentti Joe Bidenin hallinnon uudistuksille. Nyt näyttää siltä, että laaja ääriliikehdintä on tullut tiensä päähän ja uusi presidentti pääsee hyödyntämään demokraattienemmistöistä senaattia.

Sitä osoittavat talouden tulevaisuutta osoittavat mittarit, sillä markkinoilla uskotaan USA:n demokratian rakenteiden kestävän, jolloin lähitulevaisuus näyttää paradoksaalisesti jopa vahvemmalta kuin ennen loppiaisen tapahtumia.

”Senaatti kääntyi Georgian uusintavaalien mukana demokraateille, jolloin värisuora Valkoisessa talossa, edustajainhuoneessa ja senaatissa muodostaa vahvan tuen Bidenin uudistuksille”, Hypon analyytikko Juho Keskinen arvioi.

Yhteiskunnallisia paineita ja riskejä on kuitenkin paljon, ainakin siihen asti, kunnes Joe Biden vannoo virkavalan ja ryhtyy johtamaan Yhdysvaltoja.

Väestöpolitiikka on korkopolitiikkaa

Samalla tavoin kuin onnistunut terveyspolitiikka on hyvää talouspolitiikkaa, on onnistunut väestöpolitiikka hyvää korko- ja tuottavuuspolitiikkaa.

Esimerkit maailmalta osoittavat, että kansakunnan vanheneminen laskee korkoja. Länsimaissa nähdään, että korkotasot painuvat alemmaksi, kun lapsia syntyy vähemmän ja eläkeläisiä on yhä enemmän. Talouselämässä tämä kaikki näkyy niin, että investoinnit vähenevät ja kasvu hidastuu.

”Koronakuopasta on vaikea nousta, sillä talouskasvuun tarvittaisiin tuottavuusloikka, jota ei kuitenkaan nähdä ilman uusia investointeja”, Keskinen huomauttaa.