Romakkaniemi: Liikennerahoitus yli kaksinkertaistettava

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi peräänkuuluttaa liikennejärjestelmän rahoitusmallien uudistamista ja pitkäjänteisempää, erityisesti vientisektorin huomioivaa kehitystyötä.

“Suomella on muutama sektori, joissa julkiset investoinnit ja päätöksenteko avaisivat osaamiseen, kasvuun ja työllisyyteen syntyneet pullonkaulat. Järjenvastaisesti olemme joko aliresursoineet nämä sektorit tai kohtelemme niitä niin kuin ne olisivat niukkuushyödykkeitä.  Muun muassa logistiikka, liikenneinvestoinnit ja väylien kunnossapito kuuluvat näihin sektoreihin”, hän sanoo.

Romakkaniemen mukaan liikennesektorin päätöksentekoa tulisi suunnata pois niukkuusajattelusta ja mieluummin ylitarjota resursseja, jotta kilpailukykyä haittaavat, pysyväisluonteiset logistiset esteemme saataisiin mitätöityä.

“Nykyisellä hallituksella ei ole ollut valmiutta suurempaan liikenteen rahoituksen reformiin. Nykymallin pohjalta on toki yritetty luoda pitkäjänteisempää suunnittelua, mutta sitäkään ei pystytty resursoimaan suunnitellusti. Tämä on lyhytnäköistä ja siksi tehdään vain tilkkutäkkikorjauksia. Suomen menestys on riippuvainen viennistä, eli loppupeleissä siitä, kuinka jouhevasti tavara teillämme ja raiteillamme liikkuu. Olemme pieni maa pullonperällä ja eurooppalaisittain saari, joten sujuvat liikenneyhteydet ja hyväkuntoiset väylät ovat välttämättömiä kilpailukykyhaittamme poistamiseksi”, hän sanoo.

Romakkaniemi ehdottaa liikenteen rahoitusmallin uudistamista. Kauppakamarit pohtivat parhaillaan omaa malliehdotustaan. Romakkaniemi olisi henkilökohtaisesti valmis radikaaliinkin ajattelutavan muutokseen.

“Meidän tulisi ryhtyä investoimaan väyliimme ja infrastruktuuriin Ruotsin tapaan. Tämä tarkoittaisi vähintäänkin resurssien kaksinkertaistamista. Nykyisellä budjettirahoitukseen perustuvalla mallilla tämä ei onnistu, vaan tarvitaan kokonaan uusi rahoitusmalli”, hän sanoo.

Rahoituksen niukkuus on Romakkaniemen mukaan aiheuttanut sen, että tiestömme korjausvelka on 2,5 miljardia euroa. Tämä puolestaan on vaikuttanut väylien huonokuntoisuuteen. Investointivelka, eli toteutumattomien tarpeellisten hankkeiden summa on moninkertaisesti korkeampi, 15 miljardia euroa.

“Laittamalla nämä asiat kuntoon kuroisimme Ruotsia kiinni. Teemme parhaillaan pohdintaa uusista vaihtoehdoista rahoitusmalliksi kauppakamareissa. Kutsumme kaikki muutkin asiasta kiinnostuneet tahot yhteistyöhön”, hän jatkaa.

Romakkaniemen mukaan pitkäjänteisen liikennesuunnittelun pohjalle sopisi erinomaisesti kauppakamarien 27.8. julkaisema hankelistaus, josta löytyvät sellaiset liikenneinvestoinnit, jotka pitäisi viipymättä saada liikkeelle.

“Suomessa tulisi nyt ylipäänsä panostaa voimakkaasti vientireittien sujuvuuden ja kapasiteetin parantamiseen. Nykyrahoitusmallilla ei voida rahoittaa kaikkia hankkeita kerralla, mutta kauppakamareiden tekemää listausta on mahdollista hyödyntää suunnittelun pohjalla sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Etenkin nyt 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa sorvattaessa pidän tärkeänä, että meillä on olemassa selkeä, koko maan tarpeet huomioiva pohja”, hän sanoo.