Ruijanesikko ei ole ehtinyt sopeutua ilmastonmuutokseen
Euroopan unionin suojeltuihin direktiivilajeihin kuuluva ruijanesikko levisi jääkauden jälkeen etelästä nykyisen Perämeren alueelle sekä toista reittiä Pohjois-Norjaan, kun jää vetäytyi hitaasti pohjoiseen. Silloinen ilmaston lämpeneminen oli hyvin hidasta nykyiseen verrattuna.
– Ruijanesikko on erikoistunut elämään matalakasvuisilla merenrantaniityillä, jotka Suomessa muodostuvat maan kohoamisen yhteydessä. Se hyötyy vahvojen kilpailijoiden puutteesta sekä laidunnuksesta, joka pitää kasvillisuuden matalana, kertoo johtaja Marko Hyvärinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksiköstä.
Vuonna 2013 Helsingin ja Oulun yliopistojen tutkijat istuttivat sekä pohjoisnorjalaista että suomalaista muunnosta (Primula nutans subsp. finmarchica var. finmarchica sekä var. jokelae) viiteen eri kasvitieteelliseen puutarhaan: kummankin muunnoksen kotiympäristöihin Pohjois-Norjan Svanvikiin ja Ouluun ja lisäksi Raumalle, Helsinkiin sekä Viron Tarttoon.
Molemmat muunnokset menestyivät tutkijoiden etukäteisoletuksen mukaisesti eteläisissä puutarhoissa huonommin kuin Oulussa ja Svanvikissa. Tämä osoittaa, että lämpimämpi ilmasto voi olla lajille kohtalokas, jos se ei pysty sopeutumaan tai siirtymään.
– Yllätyimme kuitenkin, kun tulokset osoittivat, että suomalaiset populaatiot menestyivät paremmin Pohjois-Norjassa kuin Oulussa – jopa paremmin kuin paikallinen pohjoisnorjalainen muunnos menestyi siellä, kotiseudullaan, kertoo tutkijatohtori Maria Hällfors Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Research Centre for Ecological Change -tutkimusryhmästä.
– Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa siis jo nyt tähän kasvilajiin. Voi vain arvailla, kuinka moni muukin laji kärsii muuttuneista olosuhteista, jos nekään eivät ole pysyneet ilmastonmuutoksen perässä, Hällfors sanoo.
Tutkijoiden mukaan ruijanesikon huono sopeutumiskyky ilmaston lämpenemiseen voi olla yksi osatekijä lajin populaatioiden pienenemisessä.
– Ruijanesikolla ei ole luonnollista leviämisreittiä pohjoisemmaksi. Yksi keino edesauttaa ruijanesikon kaltaisten lajien selviämistä käynnissä olevista ja tulevista haasteista olisikin siirtää ne ihmisvoimin pohjoisempaan, eli käyttää lajiensuojelukeinona niin sanottua avustettua leviämistä, Maria Hällfors pohtii.
Toinen vaihtoehto olisi turvata lajille riittävän isot ja hyvälaatuiset elinympäristöt, jotta populaatiot pysyvät tarpeeksi suurina. Silloin populaatioissa olisi riittävästi perinnöllistä vaihtelua eli erilaisia yksilöitä, joilla suuremmalla todennäköisyydellä voi olla uusiin olosuhteisiin sopivia piirteitä.
– Joka tapauksessa lajin suojelussa pitää panostaa myös ex situ- eli etäsuojeluun. Siinä esimerkiksi lajin siemeniä tallennetaan siemenpankkiin, josta lajia voi tarvittaessa palauttaa luontoon, Maria Hällfors toteaa.
Artikkeli:
Hällfors M, Lehvävirta S, Aandahl T, Lehtimäki I-M, Nilsson LO, Ruotsalainen A, Schulman LE, Hyvärinen M-T. 2020. Translocation of an arctic seashore plant reveals signs of maladaptation to altered climatic conditions. PeerJ 8:e10357 http://doi.org/10.7717/peerj.10357
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tutkijatohtori Maria Hällfors
,
maria.hallfors@helsinki.fi
@MariaHallfors
yksikön johtaja Marko Hyvärinen,
marko.hyvarinen@helsinki.fi, puh. 02941 24440
@MarkoHyvarinen
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme