Helsingin yliopisto

Ruijanesikko ei ole ehtinyt sopeutua ilmastonmuutokseen

Jaa

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jo nyt Suomessa ja Norjassa uhanalaiseen ruijanesikkoon. Suomesta Perämeren rannoilta kotoisin olevat ruijanesikot menestyvät uuden tutkimuksen mukaan nykyisin paremmin Pohjois-Norjassa kuin kotikonnuillaan. Tulokset viittaavat siihen, että laji ei ehdi sopeutua nopeaan ilmastonmuutokseen, ja se voi siksi jopa kuolla sukupuuttoon.

Ruijanesikko. Kuva: Marko Hyvärinen
Ruijanesikko. Kuva: Marko Hyvärinen

Euroopan unionin suojeltuihin direktiivilajeihin kuuluva ruijanesikko levisi jääkauden jälkeen etelästä nykyisen Perämeren alueelle sekä toista reittiä Pohjois-Norjaan, kun jää vetäytyi hitaasti pohjoiseen. Silloinen ilmaston lämpeneminen oli hyvin hidasta nykyiseen verrattuna.

– Ruijanesikko on erikoistunut elämään matalakasvuisilla merenrantaniityillä, jotka Suomessa muodostuvat maan kohoamisen yhteydessä. Se hyötyy vahvojen kilpailijoiden puutteesta sekä laidunnuksesta, joka pitää kasvillisuuden matalana, kertoo johtaja Marko Hyvärinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksiköstä.

Vuonna 2013 Helsingin ja Oulun yliopistojen tutkijat istuttivat sekä pohjoisnorjalaista että suomalaista muunnosta (Primula nutans subsp. finmarchica var. finmarchica sekä var. jokelae) viiteen eri kasvitieteelliseen puutarhaan: kummankin muunnoksen kotiympäristöihin Pohjois-Norjan Svanvikiin ja Ouluun ja lisäksi Raumalle, Helsinkiin sekä Viron Tarttoon.  

Molemmat muunnokset menestyivät tutkijoiden etukäteisoletuksen mukaisesti eteläisissä puutarhoissa huonommin kuin Oulussa ja Svanvikissa. Tämä osoittaa, että lämpimämpi ilmasto voi olla lajille kohtalokas, jos se ei pysty sopeutumaan tai siirtymään.

– Yllätyimme kuitenkin, kun tulokset osoittivat, että suomalaiset populaatiot menestyivät paremmin Pohjois-Norjassa kuin Oulussa – jopa paremmin kuin paikallinen pohjoisnorjalainen muunnos menestyi siellä, kotiseudullaan, kertoo tutkijatohtori Maria Hällfors Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Research Centre for Ecological Change -tutkimusryhmästä.

– Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa siis jo nyt tähän kasvilajiin. Voi vain arvailla, kuinka moni muukin laji kärsii muuttuneista olosuhteista, jos nekään eivät ole pysyneet ilmastonmuutoksen perässä, Hällfors sanoo.

Tutkijoiden mukaan ruijanesikon huono sopeutumiskyky ilmaston lämpenemiseen voi olla yksi osatekijä lajin populaatioiden pienenemisessä.

– Ruijanesikolla ei ole luonnollista leviämisreittiä pohjoisemmaksi. Yksi keino edesauttaa ruijanesikon kaltaisten lajien selviämistä käynnissä olevista ja tulevista haasteista olisikin siirtää ne ihmisvoimin pohjoisempaan, eli käyttää lajiensuojelukeinona niin sanottua avustettua leviämistä, Maria Hällfors pohtii.

Toinen vaihtoehto olisi turvata lajille riittävän isot ja hyvälaatuiset elinympäristöt, jotta populaatiot pysyvät tarpeeksi suurina. Silloin populaatioissa olisi riittävästi perinnöllistä vaihtelua eli erilaisia yksilöitä, joilla suuremmalla todennäköisyydellä voi olla uusiin olosuhteisiin sopivia piirteitä.

– Joka tapauksessa lajin suojelussa pitää panostaa myös ex situ- eli etäsuojeluun. Siinä esimerkiksi lajin siemeniä tallennetaan siemenpankkiin, josta lajia voi tarvittaessa palauttaa luontoon, Maria Hällfors toteaa.

Artikkeli:

Hällfors M, Lehvävirta S, Aandahl T, Lehtimäki I-M, Nilsson LO, Ruotsalainen A, Schulman LE, Hyvärinen M-T. 2020. Translocation of an arctic seashore plant reveals signs of maladaptation to altered climatic conditions. PeerJ 8:e10357 http://doi.org/10.7717/peerj.10357

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tutkijatohtori Maria Hällfors
, 
maria.hallfors@helsinki.fi
@MariaHallfors

yksikön johtaja Marko Hyvärinen, 
marko.hyvarinen@helsinki.fi, puh. 02941 24440
@MarkoHyvarinen

Kuvat

Ruijanesikko. Kuva: Marko Hyvärinen
Ruijanesikko. Kuva: Marko Hyvärinen
Lataa
Ruijanesikon suomalaista ja pohjoisnorjalaista muunnosta istutettiin Oulun ja Svanvikin lisäksi Raumalle, Helsinkiin ja Tarttoon.
Ruijanesikon suomalaista ja pohjoisnorjalaista muunnosta istutettiin Oulun ja Svanvikin lisäksi Raumalle, Helsinkiin ja Tarttoon.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Vegaaniruokavalio muokkaa merkittävästi pikkulasten aineenvaihduntaa: D- ja A-vitamiinitasot vaativat erityishuomiota21.1.2021 12:51:02 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkimusryhmien yhteistyöprojekti on kansainvälisesti ensimmäinen kartoitus täysin vegaanisen ruokavalion vaikutuksista päiväkoti-ikäisten lasten aineenvaihduntaan. Vegaaniruokavaliota noudattaneilla lapsilla havaittiin sekaruokaa syöviin lapsiin verrattuna merkittävästi muuttunut aineenvaihdunta ja alhaisemmat D-vitamiinitasot. Myös lasten A-vitamiinitasoista kertovat merkkiaineet olivat alentuneet.

Tutkijat selvittivät, kuinka rintasyöpä leviää – syöpägeeni käyttää apunaan proteiinia, joka toimii kuin sorkkarauta19.1.2021 09:30:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka syöpägeenit tuhoavat tyvikalvokapselin, joka estää kasvainsolujen tunkeutumisen terveisiin kudoksiin. Tutkimus osoitti, että syövissä yleinen soluviestintäreitti hyödyntää hepsiini-nimistä entsyymiä hajottaessaan tyvikalvon. Tyvikalvon hajoaminen voidaan kuitenkin pysäyttää hepsiinin toimintaa estävillä vasta-aineilla.

Yli 10 miljoonan euron EU-hanke valjastaa tekoälyn ja genomitiedon sairauksien ennaltaehkäisyyn18.1.2021 13:07:35 EETTiedote

Helsingin yliopiston koordinoimassa viisivuotisessa EU-hankkeessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään uudenlaisia genomitietoon perustuvia sairastumisriskin arviointiin soveltuvia työkaluja. INTERVENE-hankkeen tavoitteena on osoittaa tekoälyn hyödyntämisen edut genomitietoon perustuvia sairastumisriskiarvioita laadittaessa sekä testata riskitiedon hyödyntämistä käytännön potilastyössä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme