Rullapyyhkeistä ja hamppuneuleesta syntyi uutta lujempaa kierrätyskuitua

Ioncell on Aalto-yliopiston kehittämä menetelmä, jolla voidaan valmistaa laadukasta tekstiilikuitua puusta tai kierrätysmateriaaleista, kuten kierrätyspaperista ja -pahvista tai tekstiilijätteestä.
Kierrätysraaka-aineesta ei ole pulaa, sillä yksin Suomessa kulutetaan tekstiilejä noin 70 000 tonnia vuodessa. Tähän asti suurin osa siitä on päätynyt energiajätteeksi, mutta tutkijat ja yritykset kehittävät vauhdilla parempia tapoja arvokkaan raaka-aineen hyödyntämiseen muun muassa Aalto-yliopiston vetämässä Finix-hankkeessa.
Yksi Finixissä mukana olevista yrityksistä on Lindström, jonka puuvillaisiin rullapyyhkeisiin jokainen suomalainen lienee kuivannut kätensä – etenkin korona-aikana.
”Jätettä tulee paljon ja se on tasalaatuista, joten se oli tutkimuksen kannalta mainio testattava”, kertoo Ioncell-ryhmän tutkija Marja Rissanen.
”Lindströmin puuvillapyyherulla voidaan pestä ja käyttää uudelleen jopa 100 kertaa ja se tarjoaa elinkaarensa aikana noin 11 000 käsienkuivausta. On ollut innostavaa olla mukana Finix-projektissa, jolla pyrimme löytämään rullille uusia käyttömahdollisuuksia, kun ne tulevat käyttöikänsä loppuun”, kertoo Lyydia Pertovaara, Service Concept Designer Lindströmiltä.
Kerätyt pyyhkeet saivat ensin puuvillan polymeeriketjut pilkkovan happokylvyn. Sen jälkeen diplomityönsä hankkeessa tehnyt Krishna Ojha liuotti materiaalin ioniseen nesteeseen ja kehräsi kuiduiksi tutkijatohtori Inge Schlapp-Hacklin ohjauksessa.
Ioncell-menetelmällä on ennenkin syntynyt vahvoja kuituja, mutta nyt lujuus yllätti tutkijat.
”Testeissä vetolujuus oli parempi kuin puuselluloosasta tehdyillä kuiduilla ja jopa 2,5 kertainen neitseelliseen puuvillaan verrattuna. Emme ole aiemmin tehneet näin vahvoja kuituja”, Rissanen kertoo ja paljastaa vahvuuden yhdeksi salaisuudeksi ilmarakokehruumenetelmän.
”Siinä selluloosan polymeeriketjut asettuvat tiukkaan järjestykseen, kun ne puuvillassa ovat siksakin muodossa.”
Pilottilinjaston valmistuminen lähenee
Toisessa FInix-projektin tutkimuksessa Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelija Susanna Raiskio teki Ioncell-kuitua ensimmäistä kertaa hampusta.
''Oli erittäin jännittävää päästä tutkimaan hamppuneuloksen kierrättämistä uusiksi Ioncell-kuiduiksi. Materiaalin ominaisuudet vain paranivat kierrätysprosessissa, mikä oli positiivinen yllätys. Verrattuna alkuperäiseen hamppuneulokseen, Ioncell-neulos oli paitsi vahvempaa myös kiiltävämpää ja pehmeämpää”, Raiskio kertoo.
Kuitujen tasaisuuden ja vahvuuden ansiosta niistä kehrätty lanka oli myös kolme kertaa alkuperäistä hamppulankaa vahvempaa.
Marja Rissanen testasi Metropolian laboratoriossa alkuperäisen hamppuneuloksen ja kierrätyskuiduista tehdyn neuloksen kestävyyttä Martindale-hankauskokeella, jolla testataan esimerkiksi ulkoiluvaate- ja verhoilukankaiden kestävyyttä.
”Ioncellin hankauslujuus oli kaksinkertainen alkuperäiseen hamppuneulokseen verrattuna”, Rissanen kertoo.
Hankauksenkesto ja vetolujuus parantavat tekstiilien kestävyyttä. Hyvä vetolujuus mahdollistaa myös nopeammat valmistusprosessit teollisuudessa. Rissanen kuitenkin korostaa, että Ioncellistä on tähän asti tehty vain yksittäisiä näytekappaleita, eikä kuidun kestävyyttä teollisissa prosesseissa ja arkikäytössä ole vielä päästy testaamaan. Tilanne voi muuttua jo ensi vuonna, kun Ioncell-kuidun pilottilinjasto saadaan käyttöön ja kuidun tuotantomäärä kasvaa 100-kertaiseksi nykyisestä 100 grammasta 10 kilogrammaan päivässä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Marja Rissanen
puh. 050 520 2717
marja.rissanen@aalto.fi
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kolme Aalto-yliopiston kansainvälistä tutkijaa sai EU:n tavoitellun miljoonarahoituksen4.9.2025 13:00:03 EEST | Tiedote
Corinna Coupette, Maja Vuckovac ja Robin Welsch kehittävät tutkimushankkeissaan kestävämpiä oikeusjärjestelmiä, lääketiedettä hyödyntävää teknologiaa ja ihmiskeskeistä tekoälyä.
Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä: Suomi tarvitsee uudistajia kasvuyrityksiin ja vakiintuneille aloille2.9.2025 15:09:07 EEST | Tiedote
Koulutetut ihmiset tuovat arvokkaan panoksensa yhteiskunnan uudistamiseen, sanoi Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä lukuvuoden avajaispuheessaan.
Uusi koneoppimismenetelmä tekee tautiriskien ennustamisesta aiempaa tarkempaa26.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tekoälytyökalu osaa hyödyntää terveystietojen monimutkaisia yhteyksiä ja tarjoaa siksi yksityiskohtaisempia riskiarvioita kuin perinteiset mallit.
Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla8.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteistyöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Satelliittikuvat paljastavat ennallistamisen vaikutukset turvemailla9.7.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Yli 20 vuotta kattava satelliittiaineisto osoittaa, että ennallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin vuosikymmenessä. Kasvillisuuden palautumisessa kestää pidempään, ja erot alueiden välillä ovat suurempia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme