Saamelaislasten näkemyksiä heidän hyvinvoinnistaan ja oikeuksiensa toteutumisesta selvitetään

Lapsiasiavaltuutetun toimisto ja kansallinen lapsistrategia käynnistävät selvitystyön saamelaislasten ja -nuorten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Selvitys toteutetaan yhteistyössä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa. Selvitys antaa tärkeää tietoa saamelaislasten ja -nuorten omista näkemyksistä.

– Lapsiasiavaltuutetun Nuoret neuvonantajat -tapaamisissa olemme keskustelleet saamelaislasten kanssa heidän näkemyksistään. Keskusteluissa ovat korostuneet saamelaisuuden merkitykseen, saamen kielten käyttöön, alueen palveluihin ja kulttuuriin sekä pitkiin välimatkoihin liittyvät teemat. On tärkeää, että nyt saamme laajasti kerättyä näkemyksiä saamelaislapsilta ja -nuorilta itseltään, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo.

Saamelaislapset kertoivat lapsiasiavaltuutetun tapaamisissa myös toivovansa muutosta siihen, että heidän kieltään ja kulttuuriaan tunnetaan ja ymmärretään heikosti saamelaisalueen ulkopuolella.

Selvitystä on suunniteltu saamelaiskäräjien ja lapsiasiavaltuutetun toimiston yhteistyössä joulukuusta 2021 alkaen. Selvitys on saanut yhteisöllisen suostumuksen saamelaiskäräjiltä.

– On erittäin tärkeää, että saamelaiset ovat aina mukana suunnittelussa, kun on kyse saamelaisiin liittyvistä asioista, korostavat ohjausryhmän jäsen, saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga sekä kolttien kyläkokouksen edustaja Anna-Katariina Feodoroff.

– Tässä lapsiasiavaltuutetun toteuttamassa selvityksessä keskeistä on, että saamelaislapset ja -nuoret eivät ole tutkimuskohteita, vaan aktiivisia ja keskeisiä osallistujia, jotka tulevat kuulluksi omista lähtökohdistaan, Länsman-Magga jatkaa.

Lasten ja nuorten näkemykset saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolella asuvilla

Selvityksen tulokset kertovat lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta heidän omasta näkökulmastaan.

– Kesän aikana haastatellaan muutamia lapsia ja nuoria selvitystä varten tehtävän kyselylomakkeen pohjaksi. Syyskuussa avautuu kysely, johon on mahdollisuus osallistua sekä saamelaisten kotiseutualueen lapsilla ja nuorilla että saamen kielten etäopetukseen osallistuvilla lapsilla ja nuorilla. Kyselystä tiedotetaan huoltajille, erikoistutkija Elina Weckström lapsiasiavaltuutetun toimistosta kertoo.

Selvityksen tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2023. Tulokset raportoidaan niin, ettei yksittäisiä vastaajia pysty tunnistamaan. Selvitys on osa kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaa ja sen rahoittama.

*****

Mánáidáittardeaddji doaimmahat ja našuvnnalaš mánnástrategiija álggahit čielggadeami sámemánáid ja nuoraid buresveadjimis ja rivttiid ollašuvvamis Suomas. Čielggadus ollašuhtto ovttasbargguin Sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Čielggadeapmi addá dehálaš dieđu sámemánáid ja nuoraid iežaset oainnuin.

– Mánáidáittardeaddji Nuorat ráđđeaddit -deaivvademiin leat ságastallan sámemánáiguin sin oainnuin. Ságastallamiin leat badjánan sápmelašvuođa mearkkašupmái, sámegielaid atnui, guovllu bálvalusaide ja kultuvrii ja guhkes gaskkaide laktásan temát. Lea dehálaš, ahte oažžut viidát čoggojuvvot oainnuid sámemánáin ja -nuorain alddiset, mánáidáittardeaddji Elina Pekkarinen dadjá.

Sámemánát muitaledje mánáidáittardeaddji deaivvademiin maiddái sávvat nuppástusa dasa, ahte sin giela ja kultuvrra dovdet ja áddejit hejot sámeguovllu olggobealde.

Čielggadeapmi lea plánejuvvon sámedikkiin ja mánáidáittardeaddji doaimmahaga ovttasbargun juovlamánu 2021 rájes. Čielggadus lea ožžon searvvušlaš miehtama sámedikkis.

– Lea hui dehálaš, ahte sápmelaččat leat álo mielde plánemin, go sáhka lea sámiide guoskevaš áššiin, stivrenjoavkku lahttu, sámedikki sosiála- ja dearvvašvuođačálli Anne Länsman-Magga ja nuortalaččaid siidačoahkkima ovddasteaddji Anna-Katariina Feodoroff deattuheaba.

– Dás mánáidáittardeaddji ollašuhttán čielggadeamis guovddážis lea, ahte sámemánát ja -nuorat eai leat dutkanobjeavttat, muhto aktiiva ja guovddáš oassálastit, geaid gullet sin iežaset vuollačuoggáin, Länsman-Magga joatká.

Mánáid ja nuoraid oainnut sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde ássiin

Čielggadeami bohtosat muitalit mánáid ja nuoraid buresveadjimis ja rivttiid ollašuvvamis sin iežaset geahččančiegas.

– Geasi áigge jearahallat muhtun mánáid ja nuoraid vuođđun jearahallanskovvái čielggadeami várás. Čakčamánus leahkkasa jearahallan, masa lea vejolaš oassálastit sihke sámeguovllu mánáin ja nuorain ja sámegielaid gáiddusoahpahussii oassálastán mánáin ja nuorain. Jearahallamis dieđihuvvon fuolaheaddjiide, spesiáladutki Elina Weckström mánáidáittardeaddji doaimmahagas muitala.

Čielggadeami bohtosat almmustahttojuvvojit álgojagi 2023. Bohtosat raporterejuvvojit nu, ahte ovttaskas vástideaddji ii sáhte earuhit. Čielggadus lea oassi našuvnnalaš mánnástrategiija ollašuhttinplánas ja ruhtaduvvo dan bokte.

*****

Barnombudsmannens byrå och den nationella barnstrategin inleder en utredning om hur samiska barn och ungas välfärd och rättigheter tillgodoses i Finland. Utredningen genomförs i samarbete med sametinget och skoltarnas byastämma. Utredningen ger viktig information om samiska barn och ungas egna synpunkter.

– Samiska barn har framfört sina synpunkter och vi har diskuterat dem under barnombudsmannens möten med Unga rådgivare. I diskussionerna har särskilt teman som rör sig om betydelsen av att vara same, användningen av de samiska språken, tjänsterna och kulturen i området samt de långa avstånden betonats. Det är viktigt att vi nu kan brett samla synpunkter av samiska barn och unga, säger barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

Under mötena med barnombudsmannen berättade samiska barn också att de önskar att kännedomen om och förståelsen för deras språk och kultur ska bli bättre utanför det samiska området.

Utredningen har planerats i samarbete mellan sametinget och barnombudsmannens byrå sedan december 2021. Utredningen har fått ett kollektivt samtycke av sametinget.

– Samiskt deltagande i planeringen är alltid oerhört viktigt i frågor som berör samer, betonar ledamot i styrgruppen, social- och hälsovårdssekreterare vid sametinget Anne Länsman-Magga representant för skoltarnas byastämma Anna-Katariina Feodoroff.

– Det centrala i barnombudsmannens utredning är att samiska barn och unga inte är föremål för utredningen, utan aktiva och viktiga deltagare som blir hörda ur sina egna perspektiv, fortsätter Länsman-Magga.

Synpunkter av barn och unga som bor i samernas hembygdsområde och utanför hembygdsområdet

Utredningens resultat berättar om barn och ungas välfärd och tillgodoseendet av deras rättigheter ur deras egen synvinkel.

– Under sommaren intervjuar vi ett antal barn och unga för att upprätta en frågeformulär för utredningen. I sommaren öppnar vi en enkät som både barn och unga bosatta i samernas hembygdsområde och barn och unga som deltar i distansundervisning i de samiska språken kan delta i. Vi kommer att informera vårdnadshavarna om enkäten, berättar specialforskare Elina Weckström vid barnombudsmannens byrå.

Utredningens resultat kommer att publiceras i början av år 2023. Resultaten rapporteras så att enskilda respondenter inte kan identifieras. Utredningen är en del av genomförandeplanen för den nationella barnstrategin och finansieras av barnstrategin.