Tampereen yliopisto

Saattohoidossa olevan lapsen perheenjäsenten tukemista tulee lisätä – tutkijat, ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat muistuttavat aiheesta Tampereella

Jaa
Lapsen saattohoito on perheelle raskas elämänvaihe, josta selviytyäkseen perhe tarvitsee minimuotoista ja moniammatillista tukea sekä vertaistukea. Tampereella järjestetään lauantaina 27.8. Suomen ensimmäinen Lasten palliatiivisen hoidon ja tutkimuksen päivä hybriditapahtumana.

– Tutkimukset osoittavat, että Suomessa perheiden mahdollisuus saada psykososiaalista tukea lapsen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon aikana vaihtelevasti, ja etenkin lapsen kuoleman jälkeen tukea on tarjolla rajallisesti, sanoo yliopistolehtori, dosentti Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta.

Ahon mukaan vanhemmat kokevat saaneensa, erityisesti lapsen kotisaattohoitoon, vähän tukea ja saattohoito koetaan huonosti koordinoiduksi.

– Vanhemmat haluavat mahdollisuuden saada yhteyden tuttuun hoitotahoon mihin vuorokauden aikaan tahansa. Hoidon tulisi olla enemmän perhekeskeistä, mutta valitettavasti sisarusten huomioiminen ja tukeminen jää huonolle tolalle.

Vanhemmat tarvitsevat myös apua sisarusten tukemiseen sekä siihen, miten puhua kuolemasta perheen muiden lasten kanssa. Perheenjäsenten yksilöllisten toiveiden sekä vanhempien levon ja tuen tarve on oleellista huomioida. Vanhemmat toivovat aitoa kohtaamista, välittämisen osoittamista, turvallisuuden tunteen lisäämistä ja rohkeutta olla mukana lapsen saattohoidossa.

Suomessa lasten saattohoitoon tarvitaan yhteneväiset toteutustavat ja ohjeistukset, jotta perheet saisivat riittävästi ja tasavertaisesti tukea raskaassa elämäntilanteessaan. Erityisesti lasten kotisaattohoitoa ja siihen liittyviä toimintatapoja ja käytänteitä, jotta kaikilla perheillä olisi mahdollisuus saada tukea oikea-aikaisesti ja riittävästi, tulee Suomessa kehittää.

Suomen ensimmäinen Lasten palliatiivisen hoidon ja tutkimuksen päivä Tampereella 27.8.

Hoitotyön tutkimussäätiöllä on tekeillä Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan potilaan läheisten tukeminen hoitosuositukset (PJ Aho Anna Liisa, Tampereen yliopisto). Tietoa lasten saattohoidosta jaetaan myös Suomen ensimmäisessä Lasten palliatiivisen hoidon ja tutkimuksen päivässä, joka järjestetään hybriditapahtumana Tampereen yliopistolla 27.8.2022.

Tapahtuma alkaa vanhempien kokemuspuheenvuorolla Helmin ja Siirin elämästä ja kuolemasta. Ohjelmassa on myös kokemuspuheenvuoro Iiriksen tarinasta. Lisäksi ohjelma koostuu moniammatillisista kokemuksista ja tutkimustiedosta. Saattohoidossa olevan lapsen perheiden tukemisesta luennoin TtT, dosentti, surututkija Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta, sairaanhoitajien näkökulmasta lasten palliatiivisen hoitotyön erityispiirteistä erikoissairaanhoidossa keskustelevat Paula Kiviluoto ja Maija Raatikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalalasta. Erikoislääkäri Susanna Vuorenoja Tampereen yliopistollinen sairaalalasta kertoo lääkärin näkemyksiä lasten palliatiivisesta hoidosta. Sairaalapappi Johanna Tammelin (Hus) luennoi Kohtaamisista sairaalasielunhoidossa ja lopuksi sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti Riikka Grå luennoi aiheella Kun elämä tulee valmiiksi – psykososiaalisen tuen näkökulma.

Päivän tavoitteena on toimia moniammatillisena kohtaamispaikkana, pysähtyä lasten palliatiivisen hoidon – elämän, kuoleman sekä ainutlaatuisen surukokemuksen äärelle.

Tavoitteena on lisätä tietoutta lasten palliatiivisesta hoidosta, perheenjäsenten tukemisesta, ammattilaisten ja vertaisten toiminnasta sekä tuoda esille lasten palliatiiviseen hoitoon liittyvää tutkimustietoa. Päivä kokoaa yhteen ammattilaisia, tutkijoita, opiskelijoita ja vertaistukijoita, vertaistukiyhdistyksiä ja lapsen kuoleman kokeneita eri puolelta Suomea.

Konferenssin järjestäjänä on Lupa Lapsuuteen ry, joka kouluttaa ensimmäisenä organisaationa Suomessa perhetukihenkilöitä lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon elämänvaiheeseen perheiden rinnalle ja kokemustoimijoita sotealan opiskelijoiden sekä ammattilaisten kohtaamisiin. Yhdistys tarjoaa psykososiaalisen tuen muotona myös säännöllistä suruneuvontaa sekä tekee vahvaa vaikuttamistyötä laajassa verkostossa perheiden sekä ammattilaisten hyväksi. Yhteistyössä on mukana Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Suruhanke.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja päivästä ja ohjelmasta: Ajankohtaista - Lupa Lapsuuteen ry
Haastattelupyynnöt luennoitsijoille, järjestäjille ja kokemusasiantuntijoille:
Miia Merikallio, Lupa lapsuuteen ry:n puheenjohtaja, 040 646 4332, mia.merikallio@lupalapsuuteen.fi
Anna Liisa Aho, Tampereen yliopisto, annaliisa.aho@tuni.fi, 044 040 7066

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye