Saimaan sokkeloisuus paljastui saimaannorppien tulevaisuuden voimavaraksi

Saimaannorppa on käynyt läpi rajun populaation pienenemisen ja siitä johtuvan geneettisen pullonkaulan. Tämä on herättänyt kysymyksen norppapopulaation elinvoimasta ja tulevaisuuden sopeutumiskyvystä. Saimaa on erittäin sokkeloinen järvi, mikä tekee saimaannorpasta sekä tieteellisesti että luonnonsuojelullisesti ainutlaatuisen kohteen selvittää pirstoutuneen elinympäristön vaikutusta lajien evoluutiopotentiaaliin ja mahdollisuuksiin sopeutua ympäristömuutoksiin.
Tutkimusryhmät Helsingin, Itä-Suomen ja Kööpenhaminan yliopistoissa ovat tutkineet yli sadan saimaannorpan koko perimän muuntelua Saimaan eri osissa. Projekti aloitettiin sekvensoimalla ensin yksi referenssiyksilö, talvella kalaverkkoon kuollut nuori norppa.
– Ensimmäinen genomi oli kriittinen perusta, jonka pohjalta pystyimme rakentamaan vertailut koko Saimaan populaatioon, sanovat projektia vetäneet Petri Auvinen ja Jukka Jernvall Helsingin yliopistosta.
Koko populaation tutkimiseksi norpan kudospankkiin säilötyistä näytteistä sekvensoitiin seuraavaksi yli sadan yksilön koko genomi. Analyysit paljastivat norppien genomeissa paljon pitkiä alueita, jotka ovat periytyneet samanlaisina kummaltakin vanhemmalta, mutta näiden 'homotsygoottialueiden' yksityiskohtainen vertailu tuotti yllättävän tuloksen.
– Hyvä uutinen on, että Saimaan sokkeloisuus on jakanut norppapopulaation osiin ja, koska norpat järven eri osissa ovat menettäneet muuntelua genomin eri alueilta, populaatio kokonaisuudessaan on säilyttänyt suuren osan alkuperäisestä muuntelusta, kertoo Ari Löytynoja Helsingin yliopistosta.
Saimaannorpan populaatiohistorian mallinnus osoitti, että Saimaan sokkeloisuus on ollut juuri optimaalinen kompensoimaan geneettisen pullonkaulan vaikutuksia. Analyysit paljastivat myös aiemmin järven sisällä suoritetun Venla-norpan siirron positiivisen vaikutuksen alueen norppien perimään. Tutkimuksen laajempi merkitys on, että vasta kokogenomianalyyseillä voidaan tunnistaa pirstoutuneiden populaatioiden geneettinen rakenne ja evoluutiopotentiaali.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ari Löytynoja, ari.loytynoja@helsinki.fi, tel. +358 45 854 8586
Petri Auvinen, petri.auvinen@helsinki.fi, tel. +358 50 448 2852
Jukka Jernvall, jukka.jernvall@helsinki.fi, tel. +358 40 740 3478
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.
KUTSU: Ydinturvallisuus, pelko ja Ukrainan kriisi puhututtavat Tiedekulmassa 14.5.12.5.2025 12:39:32 EEST | Kutsu
Helsingin yliopisto ja Säteilyturvakeskus järjestävät asiantuntijaseminaarin ydinturvallisuudesta ja Ukrainan kriisistä Tiedekulmassa keskiviikkona 14.5. kello 17-19, Yliopistonkatu 4:ssä.
Lupaava uusi menetelmä hopean irrottamiseen elektroniikkajätteistä – munkkirasva liuottaa ja erottelee hopean romusta12.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Rasvahapot toimivat liuottimena. Prosessi vaatii lisäksi valoa ja laimennettua vetyperoksidia. Uuden menetelmän myötä voidaan turvata hopean saanti ja vähentää ympäristön kuormitusta.
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme