SAK:n Jarkko Eloranta: Suomen EU-ero ei olisi palkansaajien etu

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ottaa kantaa virinneeseen keskusteluun Suomen EU-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista. Eloranta haluaa korostaa, että vaikka keskustelussa usein korostuvat suomalaisten kannalta haasteelliset kysymykset, iso kuva on kuitenkin vankasti unionijäsenyyden puolella myös duunarinäkökulmasta tarkasteltuna.

– Ehkä konkreettisin mieleen tuleva esimerkki tästä on se, että EU:n työaikadirektiivi turvaa suomalaisillekin työntekijöille vähintään neljä viikkoa vuosilomaa, Eloranta mainitsee unionin turvaamista työntekijäoikeuksista.

Eurooppalaisella työlainsäädännöllä on ollut iso merkitys sille, että Suomen kaltaiset vahvojen työntekijäoikeuksien maat voivat osallistua sisämarkkinoille reiluin ehdoin, eikä työvoiman, tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuvuus johda työehtojen tai työntekijöiden oikeuksien heikkenemiseen. Sisämarkkina-alueen hyödyt ovat niin kiistattomat, etteivät siitä irtautumista esitä edes ne, jotka muuten suhtautuvat kriittisesti EU-jäsenyyteen. Ison-Britannian EU-erosta suurimmat haitat aiheutuivat nimenomaan sisämarkkina-alueen ulkopuolelle joutumisesta.

– Globaalissa kauppapolitiikassa Euroopan unionilla on ollut merkittävästi voimaa torjua kilpailijamaiden vääristäviä tukiaisia ja protektionistista lainsäädäntöä, Eloranta toteaa.

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta painottaa, ettei yksittäisillä jäsenmailla olisi mitenkään samanlaista voimaa. Erityisen heikko asema Elorannan mukaan olisi Suomen kaltaisilla kansainvälisestä kaupasta riippuvaisilla pienillä kansantalouksilla.

Suomen viennistä suurin osa kohdistuu sisämarkkina-alueelle, minkä vuoksi Suomen osallistuminen alueella sovellettavan lainsäädännön valmisteluun on strategisten etujemme mukaista. Vapaa liikkuvuus sisämarkkina-alueella on mahdollistanut Suomelle myös merkittäviä ulkomaisia investointeja, joista moni olisi muuten todennäköisesti jäänyt toteutumatta.

Jarkko Elorannan mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on syventänyt myös EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkitystä. EU:n yhteisillä toimenpiteillä on tulevan Nato-jäsenyyden ohella suuri merkitys Suomen liikkumavaralle niin energiaturvallisuuden kuin huoltovarmuudenkin kannalta. Kyberturvallisuuden vahvistaminen on kolmas kokonaisuus, jossa eurooppalainen turvallisuuspoliittinen yhteistyö on keskeistä myös suomalaisten kannalta puolustusliittoon liittymisestä riippumatta. Naton eurooppalaisille jäsenmaille EU:n puitteissa tehtävä yhteistyö muun muassa puolustusteollisuuden ja yhteistoimintavalmiuden kehittämisessä ovat keskeinen osa liittokunnan eurooppalaisen pilarin vahvistamista.

Eloranta korostaa, että Suomen osallistuminen eurooppalaiseen turvallisuuspolitiikkaan vahvistaa kansainvälistä luottamusta Suomeen turvallisena investointi- ja toimintaympäristönä, vaikka olemmekin Venäjän kupeessa.

– Suomen irtautuminen EU:sta hyödyttäisi vain yhtä tahoa, ja se on Venäjä.