Saku Sipola aloittaa kauppakamarin puheenjohtajana
25.11.2021 16:45:00 EET | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote

Helsingin seudun kauppakamarin torstaina 25. marraskuuta pidetyssä syyskokouksessa varapuheenjohtajiksi valittiin uudelleen Fredman Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Peter Fredman ja Tamro Oyj:n toimitusjohtaja Kai Kaasalainen. Uutena varapuheenjohtajana aloittaa Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pauliina Tenhunen.
”Helsingin seudun kauppakamari on suuren muutoksen edessä, kun toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja vaihtuvat samanaikaisesti. Suhtaudun kuitenkin tilanteeseen suurella luottamuksella, koska työ jatkuu osaavien varapuheenjohtajien ja hallituksen jäsenten kanssa. Tammikuussa aloittava toimitusjohtaja, Pia Pakarinen, tuntee kauppakamarin hyvin aiemmilta vuosilta ja myös kauppakamarin henkilökunta on kokenutta ja osaavaa. Kauppakamarin tilanne on vahva toimensa jättävän toimitusjohtaja Heikki Perälän ansiokkaan työn jäljiltä”, sanoo kauppakamarin puheenjohtaja, toimitusjohtaja Saku Sipola.
DI Saku Sipolalla on vahvaa kokemusta ja vankat verkostot yritysten johtotehtävistä. Hän on toiminut SRV:n toimitusjohtajana vuodesta 2019. Tätä ennen Sipola on työskennellyt Sato Oyj:n ja Pohjolan Design-Talo Oy:n toimitusjohtajana, johtajana Rautaruukki Oyj:ssä ja erilaisissa johtotehtävissä YIT Oyj:ssä. Sipola on hallituksen puheenjohtaja Remeo Oy:ssä ja Den Group Oy:ssä.
Hallituksen puheenjohtajana Sipola tuo kauppakamarin johtoon vahvan tahdon edistää Helsingin seudun ja yritysten menestystä yhteistyössä tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Sipolan mielestä kauppakamarin rooli aktiivisena ja aloitteellisena toimijana on erityisen tärkeä juuri nyt.
”Helsingin seutu ja koko Suomi voivat menestyä vain yritysten menestyessä, jolloin maan kannalta tärkeimpien tavoitteiden, esimerkiksi työllisyysasteen nousun saavuttaminen on mahdollista. Covid-pandemia on heikentänyt monen, etenkin palvelualan yrityksen tilannetta ja laskenut keskusta-alueiden vetovoimaa. Hitaasti etenevä lainsäädäntö esimerkiksi koronapassin käyttöönotossa ei paranna tilannetta lainkaan. Myös maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on etenemässä täysin alkuperäisten tavoitteiden vastaisesti. Muutoksia vastustaa yrityskentän lisäksi laajasti myös kuntasektori”, Sipola korostaa. Hänen mukaansa kauppakamarin rooli aktiivisena ja aloitteellisena vuoropuhelun osapuolena sekä yrityskentän näkökulman yhdistävänä yhteistyökumppanina on seuraavina vuosina erittäin merkittävä.
Helsingin seudun kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä. Jäsenmäärältään kauppakamari on Pohjoismaiden suurin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Saku Sipola, Helsingin seudun kauppakamari, puheenjohtaja, SRV, saku.sipola@srv.fi, p. 040 5515 953
Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari, viestintäpäällikkö, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi, p. 046 878 7540
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote
Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.
Helsingin seudun yritykset eivät innostu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä – yhteistyön tiivistämistä erityisesti maankäyttöasioissa toivotaan21.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien yhteistyön tiivistäminen ilman hallinnollista yhdistymistä on yritysjohtajien suosituin yksittäinen vaihtoehto Helsingin seudun kuntarakenteen kehittämiseksi. Vaihtoehdon valitsi 30 prosenttia Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastanneista. Nykyistä mallia pitää yritysten kannalta riittävänä joka neljäs (25 %). Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisen valitsi vajaa viidennes (19 %) ja Helsingin ja Vantaan yhdistymisen kahdeksan prosenttia vastaajista, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. Vastaajat saivat valita kuudesta vaihtoehdosta enintään kolme vaihtoehtoa.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle – ”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”18.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät seuraavalle kolmelle kuukaudelle ovat positiivisia ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssin nelivuotisessa historiassa. Myös näkemykset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat parantuneet selvästi maaliskuusta. "Usko kasvuun on palannut laajalti. Kyse ei ole yksittäisten toimialojen noususta, vaan odotukset ovat myönteiset lähes kaikilla toimialoilla", sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Vastaajien arviot työllisyydestä olivat odotettua paremmat: taso on pysynyt neutraalina. "Todennäköistä on, että työvoiman kysyntä vahvistuu Helsingin seudulla jo tämän vuoden puolella. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parantuvat näkymät lisäävät työvoiman kysyntää. Lomautusten väheneminen on myönteinen signaali työmarkkinoilta", sanoo Markku Lahtinen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
