Sappitieatresiaa sairastavista lapsista joka kolmannella toiminnallisia vaikeuksia arjessa
Suomessa syntyy vuosittain 3–4 sappitieatresiaa sairastavaa lasta. Sappitieatresian hoito on keskitetty Suomessa Uuteen lastensairaalaan. Sappitieatresian kirurginen hoito on ollut jo pitkään menestyksekästä, mutta näiden lasten kognitiivisesta ja motorisesta kehityksestä on ollut vain vähän tietoa.
Sappitieatresiassa vastasyntyneen sappitiet ovat tuhoutuneet, eikä niistä ole siten yhteyttä ohutsuoleen. Sairauden oireita ovat yli kaksi viikkoa syntymän jälkeen syvenevä keltaisuus, vaaleat ulosteet ja konjugoituneen bilirubiinin suurentunut pitoisuus veressä. Ilman hoitoa sairaus johtaa kuolemaan ennen kahden vuoden ikää, joten maksan ulkoinen sappitie pyritään rakentamaan mahdollisimman varhain eli muutaman kuukauden iässä. Noin joka kolmannella lapsella sapenvirtaus ei toimenpiteestä huolimatta palaudu, jolloin heille tehdään maksansiirto alle kahden vuoden iässä. Sappitieatresia on lasten maksansiirtojen yleisin syy Suomessa.
Uudessa lastensairaalassa tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin sappitieatresia-potilaiden neurokognitiivisia kykyjä ja motorista kehitystä sekä selvitettiin niitä heikentäviä riskitekijöitä.
Tutkimuksessa oli mukana 39 iältään 1–20-vuotiasta sappitieatresia-potilasta, jotka kävivät vuosittain Uudessa lastensairaalassa seurannassa 2019–2020. Tutkimuspotilaille tehtiin ikäluokittain standardoitu neurokognitiivinen tutkimus, motoriikkaa arvioiva testi sekä 5–17-vuotiaiden vanhemmille arjen toimintakykyyn liittyvä kysely.
Motorista ja kognitiivista suoriutumista tulee seurata
Motoriikkaa arvioivassa testissä normaalin tuloksen sai lapsista ja nuorista vajaat 57 prosenttia. Arjessa havaittavia toiminnallisia vaikeuksia oli 35 prosentilla, ja motorisia vaikeuksia tai riskissä saada niitä oli 43 prosentilla tutkituista.
Lisäksi selvisi, että tutkimuspotilaiden keskimääräinen älykkyysosamäärä oli normaali eli 91, mutta hieman alempi kuin väestön keskimääräinen arvo eli 100.
”Merkittävällä osalla tutkituista oli motorisia ongelmia, joiden kehittymistä ei voida ennakolta arvioida. Jos motorisissa tai kognitiivisissa taidoissa havaitaan hankaluuksia, on päiväkodeissa ja kouluissa tärkeää kiinnittää niihin huomiota ja siten auttaa tarpeen mukaisilla tukitoimilla”, sanoo lasten gastroenterologian erikoislääkäri Satu Ruuska Uudesta lastensairaalasta.
Tutkimuksen tärkeänä antina Ruuska pitää myös tietoa, ettei sappitiekorjausleikatuilla ja maksansiirron saaneilla potilailla ollut eroa kognitiivisissa tai motorisissa taidoissaan.
Tutkimuksen yhteydessä perheet saivat psykologilta tietoa oman lapsensa taidoista.
Journal of Pediatric Gastroenterology and Nutrition -tiedelehdessä julkaistu artikkeli on osa Satu Ruuskan 2021 lopulla tarkastettavaa sappitieatresiaa käsittelevää väitöskirjaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Gastroenterologian erikoislääkäri Satu Ruuska, HUS Uusi lastensairaala
satu.ruuska@hus.fi, 040 706 7291
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Alla patienter som ska genomgå stötvågsbehandling av urinstenar behöver inte få antibiotika före behandlingen21.10.2025 07:47:57 EEST | Pressmeddelande
I en internationell prövning ledd av HUS undersöktes fördelarna, nackdelarna och behovet av antibiotika före stötvågsbehandling av urinstenar för att förebygga infektioner.
Kaikki potilaat eivät tarvitse antibioottia ennen virtsatiekivien murskaustoimenpidettä21.10.2025 07:47:57 EEST | Tiedote
HUSista johdetussa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin antibiootin hyötyjä, haittoja ja tarpeellisuutta ennen virtsakivien murskausta infektioiden ehkäisemiseksi.
Not all patients need antibiotics before shockwave lithotripsy for urolithiasis21.10.2025 07:47:57 EEST | Press release
An international study led by a HUS investigator examined the benefits, adverse effects, and necessity of antibiotics before shockwave lithotripsy in the prevention of infections.
God kognitiv funktionsförmåga kan främja återhämtning från en hjärnskada20.10.2025 08:27:58 EEST | Pressmeddelande
HUS studie inom neurokirurgi visar att en bra kognitiv kapacitet före en hjärnskada kan förbättra möjligheterna för återhämtning. En sämre kognitiv kapacitet kan däremot öka risken för en hjärnskada.
Hyvä kognitiivinen toimintakyky voi edistää aivovammasta toipumista20.10.2025 08:27:58 EEST | Tiedote
HUSin neurokirurgian tutkimus osoittaa, että hyvä kognitiivinen kapasiteetti ennen aivovammaa voi parantaa toipumismahdollisuuksia. Heikompi kognitiivinen kapasiteetti saattaa puolestaan lisätä riskiä saada aivovamma.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme