Sappitieatresiaa sairastavista lapsista joka kolmannella toiminnallisia vaikeuksia arjessa
Suomessa syntyy vuosittain 3–4 sappitieatresiaa sairastavaa lasta. Sappitieatresian hoito on keskitetty Suomessa Uuteen lastensairaalaan. Sappitieatresian kirurginen hoito on ollut jo pitkään menestyksekästä, mutta näiden lasten kognitiivisesta ja motorisesta kehityksestä on ollut vain vähän tietoa.
Sappitieatresiassa vastasyntyneen sappitiet ovat tuhoutuneet, eikä niistä ole siten yhteyttä ohutsuoleen. Sairauden oireita ovat yli kaksi viikkoa syntymän jälkeen syvenevä keltaisuus, vaaleat ulosteet ja konjugoituneen bilirubiinin suurentunut pitoisuus veressä. Ilman hoitoa sairaus johtaa kuolemaan ennen kahden vuoden ikää, joten maksan ulkoinen sappitie pyritään rakentamaan mahdollisimman varhain eli muutaman kuukauden iässä. Noin joka kolmannella lapsella sapenvirtaus ei toimenpiteestä huolimatta palaudu, jolloin heille tehdään maksansiirto alle kahden vuoden iässä. Sappitieatresia on lasten maksansiirtojen yleisin syy Suomessa.
Uudessa lastensairaalassa tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin sappitieatresia-potilaiden neurokognitiivisia kykyjä ja motorista kehitystä sekä selvitettiin niitä heikentäviä riskitekijöitä.
Tutkimuksessa oli mukana 39 iältään 1–20-vuotiasta sappitieatresia-potilasta, jotka kävivät vuosittain Uudessa lastensairaalassa seurannassa 2019–2020. Tutkimuspotilaille tehtiin ikäluokittain standardoitu neurokognitiivinen tutkimus, motoriikkaa arvioiva testi sekä 5–17-vuotiaiden vanhemmille arjen toimintakykyyn liittyvä kysely.
Motorista ja kognitiivista suoriutumista tulee seurata
Motoriikkaa arvioivassa testissä normaalin tuloksen sai lapsista ja nuorista vajaat 57 prosenttia. Arjessa havaittavia toiminnallisia vaikeuksia oli 35 prosentilla, ja motorisia vaikeuksia tai riskissä saada niitä oli 43 prosentilla tutkituista.
Lisäksi selvisi, että tutkimuspotilaiden keskimääräinen älykkyysosamäärä oli normaali eli 91, mutta hieman alempi kuin väestön keskimääräinen arvo eli 100.
”Merkittävällä osalla tutkituista oli motorisia ongelmia, joiden kehittymistä ei voida ennakolta arvioida. Jos motorisissa tai kognitiivisissa taidoissa havaitaan hankaluuksia, on päiväkodeissa ja kouluissa tärkeää kiinnittää niihin huomiota ja siten auttaa tarpeen mukaisilla tukitoimilla”, sanoo lasten gastroenterologian erikoislääkäri Satu Ruuska Uudesta lastensairaalasta.
Tutkimuksen tärkeänä antina Ruuska pitää myös tietoa, ettei sappitiekorjausleikatuilla ja maksansiirron saaneilla potilailla ollut eroa kognitiivisissa tai motorisissa taidoissaan.
Tutkimuksen yhteydessä perheet saivat psykologilta tietoa oman lapsensa taidoista.
Journal of Pediatric Gastroenterology and Nutrition -tiedelehdessä julkaistu artikkeli on osa Satu Ruuskan 2021 lopulla tarkastettavaa sappitieatresiaa käsittelevää väitöskirjaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Gastroenterologian erikoislääkäri Satu Ruuska, HUS Uusi lastensairaala
satu.ruuska@hus.fi, 040 706 7291
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme