Savimaan leikkauslujuus määritettävissä realistisesti CPTU-kairauskokeella
Juha Selänpää tutki väitöskirjassaan CPTU-kairauskokeen hyödyntämistä maan suljetun leikkauslujuuden määrityksessä. CPTU (cone penetration test with pore water pressure measurement) tarkoittaa sähköistä puristinkairauskoetta huokosvedenpainemittauksella. CPTU-kairauskokeessa puristetaan vakionopeudella kärkikartiollista sondia maahan ja samalla mitataan kärkivastus, huokospaine ja vaippakitka. Erityisesti kärkivastuksen on teoreettisesti osoitettu olevan riippuvainen maan lujuudesta.
Saven tapauksessa puhutaan suljetusta leikkauslujuudesta maan tilavuuden pysyessä muuttumattomana kokeen aikana. CPTU-kairauskokeen kohdalla maan tilavuuden pysyminen vakiona johtuu sondin nopeasta puristusnopeudesta suhteessa saven vedenjohtavuuteen.
Suljetun leikkauslujuuden määritys teoreettisen ratkaisun avulla vaatii kohdekohtaisesti useita maan ominaisuuksia sisältäen myös lujuuskokeita.
– Työssäni olen pyrkinyt löytämään teoreettisen ratkaisun sijaan käytännöllisen ratkaisu suljetun leikkauslujuuden arvioimiseksi geosuunnittelua varten. Tätä varten on tutkin viisi tutkimuskohdetta Suomessa ennennäkemättömällä tarkkuudella mm. käyttämällä ensi kertaa Suomessa uudentyyppistä alhaalta mittaavaa ja pyörittävää siipikairauslaitteistoa.Myös lujuuden anisotropiaa on arvioitu ensimmäistä kertaa laajemmin laboratoriossa tehdyillä lujuuskokeilla. Lisäksi laboratoriossa testattavien maanäytteiden laatua parannettiin käyttämällä isoa putkinäytteenotinta (Ø132mm), kertoo Selänpää.
Kerätyn datapankin avulla CPTU-kairauskokeen mittaukset on kalibroitu vastaamaan haluttua lujuutta suomalaisille savimaille. Kalibrointia voidaan tarkentaa tulevaisuudessa koskemaan erityyppisiä maita datapankin laajentuessa.
Työ on tehty yhteistyössä Väyläviraston kanssa. Tutkimuksen tuloksia ja CPTU-kokeen suorittamisen käytäntöä on jalkautettu kouluttamalla pohjatutkijoita ja geosuunnittelijoita tutkimuksen aikana. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään mm. uusien ja vanhojen tie- ja ratapenkereiden stabiliteetin arvioinnissa.
Diplomi-insinööri Juha Selänpään geotekniikan alaan kuuluva väitöskirja Derivation of CPTu cone factors for undrained shear strength and OCR in Finnish clays tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 3.12.2021 klo 12 Hervannan kampuksella Rakennustalon salissa RG202 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopistosta. Kustoksena toimii professori Tim Länsivaara.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Selänpää
0503796857
juha.selanpaa@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme