SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro EU:n omista varoista 10.2.2021

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 10.2.2021

Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 hyväksymisestä

Kansanedustaja Johannes Koskinen

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Arvoisa puhemies,

Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on tällaisella sisällöllä ainutkertainen, kovalla työllä hyväksyttäväksi hiottu.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta neuvotteluiden taitavasta hoitamisesta perin vaikeissa oloissa.

Suomen jäsenmaksut EU:lle olisivat esityksen mukaan tulevalla rahoituskaudella noin 2,4 mrd euroa vuodessa ja Suomen saanti noin 1,6 mrd euroa vuodessa. Olemme siis nettomaksajia. Sitä ei kiistä kukaan.

Kun jotain maksaa, on ihan aiheellista kysyä mitä sillä saa.

Tässä tapauksessa vastaus on helppo. Saamme paljon, sekä ihan arkista suoraa hyötyä että myös kauaskantoisempaa yhtä arvokasta.

Euroopan Unionin laajat sisämarkkinat ja EU:n kansalaisten oikeudet ovat Suomelle moninkertaisesti nettomaksun arvoiset. Oikeus opiskella, liikkua, asettua asumaan ja tehdä töitä koko sisämarkkinoiden alueella on etu, jota yhä useampi jossain elämänvaiheessa hyödyntää.

Suomalaisille yrityksille vapaa pääsy yhdelle maailman kehittyneemmistä ja suurimmista markkina-alueista on korvaamaton etu. Suurten sisämarkkinoiden luonteeseen kuuluu, että monipuolisesti kehittyneet taloudet saavat niistä suurimman hyödyn.

Sekä EU:n että Suomen vaativimmissa asiantuntijatehtävissä toiminut ekonomisti Sixten Korkman nosti syksyllä esiin laskelman, jossa sisämarkkinoiden vuotuiseksi hyödyksi Suomelle arvioitiin 13,2 miljardia euroa. Summa on yli viisitoista kertaa esitettyä nettojäsenmaksua suurempi.

Laskelmaan sisältyy yksityiskohdissa epävarmuuksia. Mutta sen mittaluokka ja kirkkaasti positiivinen etumerkki ovat selviöitä. Korkman kiteytti asian näin: On aivan selvää, että meidän hyötymme sisämarkkinoista ja koko EU:n toiminnasta on verrattomasti suurempi kuin se jäsenmaksu, josta kuitenkin aina tehdään suurta numeroa”.

Talousviisaat ovat tässä asiassa laajasti yksimielisiä, olemme nettomaksajia, kyllä, mutta vielä paljon suuremmassa määrän nettohyötyjiä.

Uuden elpymisvälineen kustannuksista on julkisuudessa käyty samanlaista keskustelua kuin jäsenmaksuista. EU:n elpymisvälineen 750 miljardin kokonaisuudesta maamme maksuosuus on esityksen mukaan vajaat 40 euroa per suomalainen vuodesta 2028 eteenpäin kolmenkymmenen vuoden ajan. Avustusmuotoista elvytyssykäystä saamme parissa vuodessa noin 500 euroa suomalaista kohti.

Entä mitä sillä sitten saadaan? Komission arvion mukaan elpymisväline nostaa alueen BKT:ta jopa kahdella prosentilla. Hyöty on taas moninkertainen maksuun verrattuna.

EU:n tasolla on lisäksi tarkoitus sopia uusista tulonlähteistä kuten hiilitulleista ja digiverosta, jotka ehtivät vähentämään tuota vuotuista neljää kymppiä. Samalla tasoitamme pelikenttää suomalaisille yrityksille.

EU:n elpymis- ja palautumisrahastosta sekä sen rahoituksesta on viime viikkoina levitetty urakalla vääriä väitteitä ja some-raivon yllykkeitä. Puutun tässä yleisimpiin.

Omien varojen päätös EI avaa portteja toistuviin vastaaviin paketteihin tai tulonsiirtounioniin.

Esteet ovat vahvat sekä poliittisesti että oikeudellisesti. Päätöksenteko vaatii kaikkien unionin jäsenmaiden yksimielisyyttä, myös kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin hyväksyntää. Näinkin vakavassa kriisissä yksimielisyyden saavuttaminen vaati venymistä äärimmilleen.

Oikeudellinen lukko on myös luja. Ainutkertainen päätös elpymisvälineestä on perustettu solidaarisuutta poikkeuksellisissa oloissa ja kriiseissä koskevaan EU:n perussopimuksen 122 artiklaan. Elpymisvälineen kiinnittäminen siihen korostaa toimen poikkeuksellisuutta ja tilapäisyyttä sekä juuri sitä, että kyse ei ole unionin tavanomaisen toiminnan laajentamisesta. Neuvoston oikeuspalvelu edellytti alkuperäiseen ehdotukseen lukuisia muutoksia, jotta elvytyskokonaisuus ylipäänsä saatiin perussopimuksen mukaiseksi.

Suomi EI ota velkaa maksaakseen elvytysrahoja Espanjalle tai Italialle.

Elpymisvälineestä parin lähivuoden aikana niin Suomelle kuin muille EU-maille osoitettavat varat rahoitetaan unionin omiin nimiinsä otettavalla yhteisellä pitkäaikaisella lainalla. Velanmaksusta vuosina 2028-58 vastaa ensisijaisesti unioni itse tuolloisilla omilla varoillaan. Suomen jäsenmaksut voivat toissijaisina kasvaa siltä osin kuin EU:n vanhat ja uudet tulonlähteet eivät vuosikymmenten aikana paikkaisi elvytysluottojen lyhennystarpeita. Suomen velkaantuminen pitää joka tapauksessa tyrehdyttää ennen noita mahdollisia maksuvuosia.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä antaa tälle pandemiakriisistä selviämiseksi välttämättömälle esitykselle täyden tukensa.