SDP EDUSKUNTA

SDP:n Matias Mäkynen: Kattava yleisturva, tehoton perustulo vai tuhoisa perustili?

Jaa
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander

Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys monista sosiaaliturvan kehittämistarpeista. Järjestelmästä halutaan yksinkertaisempi ja ymmärrettävämpi sekä toimeliaisuutta tukeva. Turhaa byrokratiaa ja luukulta toiselle pompottelua halutaan purkaa laajasti. Tavoitteista poiketen keinot tavoitteisiin pääsemiseksi eroavat eri puolueiden malleissa suuresti. Keskustelussa erottuu kolme mallia, jotka ovat SDP:n yleisturva, vasemmistoliiton ja vihreiden ehdottama perustulo sekä kokoomuksen Elina Lepomäen esittämä perustili.

SDP tavoittelee sosiaaliturvan kokonaisuudistusta yksinkertaisemmaksi, ennakoitavammaksi ja paremmin erilaisia elämäntilanteita vastaavaksi yleisturvaksi. Kolmitasoisen yleisturvan piiriin tulisivat kaikki nykyisin sosiaaliturvan eri etuuksia saavat henkilöt. Uudistuksen myötä eri perusturvaetuudet yhdistettäisiin yhdeksi etuudeksi.

- SDP:n mallin vahvuus on sen digitaalisuuden ja automatisaation hyödyntäminen. Sosiaaliturva kohdennetaan edelleen tarveharkinnan avulla, mutta harkinta tapahtuu automaattisesti ilman viiveitä ihmisen elämäntilanteen muuttuessa. On mahdollista jopa luopua hakemusrumbasta ja automatisoida koko järjestelmä. Samalla sosiaaliturvan etuudet ovat entistä vahvemmin kytkettynä yksilölliseen palveluun, joka voi olla kaikkea koulutuksesta työllisyyspalveluihin tai mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen, sanoo yleisturvan valmistelussa alusta asti mukana ollut kansanedustaja Matias Mäkynen Vaasasta.

Vasemmistoliitto ja vihreät tavoittelevat kaikille kansalaisille maksettavaa perustuloa, jota verotettaisiin progressiivisesti. Esitykset perustulon tasosta vaihtelevat 650 1000 euroon ja perustulon rinnalle jäisi edelleen toimeentulotuki, ansioturva ja asumistuki. Perustulon myötä sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja erilaiset ehdot lakkaisivat.

- Perustulo ei ratkaise sosiaaliturvan ongelmia. Perustulo yksinkertaistaa sosiaaliturvaa, mutta samalla se on tehoton tapa kohdentaa sitä tarvitseville. Perustulokokeilun perusteella mallin etu on sen hyvinvointia lisäävä vaikutus, mutta perustulo ei lisää työllisyyttä. Mallin heikkous piilee etuuden ja palveluiden erottamisessa toisistaan. Kukaan ei ole esittänyt täydelliseen, kaikki muut etuudet korvaavaan perustuloon siirtymistä, jolloin byrokratian purkukaan ei toteudu. Perustulo on kohtuullinen 1970-luvun ratkaisu sosiaaliturvan uudistamiseksi, mutta tietojärjestelmien avulla pystymme tänä päivänä paljon parempaan, Mäkynen toteaa.

Elina Lepomäen esittämä perustilimalli on ollut esillä kesän aikana. Perustilin ideana on, että jokainen 18-vuotta täyttävä suomalainen saisi perustililleen 20 000 euroa, joka toimii henkilön sosiaaliturvana. Jokaisesta palkasta säästettäisiin tilille automaattisesti esimerkiksi 10% ja tämän lisäksi henkilö voisi vapaasti kartuttaa tiliään. Tilin saldon ollessa yli 20 000 euroa sieltä voisi nostaa varoja tarvittaessa vapaasti, ja alle 20 000 euron alle tippuessa 600 euroa kuussa. Tilin saldo voisi mennä myös negatiiviseksi.

- Perustiliin siirtyminen purkaisi Suomesta hyvinvointivaltion ja sen ytimeen kuuluvan yhteisen sosiaalivakuutuksen. Se tarkoittaisi siirtymistä yhteisestä vakuutuksesta valtion tukemaan yksityiseen vakuuttamiseen. Tasoltaan se olisi iso leikkaus perusturvaan. Mallin kannustavuus on heikko, sillä varsinkin pitkäaikaistyöttömän työllistyessä säästöistä hyötyminen edellyttää tilin saldon nostamista yli 20 000 euroon. 2800 euron kuukausipalkalla perustilille pitäisi maksaa 10 % palkasta lähes 6 vuotta ennen kuin säästöillä olisi mahdollista parantaa omaa turvaansa. Jokaisen oma yksityinen sosiaalisiin riskeihin varautuminen on valtavan tehotonta verrattuna yhteiseen sosiaalivakuutukseen, Mäkynen päättää.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Aki Lindén: Erinomaista, että ministeri Kiuru ja STM korostavat tartuntalakia ja siihen sisältyviä viranomaisvastuita ja -velvoitteita13.8.2020 09:17:07 EESTTiedote

Viime päivinä on käyty koronaepidemian torjunnassa erikoista keskustelua siitä ”kuka saa tehdä ja mitä”. Tämä liittyy siihen, että ulkomailta, erityisesti voimakkaan koronaepidemian maista, Suomeen palaavilla on todettu merkittäviä tartuntamääriä, jopa joka kuudennella yhdellä lennolla. Tällainen tilanne on erittäin vakava ajatellen syksyä ja koronaepidemian uudelleen havaittua voimistumista.

SDP:n Kristiina Salonen: Joustavasta työajasta on tehtävä uusi normaali12.8.2020 08:13:19 EESTTiedote

SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajan, kansanedustaja Kristiina Salosen mukaan erityisesti kuluneena koronakeväänä työn ja perhe-elämän yhdistäminen on konkretisoitunut perheiden arjessa, kun monilla työpaikoilla on siirrytty etätöihin. - Tätä massiivista etätyökokeilua voisivat nyt työnantajat ja valtio tutkia myös perheiden näkökulmasta, vaikka koronan vuoksi tehdyt poikkeusjärjestelyt esim. varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa eivät ihan täyttä totuutta etätyön arjesta kerrokaan. Voisiko joustoa työntekijälle toteuttaa lisäämällä mahdollisuutta tehdä työtä kotona tai heille, jotka eivät etätyötä voi tehdä räätälöimällä työpäiviä tai viikkoja yksilöllisemmin perhe-elämän tarpeiden mukaan? Salonen kysyy. - Työn ja perhe-elämän luontevasta yhdistämisestä on puhuttu jo vuosia kuin leivästä, mutta konkreettiset teot etenevät tuskastuttavan hitaasti fiksuimpia yrityksiä lukuun ottamatta. Voisimme koronasta oppineena saada joustavasta ja paikkariippumattomasta työn tekemisestä työeläm

SDP:n Ilmari Nurminen: Meidän on käännettävä katse työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin11.8.2020 07:37:00 EESTTiedote

SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen painottaa, että koronaepidemian vuoksi on yhä suurempi tarve kiinnittää huomiota työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. - Talouden haasteet voivat johtaa yhä tiukentuneisiin tulostavoitteisiin samalla kun henkilöstön määrää vähennetään. Tämä ei ole pitkällä aikavälillä kestävää, sillä liiallinen fyysinen ja henkinen kuormitus lisää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä, Nurminen sanoo. Mielenterveydelliset syyt nousivat nyt ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi. Samaan aikaan työuupumuksen lievästä muodosta kärsii jopa neljäsosa työikäisistä, ja vakavana sekä pitkittyneenä se voi johtaa masennukseen, unihäiriöihin ja pidempään työkyvyttömyyteen. - Koronaepidemia on entisestään lisännyt tarvetta työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiselle. Työkykyä tukemalla ja sairauspoissaoloja sekä työkyvyttömyyseläkkeitä ennaltaehkäisemällä voimme sekä lisätä työllisyyttä että pidentää työuria, Nurminen toteaa. - Ky

SDP:n Viitanen: Arvonnousuverolla ehkäistäisiin verosyistä tehtäviä muuttoja10.8.2020 15:08:06 EESTTiedote

Kansalaisjärjestö Finnwatch julkisti tänään selvityksen, jonka mukaan suuria omaisuustuloja saaneet muuttavat selvästi muita useammin maihin, joissa omaisuuksia verotetaan kevyesti. Finnwatchin selvitys perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin. - Selvitys osoittaa, että Suomi menettää verotuloja, kun varakkaat siirtävät kirjoja matalan verotuksen maihin ennen sijoituksien myyntiä tai lahjoitusta. Suomen tulee tiivistää veropohjaa ottamalla käyttöön arvonnousuvero, vaatii eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Pia Viitanen (sd). Hallitusohjelmassa sovittiin sen selvittämisestä, voidaanko arvonnousuvero toteuttaa Suomessa. Jo viime keväänä julkaistu valtiovarainministeriön selvitys osoitti, että arvonnousuvero tai vastaava veronkiertosäännös on käytössä 13 vertailumaassa, kun sellainen puuttuu vain kolmesta. - On selvää, että ennen pitkää hallituksen on pohdittava myös tulopohjaa lisääviä toimia. Tämän tyyppiset veropohjan tiivistämisratkaisut tulee hyödyntää, jotta hy

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme