SDP:n Matias Mäkynen: Kattava yleisturva, tehoton perustulo vai tuhoisa perustili?

Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys monista sosiaaliturvan kehittämistarpeista. Järjestelmästä halutaan yksinkertaisempi ja ymmärrettävämpi sekä toimeliaisuutta tukeva. Turhaa byrokratiaa ja luukulta toiselle pompottelua halutaan purkaa laajasti. Tavoitteista poiketen keinot tavoitteisiin pääsemiseksi eroavat eri puolueiden malleissa suuresti. Keskustelussa erottuu kolme mallia, jotka ovat SDP:n yleisturva, vasemmistoliiton ja vihreiden ehdottama perustulo sekä kokoomuksen Elina Lepomäen esittämä perustili.

SDP tavoittelee sosiaaliturvan kokonaisuudistusta yksinkertaisemmaksi, ennakoitavammaksi ja paremmin erilaisia elämäntilanteita vastaavaksi yleisturvaksi. Kolmitasoisen yleisturvan piiriin tulisivat kaikki nykyisin sosiaaliturvan eri etuuksia saavat henkilöt. Uudistuksen myötä eri perusturvaetuudet yhdistettäisiin yhdeksi etuudeksi.

- SDP:n mallin vahvuus on sen digitaalisuuden ja automatisaation hyödyntäminen. Sosiaaliturva kohdennetaan edelleen tarveharkinnan avulla, mutta harkinta tapahtuu automaattisesti ilman viiveitä ihmisen elämäntilanteen muuttuessa. On mahdollista jopa luopua hakemusrumbasta ja automatisoida koko järjestelmä. Samalla sosiaaliturvan etuudet ovat entistä vahvemmin kytkettynä yksilölliseen palveluun, joka voi olla kaikkea koulutuksesta työllisyyspalveluihin tai mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen, sanoo yleisturvan valmistelussa alusta asti mukana ollut kansanedustaja Matias Mäkynen Vaasasta.

Vasemmistoliitto ja vihreät tavoittelevat kaikille kansalaisille maksettavaa perustuloa, jota verotettaisiin progressiivisesti. Esitykset perustulon tasosta vaihtelevat 650 1000 euroon ja perustulon rinnalle jäisi edelleen toimeentulotuki, ansioturva ja asumistuki. Perustulon myötä sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja erilaiset ehdot lakkaisivat.

- Perustulo ei ratkaise sosiaaliturvan ongelmia. Perustulo yksinkertaistaa sosiaaliturvaa, mutta samalla se on tehoton tapa kohdentaa sitä tarvitseville. Perustulokokeilun perusteella mallin etu on sen hyvinvointia lisäävä vaikutus, mutta perustulo ei lisää työllisyyttä. Mallin heikkous piilee etuuden ja palveluiden erottamisessa toisistaan. Kukaan ei ole esittänyt täydelliseen, kaikki muut etuudet korvaavaan perustuloon siirtymistä, jolloin byrokratian purkukaan ei toteudu. Perustulo on kohtuullinen 1970-luvun ratkaisu sosiaaliturvan uudistamiseksi, mutta tietojärjestelmien avulla pystymme tänä päivänä paljon parempaan, Mäkynen toteaa.

Elina Lepomäen esittämä perustilimalli on ollut esillä kesän aikana. Perustilin ideana on, että jokainen 18-vuotta täyttävä suomalainen saisi perustililleen 20 000 euroa, joka toimii henkilön sosiaaliturvana. Jokaisesta palkasta säästettäisiin tilille automaattisesti esimerkiksi 10% ja tämän lisäksi henkilö voisi vapaasti kartuttaa tiliään. Tilin saldon ollessa yli 20 000 euroa sieltä voisi nostaa varoja tarvittaessa vapaasti, ja alle 20 000 euron alle tippuessa 600 euroa kuussa. Tilin saldo voisi mennä myös negatiiviseksi.

- Perustiliin siirtyminen purkaisi Suomesta hyvinvointivaltion ja sen ytimeen kuuluvan yhteisen sosiaalivakuutuksen. Se tarkoittaisi siirtymistä yhteisestä vakuutuksesta valtion tukemaan yksityiseen vakuuttamiseen. Tasoltaan se olisi iso leikkaus perusturvaan. Mallin kannustavuus on heikko, sillä varsinkin pitkäaikaistyöttömän työllistyessä säästöistä hyötyminen edellyttää tilin saldon nostamista yli 20 000 euroon. 2800 euron kuukausipalkalla perustilille pitäisi maksaa 10 % palkasta lähes 6 vuotta ennen kuin säästöillä olisi mahdollista parantaa omaa turvaansa. Jokaisen oma yksityinen sosiaalisiin riskeihin varautuminen on valtavan tehotonta verrattuna yhteiseen sosiaalivakuutukseen, Mäkynen päättää.