SDP EDUSKUNTA

SDP:n Paula Werning: Hallituksen ensi vuoden budjettiesitys on vahva toimenpidekokonaisuus

Jaa

Kansanedustaja Paula Werning (sd.) pitää vuoden 2022 budjettiesitystä onnistuneena kokonaisuutena, joka tukee määrätietoisesti talouden elpymistoimia ja kestävää kehitystä.

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 64,8 miljardia euroa. Budjettiesityksessä keskeisiksi julkisen talouden kestävyyttä vahvistaviksi ja tukemiksi kokonaisuuksiksi on määritelty työllisyyden lisääminen ja työttömyyden vähentäminen, talouskasvun edellytysten vahvistaminen, julkisen hallinnon tuottavuuden kasvattaminen sekä muita kasvua ja kustannuksia tukevia toimenpiteitä.

- Mielestäni tärkein kaikista edellä mainituista toimista on ehdottomasti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus, joka vihdoin starttasi eteenpäin alkukesästä. Uudistus sisältää erittäin tärkeän, jokaisen ihmisen arkea helpottavan, seitsemän päivän hoitotakuun toteuttamisen. Myös työttömyyden vähentäminen ja työllisyyden lisääminen on ensiarvoisen tärkeää. Haasteita luo lisäksi Suomessa vallitseva eri alojen työvoimapula, erityisesti terveydenhuollossa, johon ratkaisun etsiminen on välttämätöntä, Werning painottaa.

Werning toteaa perhevapaauudistuksen olevan myös jo eduskunnan käsittelyssä. Lisäksi tulossa on työttömyysturvanuudistus, kun käyttöön otetaan Pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Nämä kaikki edellä mainitut toimet ovat suuria ja tärkeitä kokonaisuuksia, jotka hallituksen määrätietoinen toiminta on mahdollistanut ja otettu huomioon ensi vuoden budjetissa.

- Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä totean myös, että 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on historiallinen saavutus, joka tukee jatkossa niin tiestöä, raideliikennettä kuin vesiväyliäkin. Näihin tullaan panostamaan ja samalla myös korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään. Näillä toimilla turvataan erityisesti elinkeinoelämän ja työssäkäynnin tarpeet, Werning sanoo.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta tukee lisäksi ilmastotoimia. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelma koskee erityisesti tieliikenteen kasvihuonepäästöjä. Liikenne- ja viestintäministeriön budjetti on 3,5 miljardia euroa.

Oikeusministeriön budjetti on n. 1 miljardia euroa. Määrärahoja on tarkoitus kohdentaa mm. tukemaan vahvempaa talousosaamista ja parempaa vankilaturvallisuutta.

- Olen tyytyväinen, että vihdoin puututaan tosissaan ylivelkaantumisongelmaan. Huolestuttavaa on ollut seurata, miten maksuhäiriömerkinnät ja ulosottoon joutuneiden määrät ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Talousosaamiseen satsataan yhdessä sosiaalisen luototuksen saatavuutta lisäämällä ja parantamalla velallisen asemaa velkajärjestelyllä. Lisäksi selvityksen alla on pienitulosten ulosottovelallisten aseman helpottaminen. Oikeusministeriön määrärahoja kohdennetaan myös tuomioistuinten ja rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin ja niiden kehittämiseen.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Johannes Koskinen: Historiallinen läpimurto kohti oikeudenmukaisempaa kansainvälistä yritysverotusta13.10.2021 10:41:51 EEST | Tiedote

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) puitteissa sovittiin suurimmasta kansavälisestä yritysverotuksen uudistuksesta yli sataan vuoteen. Yhteensä 136 maata päätti asettaa suuryrityksille minimiveron ja oikeudenmukaistaa kansainvälisten digijättien verotulojen jakoa maiden välillä. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen pitää sopimusta erittäin merkittävänä läpimurtona, ja kiirehtii sopimuksen toimeenpanoa. - Tätä historiallista tilaisuutta edetä kohti oikeudenmukaisempaa ja toimivampaa kansainvälistä yritysverotusta ei ole varaa haaskata. Suomen on kansallisesti ja Euroopan unionissa toimittava päättäväisesti sopimuksen mahdollisimman nopean toimeenpanon edistämiseksi. Viivästykset saattaisivat vaarantaa erittäin merkittävän saavutuksen, Koskinen toteaa. Sopimus astuu pääosin voimaan jo 2023 ja toimeenpaneva säätely käynnistetään nopeasti, vuoden 2022 aikana. Sopimuksessa toimenpannaan kaksi erillistä uudistuspakettia, pilari I, j

Ministeri Tuppurainen: Pohjois-Pohjanmaan tartuttava hyvinvointitalouteen8.10.2021 14:45:45 EEST | Tiedote

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) näkee ihmisten hyvinvoinnin parantamisen pohjana pohjoisen Suomen menestykselle. - Ihmisten hyvinvoinnin parantaminen on politiikan kovaa ydintä, sitä jonka varaan on hyvä rakentaa myös taloudellista menestystä. Veimme Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella 2019 eteenpäin hyvinvointitalouden käsitettä, jossa katsotaan taloutta laajemmin ja hahmotetaan taloudellisen menestyksen ja hyvinvoinnin kohtalonyhteys. Tätä ajattelua tulisi juurruttaa myös Pohjois-Pohjanmaalle, siinä ovat menestyksemme avaimet, sanoo Tuppurainen. Hyvinvointi tulee olemaan tärkeä teema myös tulevissa aluevaaleissa. - Marinin hallitus on saanut maaliin historiallisen sote-uudistuksen, jolla pyritään turvaamaan kaikille kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tulevana keväänä Suomessa käydään historian ensimmäiset aluevaalit, joissa valitut päättäjät ovat jatkossa keskeisessä roolissa tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen kehittämisessä j

SDP:n Johannes Koskinen: Parlamentaarikot rauhan puolesta -ryhmä vaatii rokoteoikeudenmukaisuutta ja patenttisuojan purkamista koronahoidoille ja rokotteille7.10.2021 15:03:25 EEST | Tiedote

Kansainvälisen parlamentaarikot rauhan puolesta -ryhmän (PHP) 15 maan kansanedustajat vetoavat yhteisessä rauhanagendassaan tiiviimmän kansainvälisen yhteistyön puolesta. Terveyttä, ympäristönsuojelua, osallistamista ja innovaatioita edistävässä toimenpideohjelmassa vaaditaan laajempaa julkisten ja julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Koronakriisin myötä globaali keskinäisriippuvuus terveyskysymyksissä on tullut erittäin näkyväksi. Pandemiat eivät tunnista rajoja, eikä kulkutauteja ole tulevaisuudessakaan mahdollista pysäyttää ilman parempaa kansainvälistä yhteistyötä. Pandemiariskien globaali aikaisempi tunnistaminen ja nopeampi tiedonjako ovat jatkossa avainasemassa, kun pohditaan varautumista seuraaviin pandemiariskeihin koronan jälkeen. Ryhmä kiinnittää huomiota siihen, että koronakriisissä rikkaat maat ovat varanneet omaan käyttöönsä suurimman osan rokotteista. Jatkossa suurempaan rokoteoikeudenmukaisuuteen pitäisi pyrkiä hajautetu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme