Tampereen yliopisto

”Se nyt kuuluu tähän ikään” – Ikä on merkittävä voimavara eturauhassyöpää sairastaville

Jaa
Eturauhassyöpä on suomalaismiesten yleisin syöpä ja siihen sairastutaan yleensä vanhemmalla iällä. Parantuneenkin syövän hoitojen sivuvaikutukset saattavat jäädä jopa pysyviksi haitoiksi miehen elämään.

Tampereen yliopiston tutkijoiden Laura Lahden ja Hanna Ojalan tutkimus lisää ymmärrystä siitä, millaista on vanheta näiden asioiden kanssa ja miten miehet itse ajattelevat eturauhassyövän ja ikääntymisen liittyvän toisiinsa.

Eturauhassyöpä ja sen hoidot aiheuttavat usein pitkäaikaisia tai pysyviä virtsatieoireita, erektiohäiriöitä ja suolisto-oireita. Tutkimuksessa haastateltiin 66–86-vuotiaita eturauhassyöpäpotilaita, jotka kaikki kuvasivat itseään vanhoiksi, vaikka olivatkin hyvin eri ikäisiä.

— Haastatellut kuvasivat sekä syöpään että hoitoihin liittyviä oireita normaaleiksi ja ikään kuuluviksi pikku vaivoiksi. Ikäajattelu olikin merkittävä voimavara eturauhassyöpää sairastaville. Tämän vuoksi elämänlaatu saattaa olla suuristakin oireista huolimatta hyvää, väitöskirjatutkija Laura Lahti kuvailee.

Todellisuudessa eturauhassyövän ja sen hoitojen oireet eivät ole itsessään iän tuomia ja niihin on apua saatavilla. Jos oireet ajatellaan iän myötä tulleina luonnollisina asioina, niihin ei useinkaan haeta apua. Niiden kanssa sinnitellään, vaikka joudutaan rajoittamaan aiemmin tärkeitä asioita, kuten liikuntaharrastuksia tai sosiaalisia tilanteita.

— Monia oireista voidaan helpottaa terveydenhuollosta saatavin keinoin, jolloin sairastuneiden ei tarvitsisi karsia elämästään asioita, jotka ovat olleet heille tärkeitä ennen eturauhassyöpää, Lahti kertoo.

Marraskuussa vietetään eturauhassyöpäkuukautta. Eturauhassyövän kanssa elää Suomessa tälläkin hetkellä noin 50 000 miestä. Väestön vanhenemisen ja syöpähoitojen kehittymisen vuoksi eturauhassyöpä ja sen hoidoista jääneet sivuvaikutukset koskettavat entistä suurempaa osaa miesväestöstä.

Laura Lahti ja Hanna Ojala: ”Se nyt kuuluu tähän ikään” – eturauhassyöpäpotilaiden tulkintoja ikääntymisestä osana syövän sairastamista, Gerontologia
https://journal.fi/gerontologia/article/view/113083/73183

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Laura Lahti,
laura.e.lahti@tuni.fi
Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye