Seisminen tutkimus Otaniemen geotermisen voimalahankkeen stimulointivaiheen vaikutuksista Espoossa ja Helsingissä
20.2.2020 09:19:45 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Geotermisen voimalan ympäristöön asennettiin vuoden 2018 aikana seisminen asemaverkko valvomaan hydraulisen stimulaation aiheuttamia maanjäristyksiä.
Kesä-heinäkuussa 2018 St1 Deep Heat Oy pumppasi kallioperään 6 kilometrin syvyyteen 18 000 kuutiometriä vettä avartaakseen kallioperän rakoja. Tämä niin kutsuttu hydraulinen stimulointi aiheutti tuhansia pieniä maanjäristyksiä. Maanjäristysten aiheuttamat murtumat olivat suurimmillaan noin metrin pituisia. Hydraulinen stimulointi on välttämätön osa tehostetun geotermisen voimalan rakentamista, koska se tehostaa vedenkiertoa syvällä kallioperässä ja siten myös lämmön siirtymistä kallioperästä voimalan hyödynnettäväksi.
Suurin osa stimuloinnin aiheuttamista maanjäristyksistä oli niin pieniä, että ihmiset eivät niitä havainneet. Seismisen havaintoaineiston analyysi antoi kuitenkin selityksen sille, miksi eritoten voimalasta koilliseen suuntautuvalla alueella (Munkkivuori ja sitä ympäröivät alueet) asuvat ihmiset raportoivat tärinästä sekä ukkosen tai räjähdyksen kaltaisesta äänestä stimulaation aikana.
Tämä havaintojen epätasainen jakauma voidaan selittää maanjäristyksen lähdemekanismin (eli järistyksessä liikahtaneen siirroksen asennon ja liikesuunnan) perusteella. Lähdemekanismi määritettiin suurimmille stimuloinnin aiheuttamille maanjäristyksille, ja niiden avulla tutkijat selvittivät miksi maanjäristyksen vaikutukset vaihtelevat geotermisen voimalan eri puolilla.
Tutkimuksessa oli käytössä seismistä aineistoa yli sadalta asemalta. Aineistoa saatiin käyttöön myös St1 Deep Heat Oy:n kairanreikiin asentamilta asemilta. Suuri seisminen aineisto mahdollisti kattavan indusoitujen (eli ihmisen toiminnan aiheuttamien) seismisten signaalien analyysin, jonka avulla voidaan optimoida seismisten havaintoverkkojen asentamista tulevissa geotermisissä voimalahankkeissa.
Tehostettua geotermistä voimalaa varten on porattava kaksi reikää, syöttö- ja tuotantoreikä. Tällä hetkellä St1 Deep Heat Oy poraa voimalan toista syvää kairanreikää Otaniemessä.
Tämän toisen pienimuotoisempi stimulointi on suunniteltu tapahtuvan keväällä 2020. Pieniä maanjäristyksiä voi esiintyä myös tulevan stimuloinnin yhteydessä, kuten myös myöhemmin voimalan toiminnan aikana. Geotermisen voimalan on valmistuttuaan tarkoitus toimia usean vuosikymmenen ajan.
Lisätietoja:
Seismologi Marja Uski, marja.uski@helsinki.fi, 0504480269 tai apulaisprofessori Gregor Hillers, gregor.hillers@helsinki.fi, 0503118206 (englanniksi tai saksaksi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Vakavat infektiot voivat lisätä dementian riskiä26.3.2026 08:14:31 EET | Tiedote
Sairaalahoitoa vaativat infektiot, kuten virtsatietulehdus ja bakteeritaudit, voivat lisätä dementian riskiä itsenäisesti – riippumatta muista samanaikaisista sairauksista. Tutkijat tunnistivat suomalaisesta aineistosta 29 sairautta, jotka olivat yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme