Seisminen tutkimus Otaniemen geotermisen voimalahankkeen stimulointivaiheen vaikutuksista Espoossa ja Helsingissä
Helsingin yliopiston Seismologian instituutin johtama tutkimusryhmä on analysoinut Espoon Otaniemen St1 Deep Heat Oy:n geotermisen voimalan vuoden 2018 stimuloinnista kerättyä seismistä dataa ja yleisön palautetta. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Seismological Research Letters –lehdessä 5. helmikuuta 2020.
Geotermisen voimalan ympäristöön asennettiin vuoden 2018 aikana seisminen asemaverkko valvomaan hydraulisen stimulaation aiheuttamia maanjäristyksiä.
Kesä-heinäkuussa 2018 St1 Deep Heat Oy pumppasi kallioperään 6 kilometrin syvyyteen 18 000 kuutiometriä vettä avartaakseen kallioperän rakoja. Tämä niin kutsuttu hydraulinen stimulointi aiheutti tuhansia pieniä maanjäristyksiä. Maanjäristysten aiheuttamat murtumat olivat suurimmillaan noin metrin pituisia. Hydraulinen stimulointi on välttämätön osa tehostetun geotermisen voimalan rakentamista, koska se tehostaa vedenkiertoa syvällä kallioperässä ja siten myös lämmön siirtymistä kallioperästä voimalan hyödynnettäväksi.
Suurin osa stimuloinnin aiheuttamista maanjäristyksistä oli niin pieniä, että ihmiset eivät niitä havainneet. Seismisen havaintoaineiston analyysi antoi kuitenkin selityksen sille, miksi eritoten voimalasta koilliseen suuntautuvalla alueella (Munkkivuori ja sitä ympäröivät alueet) asuvat ihmiset raportoivat tärinästä sekä ukkosen tai räjähdyksen kaltaisesta äänestä stimulaation aikana.
Tämä havaintojen epätasainen jakauma voidaan selittää maanjäristyksen lähdemekanismin (eli järistyksessä liikahtaneen siirroksen asennon ja liikesuunnan) perusteella. Lähdemekanismi määritettiin suurimmille stimuloinnin aiheuttamille maanjäristyksille, ja niiden avulla tutkijat selvittivät miksi maanjäristyksen vaikutukset vaihtelevat geotermisen voimalan eri puolilla.
Tutkimuksessa oli käytössä seismistä aineistoa yli sadalta asemalta. Aineistoa saatiin käyttöön myös St1 Deep Heat Oy:n kairanreikiin asentamilta asemilta. Suuri seisminen aineisto mahdollisti kattavan indusoitujen (eli ihmisen toiminnan aiheuttamien) seismisten signaalien analyysin, jonka avulla voidaan optimoida seismisten havaintoverkkojen asentamista tulevissa geotermisissä voimalahankkeissa.
Tehostettua geotermistä voimalaa varten on porattava kaksi reikää, syöttö- ja tuotantoreikä. Tällä hetkellä St1 Deep Heat Oy poraa voimalan toista syvää kairanreikää Otaniemessä.
Tämän toisen pienimuotoisempi stimulointi on suunniteltu tapahtuvan keväällä 2020. Pieniä maanjäristyksiä voi esiintyä myös tulevan stimuloinnin yhteydessä, kuten myös myöhemmin voimalan toiminnan aikana. Geotermisen voimalan on valmistuttuaan tarkoitus toimia usean vuosikymmenen ajan.
Lisätietoja:
Seismologi Marja Uski, marja.uski@helsinki.fi, 0504480269 tai apulaisprofessori Gregor Hillers, gregor.hillers@helsinki.fi, 0503118206 (englanniksi tai saksaksi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
J.V. Snellman-palkinto professori Anu Kantolalle27.3.2020 09:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon professori Anu Kantolalle ansiokkaasta toiminnasta tieteellisen tiedon välittäjänä. Kantolan työ tieteellisen tiedon yleistajuistajana on lisännyt tutkimuksen ja Helsingin yliopiston tunnettuutta ja vaikuttavuutta. Palkintosumma on 6 000 euroa.
Avoin verkkokurssi talouskriiseistä: Nyt on toisin, mutta miten?26.3.2020 16:01:09 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston luentosarjalla talouskriiseistä ja niiden lievittämisestä puhuvat muun muassa Vesa Vihriälä, Olli Rehn ja Sixten Korkman.
Euroopan syvin maankuori Jyväskylän seudulla26.3.2020 11:07:31 EET | Tiedote
Seismologian instituutti selvitti seismisten aaltojen avulla kallioperän rakennetta Keski-Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen välillä. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan maankuori on Keski-Suomessa Jyväskylän seudulla peräti Euroopan syvin.
Solun ulkoiset voimat säätelevät epiteelikudoksen eheyttä, vaikutusta esimerkiksi etäpesäkkeiden syntyyn25.3.2020 09:10:15 EET | Tiedote
Elimistön pintakudoksen, epiteelin, eheyden säätelyhäiriöt voivat edesauttaa syöpäsolujen liikkeelle lähtöä ja etäpesäkkeiden muodostumista.
Sosiaalitieteiden kandiohjelmaan voi pyrkiä verkkokurssin ja näyttökokeen kautta24.3.2020 10:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto tarjoaa aivan uuden väylän päästä opiskelijaksi sosiaalitieteiden kandiohjelmaan. Verkkokurssi ja siihen liittyvä näyttökoe korvaavat perinteisen valintakokeen ja tarjoavat vaihtoehdon todistusvalinnan rinnalle keväällä 2020.
Poikkeuslinjalla-ohjelmasarja avaa näköaloja parempaan tulevaan: uusi viikoittainen ohjelma alkaa ke 25.3. klo 1524.3.2020 08:00:00 EET | Tiedote
Tiedekulman ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan Poikkeuslinjalla-ohjelmasarjassa Helsingin yliopiston tutkijat keskustelevat työelämäprofessori Pekka Saurin kanssa koronakriisin myötä häämöttävistä näköaloista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme