Selvityshenkilö Esko Ahon raportissa useita hyviä toimintamalleja

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama selvityshenkilö Esko Aho esittää raportissaan useita hyviä toimintamalleja ja käytännön ratkaisuja Lounaisen Suomen teollisuuden hyvän kasvun tuomiin haasteisiin. Haasteita on erityisesti työvoiman saatavuudessa ja saavutettavuudessa, työvoiman osaamisessa ja koulutuksessa, kriittisen osaamispääoman rakentamisessa tutkimus- ja kehitystyön kautta sekä alueen tunnettuuden ja oikean informaation saannin alueilla.

Turun kauppakamari kannattaa siltasopimusmallin nopeaa valmistelua

Yllä mainittujen haasteiden – erityisesti työvoimapulan – nopeaan ratkaisemiseen Aho esittää siltasopimusmallia. Valtio ja alueen toimijat sopisivat yhdessä toimista, joilla yllä mainittuihin haasteisiin voidaan tarttua. Turun kappakamari pitää esitystä erittäin hyvänä ja toivoo, että Ahon esittämä valmistelutyöryhmä asetetaan välittömästi. Turun kauppakamari on tarvittaessa valmis osallistumaan valmistelutyöryhmän työskentelyyn.

Kauppakamari esittää harkittavaksi, että sopimusosapuolina voisivat olla myös ainakin ne alueen kunnat ja kaupungit, joita kasvun haasteet eniten työllistävät selvityksessä ehdotettujen Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton lisäksi.

Valtion edustajaksi ja omistajaksi työryhmään esitetään työ- ja elinkeinoministeriötä. Kun kasvun haasteissa edetään osaamispulan ja tarvittavien infraratkaisujen käsittelyyn, voi olla tarpeellista saada sopimusosapuoliksi myös ainakin opetusministeriö ja liikenneministeriö.

Turun kauppakamari muistuttaa, että selvityksessä mainittujen kasvun haasteiden lisäksi investointien pitkään jatkunut alhainen taso voi tulevaisuudessa muodostua kasvun esteeksi. Tämä koskee laajasti kaikkea investointitoimintaa, niin käyttöomaisuusinvestointeja kuin tutkimus- ja kehitysinvestointejakin.

Kasvupotentiaalin hyödyntämättä jättäminen olisi suuri kansallinen vahinko

Kasvupotentiaalin hyödyntäminen edellyttää lyhyellä tähtäimellä satsauksia työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon, liikenneinfrastruktuuriin, digitalisaation hyödyntämiseen ja ajantasaisen tiedon saatavuuteen.

Pitkällä tähtäimellä Varsinais-Suomeen tulee rakentaa paikallisesti riittävä kriittinen osaamispääoma kasvun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti tieteiden ja teknologioiden rajat ylittäviin hankkeisiin, joissa voidaan synnyttää uudenlaisia innovaatioita ja verkostoja. Nämä edellyttävät vahvaa paikallista osaamista ja sitoutumista.

Kasvu edellyttää myös kriittistä osaamismassaa alueella. Tämä kehittyy parhaiten paikallisten tutkimus- ja kehityshankkeiden kautta. Ahon esitys verkostoyliopiston toimivuuden seurannasta puolivuosittain on erinomainen. Kriittisen osaamismassan kasvattaminen tulee todennäköisesti edellyttämään verkostomallin rinnalle vahvaa paikallista korkeakoulutason teknillistä osaamista.

Olemme suomalaisittain uudenlaisen rakenteellisen ongelman edessä. Varsinais-Suomen kasvu ja tulevaisuuden näkymät ovat poikkeuksellisen hyvät – jopa niin hyvät, ettei alue selviä kasvusta oman työvoiman ja tekemisen varassa. Modernissa verkostotaloudessa yhden alueen kasvu tuo taloudellista hyötyä myös naapureille. Mahdollisuudet ovat siis ei vain alueellinen vaan kansallinen haaste. Kasvupotentiaalin täysi hyödyntäminen edellyttää myös valtiolta viisaita toimia. Muuten edessä on suuri kansallinen menetys ja vahinko.