Jyväskylän yliopisto

Silkkihansikkaat pois kielellisten ymmärrysongelmien ratkaisussa

Jaa

Puhekumppanin kielenpuhujaimagon varjelu on usein turhaa, kun yhteisymmärrystä haetaan vieraalla kielellä. – Oletus toisen herkkähipiäisyydestä saattaa silloin mennä metsään ja yhteisymmärrys jäädä turhaan saavuttamatta, Tarmo Ahvenainen havaitsi väitöstutkimuksessaan.

Ahvenainen tutki soveltavan kielitieteen alaan kuuluvassa väitöksessään, miten vieraskielisessä keskustelussa toisen puhujan tai omien kielitaitokasvojen suojelu ilmeni vuorovaikutuksessa, ja miten se koettiin. Tulokset osoittivat, että puhujat suojelevat kasvojaan toisinaan yhteisesti ja ei-kielellisen viestinnän avulla. Osanottajien on silloin mahdollista käsitellä kielellisiä ongelmia sisältöongelmien tapaan.

– Käsillä selittäminen ja hapuilevakin puhe voi vaikuttaa myönteisemmin muiden käsityksen osallistujasta kielenkäyttäjänä kuin tilanteesta vetäytyminen, Ahvenainen sanoo.

Pelko huonoudesta eri lähteistä

Englantia lingua francana eli yhteisenä työkielenä käyttävät erikieliset korkeakouluopiskelijat kokivat kielen ja vuorovaikutuksen piirteiden merkityksen eri tavoin. Kun toiset pelkäsivät kasvojensa menetyksen uhkaa aiheuttaessaan ymmärtämisongelman, toisille pelkkä oman puheen altistaminen muiden arvostelulle oli uhka.

Herkkyys toisten imagonsuojelutarpeelle vaihtelee

Tutkimuksessa havaittiin myös, että osallistujilla oli erilainen herkkyys havaita muiden osallistujien kielenkäyttäjäimagon mahdollista haavoittuvuutta puhetilanteessa. Sen lisäksi toisen kielitaitokasvojen aktiivinen huomioon ottaminen, keskinäisten kielitaitoerojen tunnustaminen ja käyttäjän suosimat kasvotyöstrategiat vaihtelivat osallistujien välillä.

Ahvenaisen väitös on ensimmäinen tutkimus, jossa kasvoteoriaa käytetään laajamittaisesti viitekehyksenä tutkittaessa vieraskielisen vuorovaikutuksen osallistujien tuntemuksia liittyen haavoittuvaan kielenkäyttäjäkuvaan. Kasvoteoria mahdollistaa sekä kielenkäyttäjän oman että puhekumppanin oletettujen tuntemusten huomioon ottamisen, toisin kuin esimerkiksi usein käytetty viestintäahdistuksen viitekehys.

FL Tarmo Ahvenaisen soveltavan kielitieteen (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) väitöskirjan "Language proficiency facework and perceptions of language proficiency face in L2 interaction" tarkastustilaisuus pidetään 17.4.2021 alkaen klo 12.00. Vastaväittäjänä professori Helen Spencer-Oatey (University of Warwick) ja kustoksena professori Tarja Nikula-Jäntti (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-ahvenainen-170421. Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 040 5565 877.

Julkaisu:

Teos on julkaistu sarjassa JYU dissertations numerona 358. 249s. ISBN:978-951-39-8553-0. ISSN: 2489-9003. Teos löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74679

Taustatietoja:

Tarmo Ahvenainen kirjoitti ylioppilaaksi Langinkosken lukiosta (Kotka) vuonna 1983, valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1991 pääaineenaan englantilainen filologia ja sivuaineena venäjän kieli ja kirjallisuus, ja filosofian lisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta 2005.

Ahvenaisen soveltavan kielentutkimuksen lisensiaatintutkielma käsitteli viestintästrategioita suullisessa englanti-lingua-francana vuorovaikutuksessa. Ahvenainen työskentelee kielten yliopettajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Kotkassa ja toimii Ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen kielten ja viestinnän opetuksen asiantuntijatiimin puheenjohtajana.

Lisätietoja:


Tarmo Ahvenainen, puh. 0443025611, tarmo.a.ahvenainen@gmail.com

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tutkimushankkeessa luodaan kunnille ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli maankäytön suunnitteluun5.5.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Ekologisilla kompensaatioilla tarkoitetaan menetettyjen luontoarvojen kompensoimista toisilla luontoarvoja lisäävillä toimenpiteillä. Yhteistyöhankkeessa kehitetään ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli kuntien yhdyskuntasuunnitteluun. Mallia kehitetään ja testataan yhdessä Jyväskylän, Lahden ja Helsingin kaupunkien kanssa. Luontoarvojen lisäksi malli huomioi suunnittelussa alueiden virkistysarvot ja kompensoinnin sosiaalisen hyväksyttävyyden.

Liikunnalla ja painonhallinnalla mahdollista alentaa syöpäriskiä3.5.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston yhteistyötutkimus osoittaa aikuisiän kehonpainon sekä fyysisen aktiivisuuden olevan yhteydessä Lynchin oireyhtymää kantavien ihmisten syöpään sairastumisikään. Lynchin oireyhtymä on periytyvä syöpäalttiusoireyhtymä, joka lisää riskiä useille eri syöville. Valtaosa sairastuu yhteen tai useampaan syöpään elämänsä aikana. Elämäntavat voivat vaikuttaa syöpään sairastumiseen ja sairastumisikään, mutta aihetta on tutkittu vielä niukasti. Tutkijat suosittelevat, että elintapojen seuranta yhdistettäisiin osaksi riskiryhmien seulontakäyntejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme