Silkkihansikkaat pois kielellisten ymmärrysongelmien ratkaisussa
13.4.2021 10:23:49 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Ahvenainen tutki soveltavan kielitieteen alaan kuuluvassa väitöksessään, miten vieraskielisessä keskustelussa toisen puhujan tai omien kielitaitokasvojen suojelu ilmeni vuorovaikutuksessa, ja miten se koettiin. Tulokset osoittivat, että puhujat suojelevat kasvojaan toisinaan yhteisesti ja ei-kielellisen viestinnän avulla. Osanottajien on silloin mahdollista käsitellä kielellisiä ongelmia sisältöongelmien tapaan.
– Käsillä selittäminen ja hapuilevakin puhe voi vaikuttaa myönteisemmin muiden käsityksen osallistujasta kielenkäyttäjänä kuin tilanteesta vetäytyminen, Ahvenainen sanoo.
Pelko huonoudesta eri lähteistä
Englantia lingua francana eli yhteisenä työkielenä käyttävät erikieliset korkeakouluopiskelijat kokivat kielen ja vuorovaikutuksen piirteiden merkityksen eri tavoin. Kun toiset pelkäsivät kasvojensa menetyksen uhkaa aiheuttaessaan ymmärtämisongelman, toisille pelkkä oman puheen altistaminen muiden arvostelulle oli uhka.
Herkkyys toisten imagonsuojelutarpeelle vaihtelee
Tutkimuksessa havaittiin myös, että osallistujilla oli erilainen herkkyys havaita muiden osallistujien kielenkäyttäjäimagon mahdollista haavoittuvuutta puhetilanteessa. Sen lisäksi toisen kielitaitokasvojen aktiivinen huomioon ottaminen, keskinäisten kielitaitoerojen tunnustaminen ja käyttäjän suosimat kasvotyöstrategiat vaihtelivat osallistujien välillä.
Ahvenaisen väitös on ensimmäinen tutkimus, jossa kasvoteoriaa käytetään laajamittaisesti viitekehyksenä tutkittaessa vieraskielisen vuorovaikutuksen osallistujien tuntemuksia liittyen haavoittuvaan kielenkäyttäjäkuvaan. Kasvoteoria mahdollistaa sekä kielenkäyttäjän oman että puhekumppanin oletettujen tuntemusten huomioon ottamisen, toisin kuin esimerkiksi usein käytetty viestintäahdistuksen viitekehys.
FL Tarmo Ahvenaisen soveltavan kielitieteen (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) väitöskirjan "Language proficiency facework and perceptions of language proficiency face in L2 interaction" tarkastustilaisuus pidetään 17.4.2021 alkaen klo 12.00. Vastaväittäjänä professori Helen Spencer-Oatey (University of Warwick) ja kustoksena professori Tarja Nikula-Jäntti (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-ahvenainen-170421. Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 040 5565 877.
Julkaisu:
Teos on julkaistu sarjassa JYU dissertations numerona 358. 249s. ISBN:978-951-39-8553-0. ISSN: 2489-9003. Teos löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74679
Taustatietoja:
Tarmo Ahvenainen kirjoitti ylioppilaaksi Langinkosken lukiosta (Kotka) vuonna 1983, valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1991 pääaineenaan englantilainen filologia ja sivuaineena venäjän kieli ja kirjallisuus, ja filosofian lisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta 2005.
Ahvenaisen soveltavan kielentutkimuksen lisensiaatintutkielma käsitteli viestintästrategioita suullisessa englanti-lingua-francana vuorovaikutuksessa. Ahvenainen työskentelee kielten yliopettajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Kotkassa ja toimii Ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen kielten ja viestinnän opetuksen asiantuntijatiimin puheenjohtajana.
Lisätietoja:
Tarmo Ahvenainen, puh. 0443025611, tarmo.a.ahvenainen@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi raportti: Elämäntavat ratkaisevia luontokadon pysäyttämisessä – Suomi mukana vertailussa3.3.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa, että ruoka aiheuttaa jopa 84 % elämäntapojemme luontojalanjäljestä. Raportti kehottaa hallituksia toimimaan ennen lokakuussa Armeniassa järjestettäviä tärkeitä biodiversiteettineuvotteluja.
Cefmof-säätiön rahoitus vauhdittaa Jyväskylän yliopiston vetytutkimusta2.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella aloitti tammikuussa uusi apulaisprofessori, Ali Davoodi, jonka tutkimus keskittyy vetytutkimukseen ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen. Tehtävä rahoitetaan Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiön myöntämällä vetytutkimusrahoituksella. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta tuetaan osittain Cefmofin rahoituksella.
Digitalisaatio muokkaa sote‑ammattilaisen toimijuutta odotettua syvemmin24.2.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että digitalisaatio vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työhön syvemmin kuin on aiemmin tunnistettu. Muutos ulottuu arjen työn järjestelyistä työn arvoihin, päätöksentekoon ja työhyvinvointiin. Tutkimuksessa kehitetty digitoimijuus‑käsite tekee muutoksen näkyväksi uudella tavalla.
Väitös: Varhaiskasvatuksen johtamiskulttuuri vaikuttaa uudistusten toteutumiseen23.2.2026 07:15:00 EET | Tiedote
Varhaiskasvatuksen johtaminen on muuttunut viime vuosina aiempaa vaativammaksi. Kehityksen taustalla ovat sekä muuttuneet odotukset varhaiskasvatuksen tehtävästä että koulutuspoliittiset linjaukset. Samalla päiväkotien arkea ovat muovanneet merkittävät rakenteelliset ja poliittiset uudistukset. Väitöstutkimus osoittaa, että muutosten toteutuminen arjessa riippuu ratkaisevasti siitä, miten johtaminen päiväkodeissa toimii.
Yläkoululaiset disinformaation keskellä – tutkimuksessa selvitetään, kuka tunnistaa harhaanjohtavan tiedon ja miksi19.2.2026 11:45:02 EET | Tiedote
Disinformaatio eli tarkoituksellisesti harhaanjohtava tieto on yhä näkyvämpi osa nuorten arkea. Sosiaalisen median kanavat, algoritmit ja nopeasti leviävä sisältö altistavat yläkoululaiset virheelliselle tiedolle päivittäin. Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka hyvin nuoret tunnistavat disinformaation ja mitkä tekijät vaikuttavat heidän kykyynsä erottaa tosi valheesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

