Silmänpohjan ikärappeuman aiheuttama näkövammaisuus kääntynyt laskuun 2010-luvulla
8.12.2022 10:54:03 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Näkövammaisuus on myös lieventynyt ja näkövammaisuuden alku on siirtynyt myöhempään ikään, jolloin yksilön elämänlaatu ja toimintakyky säilyvät yhä pidempään.
Tampereen yliopiston ja Näkövammarekisterin yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin silmänpohjan ikärappeumasta aiheutuvan näkövammaisuuden kehittymistä ja muuttumista Suomessa.
Näkövammaisuuteen liittyvät tiedot kerättiin Näkövammarekisterin aineistosta vuosilta 1980–2019. Lisäksi tarkasteltiin silmänpohjan ikärappeuman hoidon kehitystä THL:n erikoissairaanhoidon kattavan hoitoilmoitusrekisterin tietojen avulla.
Näkövammarekisterin aineiston mukaan silmänpohjan ikärappeuma on näkövammaisuuden syy puolella kaikista rekisteröidyistä näkövammaisista. Naisilla esiintyvyys on kaksinkertainen miehiin verrattuna.
Silmänpohjan ikärappeuman aiheuttaman näkövammaisuuden määrä viisinkertaistui 1980-luvulta 2010-luvulle, mutta kasvu on kääntynyt laskuun viimeisten kymmenen vuoden aikana.
— Suomessa vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä käyttöönotettu kostean ikärappeuman kasvutekijäestäjälääkehoito on nopeasti yleistynyt. Myönteinen kehitys näkyy myös näkövammaisuuden vakavuusasteen lieventymisenä ja näkövammautumisen alun siirtymisenä myöhempään ikään, kertoo professori emeritus Hannu Uusitalo.
— Heikentyneeseen näkökykyyn liittyy tutkimustemme mukaan merkittäviä, vuositasolla noin kahden miljardin kustannuksia pääosin lisääntyneinä sote-palvelujen käyttönä ja ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuneina kustannuksina.
— Yhteiskunnan kannalta suotuisa kehitys ikärappeuman hoidossa näkyy paitsi parantuneena yksilön elämänlaatuna myös säästyneinä sote-kustannuksina.
— Tutkimus on tehty yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Näkövammaisten liiton kanssa. Tutkimus on ainutlaatuinen, koska vastaavan tasoiset rekisterit ja seurantajaksot ovat maailmanlaajuisesti harvinaisia, Uusitalo toteaa.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Tampereen seudun näkövammaisten tukisäätiö ja Elsemay Björn Rahasto.
Purola, P., Kaarniranta, K., Ojamo, M., Gissler, M. & Uusitalo, H. (2022) Visual impairment due to age-related macular degeneration during 40 years in Finland and the impact of novel therapies. Acta Ophthalmologica, 00, 1– 8.
https://doi.org/10.1111/aos.15224
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija, FM Petri Purola,
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto
Näkövammarekisteri
petri.purola@tuni.fi
Tutkimusjohtaja, silmätautiopin professori (emeritus), ylilääkäri Hannu Uusitalo,
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto / Tays Silmäkeskus
Näkövammarekisteri
hannu.uusitalo@tuni.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Työterveysdata paljastaa: kun työntekijä voi vaikuttaa omaan työhönsä, toistuvat poissaolot vähenevät17.3.2026 09:20:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että työterveyshuollon perustyössä kertyvä data ennustaa sairauspoissaoloja huomattavan tarkasti. Yksittäiset masennusoireet ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet työssä kertovat kohonneesta riskistä jo etukäteen. Kiinnostava yksittäinen havainto oli, että 45–54 vuoden ikä suojaa työpaikan kielteisistä kokemuksista johtuvalta työkyvyn heikkenemiseltä.
Miten käyttää tekoälyä reilun rekrytoinnin tukena? Uusi käsikirja neuvoo12.3.2026 13:58:09 EET | Tiedote
Uusi tekoälyn käyttöä rekrytoinnissa käsittelevä maksuton verkkokäsikirja julkaistaan tiistaina 17.3.2026. Käsikirja on suunnattu käytännönläheiseksi perusoppaaksi rekrytoijille, HR-asiantuntijoille, esihenkilöille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Kuka omistaa Euroopan tiedotusvälineet? Tietokanta avaa 700 median omistussuhteet12.3.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Kansainvälisen Euromedia Ownership Monitor (EurOMo) -tutkimushankkeen tietokanta avaa laajasti median omistussuhteita Euroopassa. Uudistetun tietokannan avulla kuka tahansa voi tarkastella Euroopan mediakentän omistus- ja määräysvaltasuhteita aiempaa läpinäkyvämmin.
Persoonallisuusarviointi on neuvottelua tiedosta, vallasta ja luottamuksesta11.3.2026 15:00:33 EET | Tiedote
Rekrytointiprosessit ovat nykyisin monivaiheisia, ja niihin sisältyy yhä useammin psykologinen henkilöarviointi. YTM Teija Ahopelto pureutuu väitöstutkimuksessaan vuorovaikutuksen ytimeen analysoimalla, mitä tapahtuu, kun yksilön persoonallisuus alistetaan mittaamiselle ja ammattilaisen arviolle. Tutkimuksen mukaan persoonallisuustestit jäsentävät vuorovaikutusta ja ohjaavat sitä, mihin kiinnitetään huomiota. Persoonallisuusarviointi on pohjimmiltaan neuvottelua siitä, kenellä on oikeus tulkita ja määritellä työnhakijan persoonallisuutta.
Tampereen yliopistosta valmistuu 116 uutta lääkäriä11.3.2026 12:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuvat lääketieteen lisensiaatit vannovat lääkärinvalansa perjantaina 13.3.2026. Nyt valmistuvat mukaan lukien Tampereen yliopistosta on valmistunut kaikkiaan 4554 lääketieteen lisensiaattia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme