Silmänpohjan ikärappeuman aiheuttama näkövammaisuus kääntynyt laskuun 2010-luvulla
Silmänpohjan ikärappeuma on merkittävin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus kehittyneissä maissa ja siitä aiheutunut näkövammaisuus on Suomessa väestön vanhetessa yleistynyt viimeisten 40 vuoden aikana. 2000-luvulla parantuneen diagnostiikan ja kehitettyjen uusien hoitomuotojen myötä ikärappeuman aiheuttama näkövammaisuus on kuitenkin kääntynyt laskuun.
Näkövammaisuus on myös lieventynyt ja näkövammaisuuden alku on siirtynyt myöhempään ikään, jolloin yksilön elämänlaatu ja toimintakyky säilyvät yhä pidempään.
Tampereen yliopiston ja Näkövammarekisterin yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin silmänpohjan ikärappeumasta aiheutuvan näkövammaisuuden kehittymistä ja muuttumista Suomessa.
Näkövammaisuuteen liittyvät tiedot kerättiin Näkövammarekisterin aineistosta vuosilta 1980–2019. Lisäksi tarkasteltiin silmänpohjan ikärappeuman hoidon kehitystä THL:n erikoissairaanhoidon kattavan hoitoilmoitusrekisterin tietojen avulla.
Näkövammarekisterin aineiston mukaan silmänpohjan ikärappeuma on näkövammaisuuden syy puolella kaikista rekisteröidyistä näkövammaisista. Naisilla esiintyvyys on kaksinkertainen miehiin verrattuna.
Silmänpohjan ikärappeuman aiheuttaman näkövammaisuuden määrä viisinkertaistui 1980-luvulta 2010-luvulle, mutta kasvu on kääntynyt laskuun viimeisten kymmenen vuoden aikana.
— Suomessa vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä käyttöönotettu kostean ikärappeuman kasvutekijäestäjälääkehoito on nopeasti yleistynyt. Myönteinen kehitys näkyy myös näkövammaisuuden vakavuusasteen lieventymisenä ja näkövammautumisen alun siirtymisenä myöhempään ikään, kertoo professori emeritus Hannu Uusitalo.
— Heikentyneeseen näkökykyyn liittyy tutkimustemme mukaan merkittäviä, vuositasolla noin kahden miljardin kustannuksia pääosin lisääntyneinä sote-palvelujen käyttönä ja ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuneina kustannuksina.
— Yhteiskunnan kannalta suotuisa kehitys ikärappeuman hoidossa näkyy paitsi parantuneena yksilön elämänlaatuna myös säästyneinä sote-kustannuksina.
— Tutkimus on tehty yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Näkövammaisten liiton kanssa. Tutkimus on ainutlaatuinen, koska vastaavan tasoiset rekisterit ja seurantajaksot ovat maailmanlaajuisesti harvinaisia, Uusitalo toteaa.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Tampereen seudun näkövammaisten tukisäätiö ja Elsemay Björn Rahasto.
Purola, P., Kaarniranta, K., Ojamo, M., Gissler, M. & Uusitalo, H. (2022) Visual impairment due to age-related macular degeneration during 40 years in Finland and the impact of novel therapies. Acta Ophthalmologica, 00, 1– 8.
https://doi.org/10.1111/aos.15224
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija, FM Petri Purola,
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto
Näkövammarekisteri
petri.purola@tuni.fi
Tutkimusjohtaja, silmätautiopin professori (emeritus), ylilääkäri Hannu Uusitalo,
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto / Tays Silmäkeskus
Näkövammarekisteri
hannu.uusitalo@tuni.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus valitsi 11 hakijaa rehtorihaun seuraavaan vaiheeseen1.2.2023 15:02:57 EET | Tiedote
Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus päätti kokouksessaan 31.1.2023 valita 11 hakijaa rehtorihaun seuraavan vaiheen haastatteluihin. Valintakriteereinä olivat hakuilmoituksessa esitetyt kokemus- ja osaamisvaatimukset.
Ikääntymisen uusi aika – Vanhustyön asiantuntijat ja vanhenemisen tutkijat koolla Tampereella31.1.2023 09:35:31 EET | Tiedote
Gerontologia 2023 -tapahtuma järjestetään keskiviikosta 8.2. perjantaihin 10.2. Tampereella. Kolmen päivän aikana Tampere-taloon kokoontuu moniammatillinen ikääntymisen parissa työskentelevä joukko lääkäreitä, hoitajia, sosiaalityöntekijöitä, tutkijoita ja muita vanhojen ihmisten ja ikääntymisen kysymysten parissa toimivia. Osallistujia on yli 600.
Tutkimus: Aikuisvaippojen jakelussa alueellista eriarvoisuutta, lähetteet puutteellisia31.1.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Korjaamalla vaippalähetteiden puutteet voitaisiin pienentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia sekä ympäristövaikutuksia siten, että hoidon laatu samalla paranisi.
Väitös: Tietyt verenpainelääkkeet saattavat parantaa syöpäpotilaiden ennustetta30.1.2023 09:21:15 EET | Tiedote
Verenpainetauti on suomalaisessa väestössä yleinen sairaus ja verenpainelääkkeet paljon käytettyjä lääkkeitä. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että verenpainetta laskevan vaikutuksen lisäksi tietyillä verenpainelääkeryhmillä saattaa olla vaikutusta myös syöpien ennusteeseen. LL Eerik Santalan väitöskirja tarjoaa uutta tietoa verenpainelääkkeiden käytön ja syöpäkuolemien riskin välisestä yhteydestä.
"Mielipidevaikuttamista on paljon enemmän kuin kuvittelemme" – Venäjän disinformaatio aiheena seminaarissa Nokia Areenan Paidiassa 31.1.202327.1.2023 12:24:21 EET | Tiedote
Disinformaatiolla vaikuttamiseen on useita syitä, joiden ytimessä ovat pyrkimykset vaikuttaa kohdemaan väestön polarisointiin ja sitä kautta poliittisiin päätöksiin. Näiden tarkoituksena on heikentää yhteiskuntaa. Tutkijatohtori Pekka Kallioniemi järjestää Rajapinta ry:n seminaarin tiistaina 31.1.2023 Paidiassa. Sen aiheena on Venäjän disinformaatio ja mielipidevaikuttaminen. Monipuoliset puhujat lähestyvät aihetta eri näkökulmista ja tarjoavat syväluotaavan katsauksen ajankohtaiseen ilmiöön ja ongelmaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme