Silmänpohjan ikärappeuman aiheuttama näkövammaisuus kääntynyt laskuun 2010-luvulla
8.12.2022 10:54:03 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Näkövammaisuus on myös lieventynyt ja näkövammaisuuden alku on siirtynyt myöhempään ikään, jolloin yksilön elämänlaatu ja toimintakyky säilyvät yhä pidempään.
Tampereen yliopiston ja Näkövammarekisterin yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin silmänpohjan ikärappeumasta aiheutuvan näkövammaisuuden kehittymistä ja muuttumista Suomessa.
Näkövammaisuuteen liittyvät tiedot kerättiin Näkövammarekisterin aineistosta vuosilta 1980–2019. Lisäksi tarkasteltiin silmänpohjan ikärappeuman hoidon kehitystä THL:n erikoissairaanhoidon kattavan hoitoilmoitusrekisterin tietojen avulla.
Näkövammarekisterin aineiston mukaan silmänpohjan ikärappeuma on näkövammaisuuden syy puolella kaikista rekisteröidyistä näkövammaisista. Naisilla esiintyvyys on kaksinkertainen miehiin verrattuna.
Silmänpohjan ikärappeuman aiheuttaman näkövammaisuuden määrä viisinkertaistui 1980-luvulta 2010-luvulle, mutta kasvu on kääntynyt laskuun viimeisten kymmenen vuoden aikana.
— Suomessa vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä käyttöönotettu kostean ikärappeuman kasvutekijäestäjälääkehoito on nopeasti yleistynyt. Myönteinen kehitys näkyy myös näkövammaisuuden vakavuusasteen lieventymisenä ja näkövammautumisen alun siirtymisenä myöhempään ikään, kertoo professori emeritus Hannu Uusitalo.
— Heikentyneeseen näkökykyyn liittyy tutkimustemme mukaan merkittäviä, vuositasolla noin kahden miljardin kustannuksia pääosin lisääntyneinä sote-palvelujen käyttönä ja ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuneina kustannuksina.
— Yhteiskunnan kannalta suotuisa kehitys ikärappeuman hoidossa näkyy paitsi parantuneena yksilön elämänlaatuna myös säästyneinä sote-kustannuksina.
— Tutkimus on tehty yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Näkövammaisten liiton kanssa. Tutkimus on ainutlaatuinen, koska vastaavan tasoiset rekisterit ja seurantajaksot ovat maailmanlaajuisesti harvinaisia, Uusitalo toteaa.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Tampereen seudun näkövammaisten tukisäätiö ja Elsemay Björn Rahasto.
Purola, P., Kaarniranta, K., Ojamo, M., Gissler, M. & Uusitalo, H. (2022) Visual impairment due to age-related macular degeneration during 40 years in Finland and the impact of novel therapies. Acta Ophthalmologica, 00, 1– 8.
https://doi.org/10.1111/aos.15224
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija, FM Petri Purola,
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto
Näkövammarekisteri
petri.purola@tuni.fi
Tutkimusjohtaja, silmätautiopin professori (emeritus), ylilääkäri Hannu Uusitalo,
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto / Tays Silmäkeskus
Näkövammarekisteri
hannu.uusitalo@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Uusi livetiede-esitys kansantajuistaa tutkimusta ja nostaa digitalisaatiopolitiikan syrjinnän esiin24.2.2026 10:28:24 EET | Tiedote
Hyvinvointivaltio on muuttunut algoritmien varassa toimivaksi itsepalveluyhteiskunnaksi, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimushanke kansantajuistaa tutkimustuloksia keväällä 2026 livetiede-esityksessä, joka hyödyntää dokumenttiteatteria.
Lasten hengenahdistuksen lääkehoidossa käytettävien lisälaitteiden tehoissa on suuria eroja24.2.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Soten säästöpaineissa pienetkin toimivat ratkaisut kannattaa huomioida arjessa. Juuri julkaistu tutkimus osoitti, että lisälaitteissa, joita käytetään lasten akuutin hengenahdistuksen lääkeannostelussa, on suuria eroja. Kun päivystyshoidossa tehdään oikea laitevalinta, voidaan vähentää kalliita sairaalahoitoja. Tutkimustulokset ovat suoraan sovellettavissa päivystysten kliiniseen työhön.
Luottamus tekoälyn kehittäjiin rakentuu myönteisistä kokemuksista17.2.2026 10:14:32 EET | Tiedote
Tekoälyn sulautuessa osaksi arkea ja julkisia instituutioita kasvaa tarve pohtia luottamusta tekoälyä kehittäviin yrityksiin. Tampereen yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisten luottamus tekoälyjärjestelmiin ja niitä kehittäviin suuryrityksiin ei synny ensi sijassa teknologian tehokkuudesta. Luottamus pohjaa pikemmin yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen teknologian kanssa.
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
