Silmänpohjan ikärappeuman aiheuttama näkövammaisuus kääntynyt laskuun 2010-luvulla
8.12.2022 10:54:03 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Näkövammaisuus on myös lieventynyt ja näkövammaisuuden alku on siirtynyt myöhempään ikään, jolloin yksilön elämänlaatu ja toimintakyky säilyvät yhä pidempään.
Tampereen yliopiston ja Näkövammarekisterin yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin silmänpohjan ikärappeumasta aiheutuvan näkövammaisuuden kehittymistä ja muuttumista Suomessa.
Näkövammaisuuteen liittyvät tiedot kerättiin Näkövammarekisterin aineistosta vuosilta 1980–2019. Lisäksi tarkasteltiin silmänpohjan ikärappeuman hoidon kehitystä THL:n erikoissairaanhoidon kattavan hoitoilmoitusrekisterin tietojen avulla.
Näkövammarekisterin aineiston mukaan silmänpohjan ikärappeuma on näkövammaisuuden syy puolella kaikista rekisteröidyistä näkövammaisista. Naisilla esiintyvyys on kaksinkertainen miehiin verrattuna.
Silmänpohjan ikärappeuman aiheuttaman näkövammaisuuden määrä viisinkertaistui 1980-luvulta 2010-luvulle, mutta kasvu on kääntynyt laskuun viimeisten kymmenen vuoden aikana.
— Suomessa vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä käyttöönotettu kostean ikärappeuman kasvutekijäestäjälääkehoito on nopeasti yleistynyt. Myönteinen kehitys näkyy myös näkövammaisuuden vakavuusasteen lieventymisenä ja näkövammautumisen alun siirtymisenä myöhempään ikään, kertoo professori emeritus Hannu Uusitalo.
— Heikentyneeseen näkökykyyn liittyy tutkimustemme mukaan merkittäviä, vuositasolla noin kahden miljardin kustannuksia pääosin lisääntyneinä sote-palvelujen käyttönä ja ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuneina kustannuksina.
— Yhteiskunnan kannalta suotuisa kehitys ikärappeuman hoidossa näkyy paitsi parantuneena yksilön elämänlaatuna myös säästyneinä sote-kustannuksina.
— Tutkimus on tehty yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Näkövammaisten liiton kanssa. Tutkimus on ainutlaatuinen, koska vastaavan tasoiset rekisterit ja seurantajaksot ovat maailmanlaajuisesti harvinaisia, Uusitalo toteaa.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Tampereen seudun näkövammaisten tukisäätiö ja Elsemay Björn Rahasto.
Purola, P., Kaarniranta, K., Ojamo, M., Gissler, M. & Uusitalo, H. (2022) Visual impairment due to age-related macular degeneration during 40 years in Finland and the impact of novel therapies. Acta Ophthalmologica, 00, 1– 8.
https://doi.org/10.1111/aos.15224
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija, FM Petri Purola,
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto
Näkövammarekisteri
petri.purola@tuni.fi
Tutkimusjohtaja, silmätautiopin professori (emeritus), ylilääkäri Hannu Uusitalo,
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto / Tays Silmäkeskus
Näkövammarekisteri
hannu.uusitalo@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Tutkimuksen mukaan joustavasti hybridityötä tekevät akateemiset ympäristöt ovat tuottavimpia5.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Viime aikoina moni organisaatio on kiristänyt etätyökäytäntöjään ja huolestuttanut työntekijöitään läsnätyön vaatimuksilla. Tuoreen Tampereen ja Turun yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan tuottavimmat akateemiset työympäristöt rakentuvat hybridityölle. Tilojen käyttäjät on otettava aidosti mukaan muutosprosessiin ja järjestettävä tilaratkaisut työtehtävien mukaan, muuten tilat eivät toimi henkilöstön arjessa.
Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta3.2.2026 14:18:59 EET | Tiedote
Muistisairautta sairastavien ihmisten kuntoutus on oleellinen keino ylläpitää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairaat ihmiset kokevat haasteita kuntoutukseen pääsyssä, ja tie palveluihin on monelle sattumanvarainen.
Purkuvimmasta kulttuuria ja ympäristöä säilyttävään korjaamiseen3.2.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Suomessa on purkumyönteinen ilmapiiri. Tähän johtopäätökseen tulivat arkkitehtuurin tutkijat Iida Kalakoski ja Riina Sirén kirjoittaessaan tietokirjaa rakennusten purkamisesta. Uudessa tutkimuksessaan tutkijat sukeltavat yhä syvemmälle suomalaisten rakennusalan toimijoiden asenteisiin korjausrakentamista kohtaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
