Tampereen yliopisto

Silmänpohjan ikärappeuman aiheuttama näkövammaisuus kääntynyt laskuun 2010-luvulla

Jaa
Silmänpohjan ikärappeuma on merkittävin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus kehittyneissä maissa ja siitä aiheutunut näkövammaisuus on Suomessa väestön vanhetessa yleistynyt viimeisten 40 vuoden aikana. 2000-luvulla parantuneen diagnostiikan ja kehitettyjen uusien hoitomuotojen myötä ikärappeuman aiheuttama näkövammaisuus on kuitenkin kääntynyt laskuun.
Kuva: Andrea Piacquadio, Pexels
Kuva: Andrea Piacquadio, Pexels

Näkövammaisuus on myös lieventynyt ja näkövammaisuuden alku on siirtynyt myöhempään ikään, jolloin yksilön elämänlaatu ja toimintakyky säilyvät yhä pidempään.

Tampereen yliopiston ja Näkövammarekisterin yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin silmänpohjan ikärappeumasta aiheutuvan näkövammaisuuden kehittymistä ja muuttumista Suomessa.

Näkövammaisuuteen liittyvät tiedot kerättiin Näkövammarekisterin aineistosta vuosilta 1980–2019. Lisäksi tarkasteltiin silmänpohjan ikärappeuman hoidon kehitystä THL:n erikoissairaanhoidon kattavan hoitoilmoitusrekisterin tietojen avulla.

Näkövammarekisterin aineiston mukaan silmänpohjan ikärappeuma on näkövammaisuuden syy puolella kaikista rekisteröidyistä näkövammaisista. Naisilla esiintyvyys on kaksinkertainen miehiin verrattuna.

Silmänpohjan ikärappeuman aiheuttaman näkövammaisuuden määrä viisinkertaistui 1980-luvulta 2010-luvulle, mutta kasvu on kääntynyt laskuun viimeisten kymmenen vuoden aikana.

— Suomessa vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä käyttöönotettu kostean ikärappeuman kasvutekijäestäjälääkehoito on nopeasti yleistynyt. Myönteinen kehitys näkyy myös näkövammaisuuden vakavuusasteen lieventymisenä ja näkövammautumisen alun siirtymisenä myöhempään ikään, kertoo professori emeritus Hannu Uusitalo.

— Heikentyneeseen näkökykyyn liittyy tutkimustemme mukaan merkittäviä, vuositasolla noin kahden miljardin kustannuksia pääosin lisääntyneinä sote-palvelujen käyttönä ja ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuneina kustannuksina.

— Yhteiskunnan kannalta suotuisa kehitys ikärappeuman hoidossa näkyy paitsi parantuneena yksilön elämänlaatuna myös säästyneinä sote-kustannuksina.

— Tutkimus on tehty yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Näkövammaisten liiton kanssa. Tutkimus on ainutlaatuinen, koska vastaavan tasoiset rekisterit ja seurantajaksot ovat maailmanlaajuisesti harvinaisia, Uusitalo toteaa.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Tampereen seudun näkövammaisten tukisäätiö ja Elsemay Björn Rahasto.

Purola, P., Kaarniranta, K., Ojamo, M., Gissler, M. & Uusitalo, H. (2022) Visual impairment due to age-related macular degeneration during 40 years in Finland and the impact of novel therapies. Acta Ophthalmologica, 00, 1– 8.
https://doi.org/10.1111/aos.15224

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija, FM Petri Purola,
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto
Näkövammarekisteri
petri.purola@tuni.fi


Tutkimusjohtaja, silmätautiopin professori (emeritus), ylilääkäri Hannu Uusitalo,
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto / Tays Silmäkeskus
Näkövammarekisteri
hannu.uusitalo@tuni.fi

Kuvat

Kuva: Andrea Piacquadio, Pexels
Kuva: Andrea Piacquadio, Pexels
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye