Kaikki tuntevat Anni Swanin (1875–1958), usean sukupolven rakastaman satukuningattaren ja lasten- ja nuortenkirjailijan, jonka teosten myynti ylsi miljoonaan kirjaan. Mutta tiedetäänkö hänen elämästään mitään?

Riitta Konttisen kirjassa TARINANKERTOJA – ANNI SWANIN ELÄMÄ etsitään luovaa, rohkeaa, voimakkaasti tuntevaa ja omilla aivoillaan ajattelevaa Anni Swania hänen kirjeenvaihtoaan, teoksiaan ja kaikkea hänestä kirjoitettua tutkimalla. Sieltä löytyy monivaiheisen, ajoittain kiihkeän elämän elänyt kirjailija, joka onnistui siinä missä monet hänen sukupolvensa naiset epäonnistuivat.

***

Seppo Siiralan toimittama UUTTA AIKAA EI UHREITTA LUODA – Lääkäri Martti Johannes Siiralan päiväkirja 1914–1918 on värikäs ja runsas aikalaiskuvaus Helsingistä ja Suomesta itsenäisyyden murroskaudelta.

Martti Siirala (1889–1948) ryhtyi pitämään päiväkirjaa ensimmäisen maailmansodan syttyessä elokuussa 1914. Yhteiskunnallisesti valveutunut ja aikaansa seuraava Siirala pohti päiväkirjassaan sodan suurpoliittisia syitä ja seurauksia, mutta talletti yhtä lailla lääkäriperheen arkipäivää elintarvikepulan, mustan pörssin, spekuloinnin ja villien huhujen keskellä.

Maaliskuun vallankumouksen 1917 matruusikapinaa ja upseerimurhia Siirala todisti kalmoja ruumishuoneella laskien. Siirala seurasi sisällissodan syttymistä, Helsingin valtausta ja Pitkänsillan verisiä taisteluja lähietäisyydeltä. Sodan jälkeen hän hoiti Suomenlinnassa viruvia punavankeja.

Kirja sisältää alkuperäisen päiväkirjan runsaan kuvituksen ja liiteaineiston lehtileikkeineen.

***

Kirjailija Tuija Välipakka on ottanut selvää siitä, mitä kokkaavat kotikeittiöissään hänen kotimaiset kirjailijakollegansa. KIRJAILIJAN KEITTIÖSSÄ -teoksessa keittiönsä oven avaavat ja lempireseptinsä jakavat muiden muassa Leena Parkkinen, Sirpa Kähkönen, Marko Annala ja Inga Magga, Outi Pakkanen sekä Sofi Oksanen.

Kirja tarjoilee paitsi kurkistuksen kirjailijoiden keittiöihin ja herkullisia reseptejä laajalla skaalalla, myös katsauksen keittokirjojen historiaan ja pohdintaa ruoasta identiteettikysymyksenä. 

Tuija Välipakka on ottanut myös kirjan mehevät valokuvat.

***

Viipurin kukoistavan musiikkielämän keskiössä 1920–30-luvuilla oli armenianjuutalainen muusikko, kapellimestari ja opettaja Boris Sirpo. Hänen oppilaanaan oli esimerkiksi Heimo Haitto. 

Sirpon tarinan kertovat Tiina-Maija Lehtonen ja Laila Tarpila kirjassaan TUTKIMATON BORIS SIRPO ja Viipurin musiikin menestystarina. 

Särmikkään Sirpon ympärillä kuplii kosmopoliittinen karjalainen kaupunki taiteilijoineen, teattereineen ja ravintoloineen.