Solitan Digitaalisuus ja hyvinvointi -tutkimus: Suomalaiset uskovat teknologian pelastavan hyvinvointiyhteiskunnan – hoivarobotit herättävät epäilyksiä

Tiedot selviävät teknologia-, data- ja designyhtiö Solitan IRO Researchilla teettämästä Digitaalisuus ja hyvinvointi -tutkimuksesta.  Tuhat suomalaista -tutkimus toteutettiin huhtikuun 2023 lopulla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaaliset palvelut, kuten lääkärin videovastaanotot ja Kelan Kanta-palvelut, herättävät suomalaisissa erilaisia, ristiriitaisiakin tunteita. Suomalaisista 41 prosenttia kokee, että sosiaali- ja terveydenhuollon digitaaliset palvelut tuovat sujuvuuden tunnetta ja 22 prosentille toiveikkuutta, kun taas 27 prosentille suomalaisista sosiaali- ja terveydenhuollon digitaaliset palvelut herättävät epävarmuuden tunnetta ja joka viidennelle (20 %) huolestuneisuutta.

Yli 65-vuotiaat huolestuneimpia

Etenkin nuoret ikäluokat kokevat digitaalisten palveluiden sujuvoittavan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Eniten huolta kokevat yli 65-vuotiaat suomalaiset. 18–24 -vuotiaista 60 prosenttia kokee sosiaali- ja terveydenhuollon digitaaliset palvelut sujuvaksi, kun yli 65-vuotiaista niin kokee vain 29 prosenttia. Ylemmän tulotason omaavat suomalaiset näkivät yleisemmin teknologian hyödyntämisen vahvistavan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Ylimpään tuloluokkaan kuuluvista (yli 70 000 euroa vuodessa) kolme neljästä (74%) uskoi näin, kun alimpaan tuloluokkaan kuuluvista (alle 30 000 euroa vuodessa) näin koki 65 prosenttia. 

”Terveysteknologian tärkein tehtävä on tuottaa ihmisystävällisiä ja ihmisten hyvinvointieroja kaventavia palveluita. Ainoastaan hyvinvointieroja kaventavilla, ihmisille arvoa tuottavilla palveluilla on taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta”, Solitan Health-yksikön johtaja Risto Kaikkonen kertoo.

Teknologian ja digitaalisuuden hyödyntämisen tulisi Solitan mukaan tarkoittaa inhimillisyyden korostamista ja mahdollistamista, ei ihmiskeskeisyyden katoamista terveydenhuollon palveluista.

”Päinvastoin rakentamalla ihmisystävällisiä, tasa-arvoisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hoitohenkilökunnan vähyydestä kärsivä Suomi pystyy säilyttämään toimivan hyvinvointiyhteiskunnan ja tarjoamaan kasvokkaisia kohtaamisia niille ihmisille, jotka ovat digitaalisten palveluiden ulottumattomissa”, Kaikkonen lisää.

Ei kiitos hoivarobotille

Inhimillisiä ominaisuuksia omaavia ja ikääntyvien ihmisten seuraksi suunniteltuja robotteja hyödynnetään jo maailmalla ihmisten hoivaamiseen. Suomalaisia tällaiset hoivarobotit, kuten robottihylkeet tai -nuket, vielä arveluttavat. Vain 27 prosenttia tutkimukseen vastanneista suomalaisista on sitä mieltä, että hoivarobotti voisi toimia ikäihmisen ystävänä tai seuralaisena.

Suomalaisista neljännes, 25 %, antaisi hoivarobotin hoitaa lähiomaistaan. Ilmiö on monelle vielä uusi ja tuntematon: 20 prosenttia vastaajista ei osannut kertoa kantaansa asiaan. Myönteisimmin hoivarobotteihin suhtautuivat 18–34-vuotiaat suomalaiset, selkeästi kielteisimmin yli 65-vuotiaat. 

”Tulokset kertovat selvää kieltä siitä, että suomalaiset arvostavat hoivasuhteissa ihmiskontakteja. Järkevä terveysteknologian ja sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palveluiden kehittäminen tähtääkin juuri siihen, että teknologiaa hyödynnetään siten, että se vapauttaa resursseja ihmishoivaan siellä, missä teknologia ei voi korvata ihmistä ja toisaalta auttaa nopeuttamaan työtä, jonka kone tekee ihmistä tarkemmin ja nopeammin”, Kaikkonen kertoo.

 ”Menestyksekkäät digipalvelut terveydenhuollossa voivat syntyä vain täydentämällä teknologiaosaamista syvällisellä ihmisymmärryksellä ja -tuntemuksella.”