Solutions for sustainable finance discussed in Helsinki
Financial markets and sustainable finance can play a significant role in the mitigation of climate change. The Greener Finance for Sustainable Future conference contributed to the resolving of issues concerning sustainable finance, as a variety of perspectives, ideas and solutions were introduced to the international discussion.
Sustainable finance and risks took centre stage
Climate issues and the role of the financial markets in climate change mitigation were discussed in the conference from a variety of perspectives. The two-day conference included a number of cross-sector presentations and panels. The main issues that arose during the conference were:
- Climate targets may not be achieved, unless the financial sector participates in climate change mitigation.
- We have the funds for the solutions, but they should be redirected to more sustainable investments.
- Financial markets need a harmonised set of concepts (taxonomy) on sustainability.
- Understanding climate risks requires cooperation between public and private sector entities.
The introductory speeches were delivered by Minister of Finance Mika Lintilä and Bank of Finland Governor Olli Rehn.
The conference material is available here
A recording of the Greener Finance for Sustainable Future conference is available online. The presentations are in English.
Conference website
Speeches
- Governor Olli Rehn: Making the Best Out of Second-Best Climate Policies
- Minister of Finance Mika Lintilä: Introductory Speech: Greener Finance for Sustainable Future Conference
- Deputy Governor Marja Nykänen: Problems in embedding climate risks into the traditional financial risk framework
Recordings
Live drawings
The conference triggered a lively debate on social media, under #GreenFinance.
Read more about sustainable finance
- Blog: Olli Rehn – Sustainable finance: a road towards a climate neutral Europe
- Blog: Marja Nykänen – Mitigation of climate risks calls for new perspectives and cooperation
- Analysis: Antti Alakiuttu and Nea Tiililä – Päästöintensiivisillä toimialoilla vahvat kytkökset Suomen rahoitusjärjestelmään (in Finnish)
- Blog: Ville Tolkki – Ilmastomatka suurelle datavuorelle (in Finnish)
- Blog: Karlo Kauko – Rahoitusvakaus – puhtaamman sähkön edellytys (in Finnish)
- EU2019FI-classification system for sustainability of investments
For further information, please contact:
Milla Kouri, Financial Specialist, tel. +358 50 599 3516, Ministry of Finance, milla.kouri(at)vm.fi
Otso Manninen, Senior Economist, tel. +358 50 372 5295, Bank of Finland, otso.manninen(at)bof.fi
Keywords
Images
Links
About Suomen Pankki
The Bank of Finland is the national monetary authority and central bank of Finland. At the same time, it is also a part of the Eurosystem, which is responsible for monetary policy and other central bank tasks in the euro area and administers use of the world’s second largest currency – the euro.
Subscribe to releases from Suomen Pankki
Subscribe to all the latest releases from Suomen Pankki by registering your e-mail address below. You can unsubscribe at any time.
Latest releases from Suomen Pankki
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Households hold significant consumer credit – growth rate has slowed1.7.2025 10:00:00 EEST | Press release
In May 2025, the stock of consumer credit granted to households by banks operating in Finland was EUR 17.6 billion, having contracted −0.7% year-on-year. The contraction of the consumer credit stock reflects the reduced use of overdrafts and card credit as well as lower drawdown volumes of unsecured consumer credit. Consumer credits granted by banks account for 63% of households’ total consumer credit stock. In May 2025, households’ credit card credit stock[1] (EUR 3.6 billion) contracted −1,0%[2] year-on-year, as opposed to a growth rate of almost 6% in the same period a year earlier. At the end of May, 19% of the credit card credit was interest-free convenience credit and 81% was interest-bearing extended card credit. The volume of conventional unsecured consumer credit[3] drawn down from banks in January–May 2025 was 9% lower than in the same period a year earlier. The stock of unsecured consumer credit also contracted in May. Among the different types of consumer credit granted by
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.7–31.12.202525.6.2025 14:00:00 EEST | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.7–31.12.2025. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.7.–31.12.202525.6.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.7.–31.12.2025 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
In our pressroom you can read all our latest releases, find our press contacts, images, documents and other relevant information about us.
Visit our pressroom