Solutions for sustainable finance discussed in Helsinki
The Ministry of Finance and the Bank of Finland co-hosted on 30–31 October an international conference, ‘Greener Finance for Sustainable Future’, which addressed the role of sustainable finance in climate change mitigation.
Financial markets and sustainable finance can play a significant role in the mitigation of climate change. The Greener Finance for Sustainable Future conference contributed to the resolving of issues concerning sustainable finance, as a variety of perspectives, ideas and solutions were introduced to the international discussion.
Sustainable finance and risks took centre stage
Climate issues and the role of the financial markets in climate change mitigation were discussed in the conference from a variety of perspectives. The two-day conference included a number of cross-sector presentations and panels. The main issues that arose during the conference were:
- Climate targets may not be achieved, unless the financial sector participates in climate change mitigation.
- We have the funds for the solutions, but they should be redirected to more sustainable investments.
- Financial markets need a harmonised set of concepts (taxonomy) on sustainability.
- Understanding climate risks requires cooperation between public and private sector entities.
The introductory speeches were delivered by Minister of Finance Mika Lintilä and Bank of Finland Governor Olli Rehn.
The conference material is available here
A recording of the Greener Finance for Sustainable Future conference is available online. The presentations are in English.
Conference website
Speeches
- Governor Olli Rehn: Making the Best Out of Second-Best Climate Policies
- Minister of Finance Mika Lintilä: Introductory Speech: Greener Finance for Sustainable Future Conference
- Deputy Governor Marja Nykänen: Problems in embedding climate risks into the traditional financial risk framework
Recordings
Live drawings
The conference triggered a lively debate on social media, under #GreenFinance.
Read more about sustainable finance
- Blog: Olli Rehn – Sustainable finance: a road towards a climate neutral Europe
- Blog: Marja Nykänen – Mitigation of climate risks calls for new perspectives and cooperation
- Analysis: Antti Alakiuttu and Nea Tiililä – Päästöintensiivisillä toimialoilla vahvat kytkökset Suomen rahoitusjärjestelmään (in Finnish)
- Blog: Ville Tolkki – Ilmastomatka suurelle datavuorelle (in Finnish)
- Blog: Karlo Kauko – Rahoitusvakaus – puhtaamman sähkön edellytys (in Finnish)
- EU2019FI-classification system for sustainability of investments
For further information, please contact:
Milla Kouri, Financial Specialist, tel. +358 50 599 3516, Ministry of Finance, milla.kouri(at)vm.fi
Otso Manninen, Senior Economist, tel. +358 50 372 5295, Bank of Finland, otso.manninen(at)bof.fi
Keywords
Images
Links
About Suomen Pankki
The Bank of Finland is the national monetary authority and central bank of Finland. At the same time, it is also a part of the Eurosystem, which is responsible for monetary policy and other central bank tasks in the euro area and administers use of the world’s second largest currency – the euro.
Subscribe to releases from Suomen Pankki
Subscribe to all the latest releases from Suomen Pankki by registering your e-mail address below. You can unsubscribe at any time.
Latest releases from Suomen Pankki
Growth in the stock of housing corporation loans slowest in over a decade7.1.2021 13:00:00 EET | Press release
At the end of November 2020, the stock of housing corporation loans was EUR 34 bn. The annual growth rate was 6,9%. While growth remains fairly strong, it has been slowing steadily since April. Growth in housing corporation loans has not been this slow since May 2009. In November 2020, housing corporations drew down EUR 370 million in new loans, a decrease of 25% on the same period a year earlier. In January–November 2020, housing corporation loan drawdowns decreased by nearly 16% on the same period a year earlier. The decline in loan drawdowns is partly attributable to a contraction in residential construction and postponement of renovations due to the COVID-19 pandemic. The downward trend in the amount of drawdowns has continued since 2018. The average interest rate on new loans has increased slightly during the year and was 1.23% in November. Housing rental agencies are also included in the statistic as housing corporations, but most of the housing corporation loans are held by hous
Tillväxttakten för utlåningen till bostadsbolag den långsammaste på över ett årtionde7.1.2021 13:00:00 EET | Tiedote
Utlåningen till bostadsbolag utgjorde 37,2 miljarder euro vid utgången av november 2020. Det utestående lånebeloppet ökade med 6,9 % på årsbasis. Även om ökningen fortfarande är rätt kraftig, har tillväxttakten mattats av utan avbrott sedan april. Senast har det utestående lånebeloppet ökat lika långsamt i maj 2009. Bostadsbolagen lyfte i november 2020 nya lån till ett värde av 370 miljoner euro, vilket är 25 % mindre än vid motsvarande tid året innan. I januari–november 2020 har bostadsbolagen lyft nästan 16 % mindre lån jämfört med samma period förra året. En bidragande orsak till nedgången i utlåningen kan vara det minskade nybyggandet och senareläggningen av renoveringar till följd av coronapandemin. Trenden för utbetalningar har varit sjunkande efter 2018. Genomsnittsräntan på nya lån har stigit något under året och uppgick till 1,23 % i november. Till bostadsbolagen räknas också företag specialiserade på uthyrning av bostäder, men merparten av bostadsbolagslånen har beviljats bos
Asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu hitainta yli vuosikymmeneen7.1.2021 13:00:00 EET | Tiedote
Asuntoyhteisöjen lainakanta oli 37,2 mrd. euroa marraskuun 2020 lopussa. Lainakannan vuosikasvu oli 6,9 %. Vaikka kasvu on yhä melko voimakasta, on sen vauhti hidastunut keskeytyksettä huhtikuusta lähtien. Viimeksi lainakanta on kasvanut yhtä hitaasti toukokuussa 2009. Asuntoyhteisöt nostivat marraskuussa 2020 uusia lainoja 370 milj. euron edestä, mikä on 25 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Tammi-marraskuussa 2020 asuntoyhteisöt ovat nostaneet lähes 16 % vähemmän lainoja kuin viime vuonna samalla ajanjaksolla. Lainamäärien supistumiseen ovat voineet osaltaan vaikuttaa vähentynyt uudisrakentaminen ja koronapandemian takia lykkääntyneet remontit. Nostomäärien trendi on ollut laskeva vuoden 2018 jälkeen. Uusien lainojen keskikorko on hieman noussut vuoden aikana ja oli 1,23 % marraskuussa. Asuntoyhteisöihin luetaan myös asuntojen vuokraukseen erikoistuneita yrityksiä, mutta suurin osa asuntoyhteisöjen lainoista on taloyhtiöillä. Taloyhtiöiden lainoista 61 % on myönnetty kuu
Reference rate and penalty interest rates for 1 January – 30 June 202129.12.2020 12:50:00 EET | Press release
In accordance with the Interest Rates Act (340/2002), the reference rate for the period 1 January – 30 June 2021 is 0.0%. The penalty interest rate for the same period is thus 7.0% pa (under section 4 of the Act, the reference rate plus seven percentage points). The penalty interest rate applicable to commercial contracts is 8.0% pa (under section 4a of the Act, the reference rate plus eight percentage points). The higher penalty interest rate referred to in section 4a of the Act is applied to payments made by enterprises to other enterprises or by authorities to enterprises. Under the Interest Rates Act, the reference rate used in defining the penalty rate is the interest rate that was applied by the European Central Bank to the last main refinancing operation prior to the first calendar day of the half-year in question and rounded up to the nearest one-half percentage point. Such reference rate is effective for the following six-month period.
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1.–30.6.202129.12.2020 12:50:00 EET | Tiedote
Referensräntan enligt räntelagen är 0,0 % för tiden 1.1.–30.6.2021. Dröjsmålsräntan för denna period är därmed 7,0 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 8,0 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen). Den högre dröjsmålsräntan enligt 4 a § tillämpas på betalningar från ett företag till ett annat eller från en myndighet till ett företag. Enligt räntelagen (340/2002) är den referensränta som dröjsmålsräntan ska beräknas på den ränta som Europeiska centralbanken tillämpat vid den sista huvudsakliga refinansieringstransaktionen före den första kalenderdagen i varje halvårsperiod avrundad uppåt till närmast följande halva procentenhet. Denna referensränta ska tillämpas under de följande sex månaderna.
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202129.12.2020 12:50:00 EET | Tiedote
Korkolain mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2021 on 0,0 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on siten 7,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 8,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla). Korkolain 4a §:ssä tarkoitettua korkeampaa viivästyskorkoa sovelletaan yritykseltä toiselle tai viranomaiselta yritykselle suoritettaviin maksuihin. Korkolain (340/2002) mukaan viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on korko, jota Euroopan keskuspankki on soveltanut viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää ja joka on pyöristetty ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan.
Finland’s economy will recover from the pandemic, but growth prospects are weak15.12.2020 11:00:00 EET | Press release
The 2020 economic recession looks to remain milder in Finland than elsewhere in the euro area, but due to the second wave of the coronavirus, the coming winter will be difficult. ‘Vaccinations do, however, bring hope of an end to the crisis, both in Finland and around the world. Although the economy will recover from the pandemic and the economic cycle will strengthen, the long-term growth prospects for the Finnish economy remain subdued’, says Meri Obstbaum, Head of Forecasting at the Bank of Finland. The Bank of Finland has published its forecast for the period 2020–2023. While the Finnish economy will contract substantially in 2020, the contraction will not, at 3.8%, be as sharp as previously projected. COVID-19 will gradually be left behind in the course of 2021 due to the vaccines, and private consumption will generate growth of 2.2% in the Finnish economy. This will strengthen to 2.5% in 2022 and then fall back to 1.5% in 2023, mirroring the subdued conditions for growth in the l
In our pressroom you can read all our latest releases, find our press contacts, images, documents and other relevant information about us.
Visit our pressroom