Sometuksella voi olla positiivinen yhteys koulumenestykseen
Lauri Hietajärvi tarkasteli väitöstutkimuksessaan nuorten digitaalisen osallistumisen ja koulunkäynnin välisiä yhteyksiä. Hän seurasi vuonna 2000 syntyneitä helsinkiläisnuoria peruskoulun kuudennelta luokalta yhdeksännen luokan loppuun asti. Mukana oli myös aineistoa lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoiden kokemuksista.
Tutkimuksen keskiössä oli kuilu-hypoteesi (the gap hypothesis). Sen mukaan oppilaat tai opiskelijat, jotka ovat mieltyneet oppimaan teknologiavälitteisesti koulun ulkopuolella, kokisivat alhaisempaa kouluintoa kuin perinteisiä välineitä kuten kynää ja paperia suosivat lapset ja nuoret.
Väitöskirjan tulokset antoivat tukea kuilu-hypoteesille, mutta näyttivät myös kuilun ilmenemisen olevan riippuvainen useista tekijöistä sekä yksilön että ympäristön tasolla. Kuilu saattaa muodostua, mikäli koulun ulkopuolella hankittua osaamista ei tunnisteta koulussa, mutta yhtä hyvin se voi syntyä seurauksena siitä, että nuoret vieraantuvat koulun käytännöistä ja kokevat riittämättömyyden tunteita opiskelun suhteen.
Sometus voi kuormittaa mutta myös tukea koulutyötä
Hyvin intensiivinen sosiaalisen median käyttö saattaa kuormittaa nuorta ja lisätä psykologisia vaatimuksia, mikä saattaa johtaa jopa uupumukseen. Tällaista esiintyy erityisesti silloin, kun nuori yrittää pitää yllä laajaa seuraajakuntaa esimerkiksi bloggaajana – mikä käy jo työstä. Toisaalta tällainenkin teknologian käyttö voi tukea koulutyötä, mikäli se nähdään voimavarana ja se liittyy uuden tiedon löytämiseen, luomiseen ja kehittelyyn.
Kohtuullinen sosiaalisen median käyttö on myös tärkeää nuorten sosiaalisten suhteiden kannalta. Nuoren on tärkeä oppia hallitsemaan sitä itse.
– Kieltämisen sijaan olisi mietittävä, miten koulussa voidaan opettaa somen käytön säätelyn taitoja. Joillekin nuorille näyttää olevan erityisen tärkeää, että heidän sosio-digitaaliset toiminnan tapansa sopivat yhteen koulun käytäntöjen kanssa, Lauri Hietajärvi sanoo.
Aikuisten olisi hyvä kuunnella nuoria ja olla kiinnostuneita heidän tavoistaan käyttää teknologiaa, jotta he voisivat paremmin elää mukana nuorten arjessa.
Intensiivinen sometus ja pelaaminen ei ole kouluongelmien syy
Digitaalisen median käyttötapa vaikuttaa siihen, millainen yhteys sillä on koulumotivaatioon ja hyvinvointiin.
Tutkimuksessa opiskeluinto näytti olevan korkeampi tai jopa nousevan, kun nuori hakee tietoa ja toimii digitaalisessa mediassa henkilökohtaisten kiinnostuksen kohteiden parissa. Sen sijaan kouluinto näytti laskevan niillä oppilailla, joilla oli halu käyttää teknologiaa sekä koulun ulkopuolella että koulussa osana opiskelua, mutta joille ei annettu siihen mahdollisuutta.
Tutkimukseen osallistuneiden 13–16-vuotiaiden intensiivinen somettaminen tai pelaaminen ei näyttänyt olevan kouluongelmien syy, vaan enemmänkin teknologiaan pakeneminen näyttäisi olevan seuraus siitä, että teini kokee esimerkiksi riittämättömyyden tunnetta koulun suhteen eikä koulunkäynti innostanut häntä.
– Kun kehitämme koulua, ratkaisuyritysten pitäisi olla ensisijaisesti pedagogisia sen sijaan että keskitytään laitteisiin, Lauri Hietajärvi sanoo.
– Koulussa pitäisi keskittyä sellaisiin tapoihin toimia, jotka lisäävät opiskelun merkityksellisyyttä. Käytäntöjä pitäisi kehittää kuulemalla nuoria ja tutustumalla heidän innovatiivisiin tapoihinsa käyttää teknologiaa. Mobiililaitteiden kieltäminen ei ratkaise ongelmaa. Mieluummin pitäisi opettaa niiden järkevässä käytössä.
Lauri Hietajärvi väitteli 13. syyskuuta Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Nuorten sosio-digitaalinen osallistuminen ja sen yhteydet kouluhyvinvointiin, motivaatioon ja koulumenestykseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot: Lauri Hietajärvi, puhelin +358 50 319 9623, lauri.hietajarvi@helsinki.fi
Viestinnän asiantuntija Suvi Uotinen, puhelin 02941 24021, suvi.uotinen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme