Sometuksella voi olla positiivinen yhteys koulumenestykseen
Lauri Hietajärvi tarkasteli väitöstutkimuksessaan nuorten digitaalisen osallistumisen ja koulunkäynnin välisiä yhteyksiä. Hän seurasi vuonna 2000 syntyneitä helsinkiläisnuoria peruskoulun kuudennelta luokalta yhdeksännen luokan loppuun asti. Mukana oli myös aineistoa lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoiden kokemuksista.
Tutkimuksen keskiössä oli kuilu-hypoteesi (the gap hypothesis). Sen mukaan oppilaat tai opiskelijat, jotka ovat mieltyneet oppimaan teknologiavälitteisesti koulun ulkopuolella, kokisivat alhaisempaa kouluintoa kuin perinteisiä välineitä kuten kynää ja paperia suosivat lapset ja nuoret.
Väitöskirjan tulokset antoivat tukea kuilu-hypoteesille, mutta näyttivät myös kuilun ilmenemisen olevan riippuvainen useista tekijöistä sekä yksilön että ympäristön tasolla. Kuilu saattaa muodostua, mikäli koulun ulkopuolella hankittua osaamista ei tunnisteta koulussa, mutta yhtä hyvin se voi syntyä seurauksena siitä, että nuoret vieraantuvat koulun käytännöistä ja kokevat riittämättömyyden tunteita opiskelun suhteen.
Sometus voi kuormittaa mutta myös tukea koulutyötä
Hyvin intensiivinen sosiaalisen median käyttö saattaa kuormittaa nuorta ja lisätä psykologisia vaatimuksia, mikä saattaa johtaa jopa uupumukseen. Tällaista esiintyy erityisesti silloin, kun nuori yrittää pitää yllä laajaa seuraajakuntaa esimerkiksi bloggaajana – mikä käy jo työstä. Toisaalta tällainenkin teknologian käyttö voi tukea koulutyötä, mikäli se nähdään voimavarana ja se liittyy uuden tiedon löytämiseen, luomiseen ja kehittelyyn.
Kohtuullinen sosiaalisen median käyttö on myös tärkeää nuorten sosiaalisten suhteiden kannalta. Nuoren on tärkeä oppia hallitsemaan sitä itse.
– Kieltämisen sijaan olisi mietittävä, miten koulussa voidaan opettaa somen käytön säätelyn taitoja. Joillekin nuorille näyttää olevan erityisen tärkeää, että heidän sosio-digitaaliset toiminnan tapansa sopivat yhteen koulun käytäntöjen kanssa, Lauri Hietajärvi sanoo.
Aikuisten olisi hyvä kuunnella nuoria ja olla kiinnostuneita heidän tavoistaan käyttää teknologiaa, jotta he voisivat paremmin elää mukana nuorten arjessa.
Intensiivinen sometus ja pelaaminen ei ole kouluongelmien syy
Digitaalisen median käyttötapa vaikuttaa siihen, millainen yhteys sillä on koulumotivaatioon ja hyvinvointiin.
Tutkimuksessa opiskeluinto näytti olevan korkeampi tai jopa nousevan, kun nuori hakee tietoa ja toimii digitaalisessa mediassa henkilökohtaisten kiinnostuksen kohteiden parissa. Sen sijaan kouluinto näytti laskevan niillä oppilailla, joilla oli halu käyttää teknologiaa sekä koulun ulkopuolella että koulussa osana opiskelua, mutta joille ei annettu siihen mahdollisuutta.
Tutkimukseen osallistuneiden 13–16-vuotiaiden intensiivinen somettaminen tai pelaaminen ei näyttänyt olevan kouluongelmien syy, vaan enemmänkin teknologiaan pakeneminen näyttäisi olevan seuraus siitä, että teini kokee esimerkiksi riittämättömyyden tunnetta koulun suhteen eikä koulunkäynti innostanut häntä.
– Kun kehitämme koulua, ratkaisuyritysten pitäisi olla ensisijaisesti pedagogisia sen sijaan että keskitytään laitteisiin, Lauri Hietajärvi sanoo.
– Koulussa pitäisi keskittyä sellaisiin tapoihin toimia, jotka lisäävät opiskelun merkityksellisyyttä. Käytäntöjä pitäisi kehittää kuulemalla nuoria ja tutustumalla heidän innovatiivisiin tapoihinsa käyttää teknologiaa. Mobiililaitteiden kieltäminen ei ratkaise ongelmaa. Mieluummin pitäisi opettaa niiden järkevässä käytössä.
Lauri Hietajärvi väitteli 13. syyskuuta Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Nuorten sosio-digitaalinen osallistuminen ja sen yhteydet kouluhyvinvointiin, motivaatioon ja koulumenestykseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot: Lauri Hietajärvi, puhelin +358 50 319 9623, lauri.hietajarvi@helsinki.fi
Viestinnän asiantuntija Suvi Uotinen, puhelin 02941 24021, suvi.uotinen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme