Sopraano Kajsa Dahlbäck nostaa valokeilaan barokkiajan naislaulajat ja -säveltäjät

Dahlbäck syventyi jatkotutkintokonserteissaan naissopraanon rooliin barokkimusiikkiohjelmistossa vuosina 1600–1750. Konserteissa kuultiin teoksia Euroopassa toimineiden vahvojen naislaulajien ohjelmistosta, muun muassa Händelin oopperamaailmasta ja italialaisista nunnaluostareista. Dahlbäck osoittaa, että vuosina 1600–1750 eli omana aikanaan merkittäviä ja näkyviä naislaulajia ja -säveltäjiä, joista monet ovat jääneet jokseenkin näkymättömiin länsimaisen musiikkihistorian kaanonissa. Ohjelmistossa näkyvä tiivis dialogi tekstin ja musiikin välillä sekä laulutekniset haasteet osoittavat kuitenkin, että niin he ovat olleet ansioituneita taiteilijoita. Laulajien taidokkuus ja kuuluisuus käy ilmi myös niissä kirjoituksissa, joita heistä kirjoitettiin heidän elinaikanaan. Dahlbäckin konserttien ohjelmistossa esimerkiksi nunnaluostareiden säveltäjien musiikki osoittautui affektirikkaaksi, naisnäkökulmasta hyvin keholliseksi ja taiteelliselta tasoltaan korkeaksi.

"Monet barokkiajan naislaulajat olivat teknisesti hyvin taitavia laulajia, mikä näkyy myös heidän haastavasta ohjelmistostaan. He vaikuttivat nähtävästi myös yhteiskunnassa tärkeissä rooleissa. Naiset, kuten kuningatar Kristiina, toimivat myös mesenaatteina, ja loivat siten foorumeja naispuolisille taiteilijoille", Dahlbäck kertoo.

Tarkastelussa barokkilaulajan työskentelytavat

Kirjallisessa tutkielmassaan ”Sjunga-i-världen – en fenomenologisk betraktelse över sångarens inre arbete” (”Maailmassalaulaminen – fenomenologinen tarkastelu laulajan sisäisestä työstä”) Dahlbäck käsittelee laulajan sisäistä työtä ottamalla lähtökohdikseen barokkimusiikkiin erikoistuneen laulajan työskentelytavat esimerkiksi barokkiyhtyeen muusikoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Hän tarkastelee laulajan omaa kokemusta fenomenologisesta näkökulmasta pohjaten muun muassa Martin Heideggerin, Maurice Merleau-Pontyn ja Julia Kristevan teorioihin. Tutkielmassaan Dahlbäck on myös kehittänyt osin uutta terminologiaa, jonka tarkoitus on tehdä ammattilaulajan sisäistä työtä näkyväksi ja sanallistaa laulajan työprosessin eri tarpeita, vaiheita ja mahdollisuuksia myös muille kuin ammattilaulajille.

Sopraano Kajsa Dahlbäck on kokenut vanhan ja nykymusiikin tulkitsija, joka on esiintynyt muun muassa Suomen kansallisoopperassa ja lukuisten kotimaisten ammattiorkesterien solistina. Dahlbäck on myös esiintynyt useilla kansainvälisillä festivaaleilla ja menestynyt sekä kansallisissa että kansainvälisissä kilpailuissa. Dahlbäckin yhtye Earthly Angels palkittiin Yleisradion Vuoden levy -tunnustuksella vuonna 2018. Hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa ja Göteborgin oopperakorkeakoulussa. Dahlbäck on perustanut Vaasa Baroque -festivaalin 2013 ja toimii sen taiteellisena johtajana. Lisäksi hän opettaa barokki- ja klassista laulua Novia ammattikorkeakoulussa.

Lisätiedot

Kajsa Dahlbäck
kajsa@dahlback.fi
puh. 050 564 4317

Kajsa Dahlbäc­kin toh­to­rin­tut­kin­non tar­kas­tus­ti­lai­suus

Taiteellinen osio: Den kvinnliga sopranen i barockrepertoaren.
Kirjallinen osio: Sjunga-i-världen – en fenomenologisk betraktelse över sångarens inre arbete
Kirjallisen työn esitarkastajat: Susanna Välimäki ja Sara Wilén
Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: Assi Karttunen (pj.), Päivi Järviö, Annika Ollinkari, Juha Karvonen, Pascal Bertin
Tarkastustilaisuuden valvoja: Anne Kauppala
Tilaisuus on ruotsinkielinen.

Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Sibelius-Akatemiasta valmistuivat ensimmäiset musiikin tohtorit. Tähän mennessä heitä on valmistunut yli 200. Kansainvälisesti arvostettu ja uraauurtava Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutus tuottaa ammattilaisia vaativiin taiteen, tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijatehtäviin.