Sormenjälkitutkimusten laatu ja asiantuntijuus tärkeä osa rikostutkinnan luotettavia tuloksia
Kasvatustieteen maisteri Virpi Mustosen väitöskirjan tavoitteena on tuottaa syvempää ymmärrystä forensiikan (tekninen rikostutkinta) haasteista, jotka liittyvät koulutukseen, sormenjälkitutkimusten tulkintaan ja päätöksentekoon, dokumentointiin, laatuun, jaettujen sääntöjen luomiseen ja myös eri työprosessien ja tutkimusmenetelmien kehittämiseen. Samalla se on avoin haaste forensiikan kehittämiselle ja siitä päättäville viranomaisille: pystymmekö olemaan mukana kehittämisen kärjessä huomisen turvaamiseksi?
Asiantuntijuus rikospaikkasormenjälkitutkimuksissa
Suomessa ei ole virallisen koulutusjärjestelmän mukaista forensiikan ja sormenjälkiasiantuntijan koulutusohjelmaa vaan koulutus on pitkälti tapahtunut oppipoika-kisällimallin mukaisena työpaikkakoulutuksena. Sama tilanne on muuallakin päin maailmaa. On maita, joissa on yliopistotasoisia forensiikan koulutusohjelmia, mutta hyvin moni maa edelleen kouluttaa tutkijoitaan oppipoika-kisälli -menetelmän tavoin.
Mustosen vuonna 2010 Rikostekniselle laboratoriolle rakentaman uuden koulutusohjelman mukaisesti ohjelmaan on sisällytetty paljon yksilön, yhteisön ja organisaation sosiaalisen oppimisen toimintamalleja. Tavoitteena on kouluttaa adaptiivisia asiantuntijoita, joiden teoreettiset ja käytännön tiedot ja taidot sekä itsesäätelytaidot ovat viritettyjä työn vaatimalle tasolle.
– Väitöskirjassani seuraan kahden vuoden ajan kahden uuden harjoittelijan kehittymistä, Mustonen kertoo.
Tutkimustulokset osoittivat, että harjoittelijoilla oli oma yksilöllinen ja ammatillinen tapa reflektoida asioita, ja he saavuttivat ammatillisen pätevyyden.
Sormenjälkitutkimusten johtopäätöksiä ja tulkintoja
Sormenjälkien vertailu on asiantuntijatyö, jossa osaamisen on oltava korkealaatuista. Rikospaikoilta taltioitujen sormenjälkien tutkimisesta suurin osa voidaan luokitella ”rutiiniasiantuntijatyöksi”, mutta haasteen aiheuttavat heikkolaatuiset sormenjäljet, joiden tulkitsemiseen tarvitaan adaptiivisen asiantuntijan osaamista.
– Tutkimustulosten johtopäätöksien tulkinnoissa on asiantuntijoiden välillä kuitenkin eroavaisuuksia ja tästä syystä tarkastelinkin eri johtopäätöksiin päätyneiden ristiriitajälkien tulkintoja.
Tutkimustulokset osoittivat kuinka asiantuntijat käyttivät rajoittunutta tietoa arvioidessaan heikkolaatuisia sormenjälkiä.
Mustonen avaa vaihtoehtoisia malleja miten sormenjälkien tutkimustulosten johtopäätökset voisivat suuntautua DNA:n todennäköisyyslaskelmien viitoittamalle tielle ainakin siten, että esimerkiksi muiden forensiikan tutkimusalueiden vertailututkimusten käyttämien johtopäätösasteikkojen käyttöönotto olisi perusteltua.
Prosessien yhteinen kehittäminen
Mustonen seurasi tutkimuksessaan sormenjälkitutkijayhteisön käytänteitä ja työprosessien kehittämistä digitaalisen muutosprosessin aikana. Hän järjesti Rikosteknisen laboratorion sormenjälkiryhmälle kehittämisseminaareja, joiden tavoitteena oli oppia yhdessä ja jakaa tietoa hyvistä käytänteistä, löytää uusia toimintamalleja, sääntöjä ja kriteereitä sekä kehittää työprosesseja läpinäkyvämmäksi ja tehokkaammiksi. Tulokset osoittivat kuinka sormenjälkitutkijat tuottivat yhteistä tietoa ja nostivat oman pätevyytensä uudelle tasolle, tunnistivat kriittisiä käytänteitä ja löysivät tutkimuksille, prosesseille ja dokumentaatioihin liittyviä yhteisiä ratkaisuja kohti harmonisoidumpia tuloksia.
Rikollisuus kasvattaa tarvetta olla edellä koko ajan
Suomessa rikosteknisen laboratorion tuottamat tutkimustulokset ovat luotettavia ja korkealaatuisia, mutta jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Rikostekninen tutkimukset ovat saaneet viime vuosina ”perheeseensä” uudenlaisia tutkimusalueita vanhojen ja niin sanottujen kovien biometristen tunnisteiden rinnalle, joita ovat perinteisesti olleet sormenjäljet ja DNA. Biometriset tunnisteet kuten esimerkiksi kasvokuva, ääni ja iiris ovat nykyään maailmalla osa forensiikan digitaalista tutkimusvalikoimaa, mutta joiden digitaalisuus tuottaa myös uusia aluevaltauksia.
– Forensiikan tutkimusmaailma on laajentunut ja valtaa myös uusia alueita, kuten esimerkiksi kyberrikostorjunnan.
Raja-aidat forensiikan ja perinteisten tutkimusmenetelmien välillä ovat häviämässä. Tulevaisuus näyttää miten esimerkiksi digitaalinen terrorismi ja talousrikollisuus sekä erilaiset pilvipalvelut tuovat haasteita forensisille tutkimuksille. Digitaaliset työkalut mahdollistavat myös valtavien tietomassojen (BigData) hyödyntämisen, sillä 4D-teknologia, tekoäly ja robotiikan avulla toiminnan tehostaminen uusin keinoin on mahdollista.
Virpi Mustonen väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 20.1. aiheesta Challenges of Expertise and Organizational Learning during the Digital Transformation of Forensic Fingerprint Investigation. Väitöstilaisuus järjestetään klo 10 yliopiston päärakennuksen salissa 12 (Fabianinkatu 33).
--
Tietoa väittelijästä:
Virpi Mustonen (synt. Rovaniemellä) on kirjoittanut ylioppilaaksi Rantavitikan lukosta keväällä 1984. Hän on valmistunut Joensuun yliopistosta vuonna 2009 kasvatustieteen maisteriksi. Mustonen on vuodesta 2010 ollut tohtoriopiskelijana kasvatustieteellisen tiedekunnan kehittävän työntutkimuksen CRADLE:n tohtoriopiskelija. Linkki https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/center-for-research-on-activity-development-and-learning
Mustonen toimii tällä hetkellä Keskusrikospoliisin henkilöstön kehittämispäällikkönä.
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
virpi.mustonen@poliisi.fi, puh. 0295 486 415
---
Ystävällisin terveisin
Anna Maria Peltonen
tiedeviestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme