Helsingin yliopisto

Sormenjälkitutkimusten laatu ja asiantuntijuus tärkeä osa rikostutkinnan luotettavia tuloksia

Jaa

Asiantuntijapalveluiden tuottamiseen käytettävien eri tietojärjestelmien ja tutkimusprosessien digitalisointi, standardit ja laatujärjestelmät, alati kasvava tieteellisten tutkimusten ja niiden tuottamien tulosten soveltamispaineet sekä myös maailmanlaajuinen verkostoituminen ja tietojen vaihtoon liittyvät haasteet tuottavat jatkuvasti uusia osaamisvaatimuksia ja palveluita eri asiantuntija-aloille. Haasteet koskettavat myös Keskusrikospoliisin Rikosteknistä laboratoriota ja siellä työskenteleviä sormenjälkiasiantuntijoita. Rikostekninen laboratorio on jo vuosia kehittänyt toimintaansa kohti yhtenäisiä ja läpinäkyviä toimintamalleja, kriteereitä ja työprosesseja sekä osaamisen pätevyysvaatimuksia.

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Kasvatustieteen maisteri Virpi Mustosen väitöskirjan tavoitteena on tuottaa syvempää ymmärrystä forensiikan (tekninen rikostutkinta) haasteista, jotka liittyvät koulutukseen, sormenjälkitutkimusten tulkintaan ja päätöksentekoon, dokumentointiin, laatuun, jaettujen sääntöjen luomiseen ja myös eri työprosessien ja tutkimusmenetelmien kehittämiseen. Samalla se on avoin haaste forensiikan kehittämiselle ja siitä päättäville viranomaisille: pystymmekö olemaan mukana kehittämisen kärjessä huomisen turvaamiseksi?

Asiantuntijuus rikospaikkasormenjälkitutkimuksissa

Suomessa ei ole virallisen koulutusjärjestelmän mukaista forensiikan ja sormenjälkiasiantuntijan koulutusohjelmaa vaan koulutus on pitkälti tapahtunut oppipoika-kisällimallin mukaisena työpaikkakoulutuksena. Sama tilanne on muuallakin päin maailmaa. On maita, joissa on yliopistotasoisia forensiikan koulutusohjelmia, mutta hyvin moni maa edelleen kouluttaa tutkijoitaan oppipoika-kisälli -menetelmän tavoin.

Mustosen vuonna 2010 Rikostekniselle laboratoriolle rakentaman uuden koulutusohjelman mukaisesti ohjelmaan on sisällytetty paljon yksilön, yhteisön ja organisaation sosiaalisen oppimisen toimintamalleja. Tavoitteena on kouluttaa adaptiivisia asiantuntijoita, joiden teoreettiset ja käytännön tiedot ja taidot sekä itsesäätelytaidot ovat viritettyjä työn vaatimalle tasolle.

– Väitöskirjassani seuraan kahden vuoden ajan kahden uuden harjoittelijan kehittymistä, Mustonen kertoo.

Tutkimustulokset osoittivat, että harjoittelijoilla oli oma yksilöllinen ja ammatillinen tapa reflektoida asioita, ja he saavuttivat ammatillisen pätevyyden.

Sormenjälkitutkimusten johtopäätöksiä ja tulkintoja

Sormenjälkien vertailu on asiantuntijatyö, jossa osaamisen on oltava korkealaatuista. Rikospaikoilta taltioitujen sormenjälkien tutkimisesta suurin osa voidaan luokitella ”rutiiniasiantuntijatyöksi”, mutta haasteen aiheuttavat heikkolaatuiset sormenjäljet, joiden tulkitsemiseen tarvitaan adaptiivisen asiantuntijan osaamista.

– Tutkimustulosten johtopäätöksien tulkinnoissa on asiantuntijoiden välillä kuitenkin eroavaisuuksia ja tästä syystä tarkastelinkin eri johtopäätöksiin päätyneiden ristiriitajälkien tulkintoja.

Tutkimustulokset osoittivat kuinka asiantuntijat käyttivät rajoittunutta tietoa arvioidessaan heikkolaatuisia sormenjälkiä.

Mustonen avaa vaihtoehtoisia malleja miten sormenjälkien tutkimustulosten johtopäätökset voisivat suuntautua DNA:n todennäköisyyslaskelmien viitoittamalle tielle ainakin siten, että esimerkiksi muiden forensiikan tutkimusalueiden vertailututkimusten käyttämien johtopäätösasteikkojen käyttöönotto olisi perusteltua.

Prosessien yhteinen kehittäminen

Mustonen seurasi tutkimuksessaan sormenjälkitutkijayhteisön käytänteitä ja työprosessien kehittämistä digitaalisen muutosprosessin aikana. Hän järjesti Rikosteknisen laboratorion sormenjälkiryhmälle kehittämisseminaareja, joiden tavoitteena oli oppia yhdessä ja jakaa tietoa hyvistä käytänteistä, löytää uusia toimintamalleja, sääntöjä ja kriteereitä sekä kehittää työprosesseja läpinäkyvämmäksi ja tehokkaammiksi.  Tulokset osoittivat kuinka sormenjälkitutkijat tuottivat yhteistä tietoa ja nostivat oman pätevyytensä uudelle tasolle, tunnistivat kriittisiä käytänteitä ja löysivät tutkimuksille, prosesseille ja dokumentaatioihin liittyviä yhteisiä ratkaisuja kohti harmonisoidumpia tuloksia.

Rikollisuus kasvattaa tarvetta olla edellä koko ajan

Suomessa rikosteknisen laboratorion tuottamat tutkimustulokset ovat luotettavia ja korkealaatuisia, mutta jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Rikostekninen tutkimukset ovat saaneet viime vuosina ”perheeseensä” uudenlaisia tutkimusalueita vanhojen ja niin sanottujen kovien biometristen tunnisteiden rinnalle, joita ovat perinteisesti olleet sormenjäljet ja DNA. Biometriset tunnisteet kuten esimerkiksi kasvokuva, ääni ja iiris ovat nykyään maailmalla osa forensiikan digitaalista tutkimusvalikoimaa, mutta joiden digitaalisuus tuottaa myös uusia aluevaltauksia.

– Forensiikan tutkimusmaailma on laajentunut ja valtaa myös uusia alueita, kuten esimerkiksi kyberrikostorjunnan.

Raja-aidat forensiikan ja perinteisten tutkimusmenetelmien välillä ovat häviämässä. Tulevaisuus näyttää miten esimerkiksi digitaalinen terrorismi ja talousrikollisuus sekä erilaiset pilvipalvelut tuovat haasteita forensisille tutkimuksille. Digitaaliset työkalut mahdollistavat myös valtavien tietomassojen (BigData) hyödyntämisen, sillä 4D-teknologia, tekoäly ja robotiikan avulla toiminnan tehostaminen uusin keinoin on mahdollista.

Virpi Mustonen väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 20.1. aiheesta Challenges of Expertise and Organizational Learning during the Digital Transformation of Forensic Fingerprint Investigation. Väitöstilaisuus järjestetään klo 10 yliopiston päärakennuksen salissa 12 (Fabianinkatu 33).

--

Tietoa väittelijästä:

Virpi Mustonen (synt. Rovaniemellä) on kirjoittanut ylioppilaaksi Rantavitikan lukosta keväällä 1984. Hän on valmistunut Joensuun yliopistosta vuonna 2009 kasvatustieteen maisteriksi. Mustonen on vuodesta 2010 ollut tohtoriopiskelijana kasvatustieteellisen tiedekunnan kehittävän työntutkimuksen CRADLE:n tohtoriopiskelija. Linkki https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/center-for-research-on-activity-development-and-learning

Mustonen toimii tällä hetkellä Keskusrikospoliisin henkilöstön kehittämispäällikkönä.

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:

virpi.mustonen@poliisi.fi, puh. 0295 486 415

---

Ystävällisin terveisin

Anna Maria Peltonen
tiedeviestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi

Kuvat

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Datatieteen tutkijat ja uudet menetelmät esillä Helsingin Tiedekulmassa tiistaina 29.5. kello 9-1525.5.2018 14:24Tiedote

Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto etsivät datatieteen menetelmille uusia käyttötapoja yhteisessä HiData-tutkimuskeskuksessa, Helsinki Centre for Data Science, joka esittäytyy Tiedekulmassa tiistaina 29.5., Yliopistonkatu 4. Tilaisuus on avoin ja antaa yleiskäsityksen datatieteen menetelmistä ja mahdollisuuksista eri tieteenaloilla. Tarkoitus on myös ideoida uusia tutkimusalueita ja sovelluksia.

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun25.5.2018 09:00Tiedote

Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelijöiden hyväksymäksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevitystä testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa. Kipsin laajamittaisella käytöllä pystyttäisiin vastaamaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) Suomelle asettamiin fosforikuormituksen vähentämistavoitteisiin. Kipsikäsittelyllä olisi suuri potentiaali koko Itämeren tasolla.

Åkrarnas gipsbehandling effektiviserar vattenskyddet inom jordbruket25.5.2018 09:00Tiedote

Gipsbehandlingen av åkrar har visat sig vara effektiv, säker och även accepterad av bönderna som en metod att minska jordbrukets fosforbelastning på Östersjön. Resultaten bygger på ett omfattande pilotprojekt där gipsspridning har testats i Egentliga Finland. Om gipsbehandlingen togs i bruk i större utsträckning skulle det bli möjligt att uppfylla de mål som Skyddskommissionen för Östersjön (HELCOM) har fastställt för Finlands del när det gäller att minska fosforbelastningen. Gipsbehandlingen har stor potential med tanke på hela Östersjön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme