Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Sota-ajassa ja korona-ajassa hätkähdyttäviä yhtäläisyyksiä

Jaa

Sotavuosina Suomessa harjoitettua mielialatiedustelua tutkinut tietokirjailija Anna Kortelainen on havainnoinut koronavirusepidemian vaikutuksia yhteiskuntaan. Hämmästyttävintä on monien ilmiöiden samankaltaisuus, josta hän kertoo kahdessa uudessa podcast-jaksossa. Helsingin kaupunginmuseon ja HAMin yhdessä tuottamasta Mieliala – Helsinki 1939–1945 -näyttelyyn pohjautuvasta podcast-sarjasta on nyt julkaistu yhteensä yhdeksän jaksoa. Sota-ajan ja korona-ajan yhteyden voi nähdä myös Helsingin kaupunginmuseon mielialaraporttien keruun ensituloksista.

Loukkaantunutta kuljetetaan paareilla väestönsuojelunäytöksessä. 1939. Kuva: tuntematon / Helsingin kaupunginmuseo.
Loukkaantunutta kuljetetaan paareilla väestönsuojelunäytöksessä. 1939. Kuva: tuntematon / Helsingin kaupunginmuseo.

Sota-ajan mielialaa hallitsivat tiedonjano ja epäluulo. Viranomaisten uumoiltiin salailevan asioita. Ristiriitaisten uutisten vyöry tyydytti uutisnälkää, mutta aiheutti myös kyllästymistä ja yhä kärjistetympiä otsikoita. Eri medioiden ympärille syntyi samanmielisten kuplia, jotka torjuivat vastakkaiset mielipiteet. Poikkeustilanne rajoituksineen nosti esiin erilaisia ihmistyyppejä: tunnolliset määräysten noudattajat, purnaajat ja sääntöjen kiertäjät, kaikkitietävät nojatuolikenraalit. Kaikki kovin tuttua myös korona-ajalta.

Sota jyrkensi kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelua. Maaseutu on 1800-luvulta asti nähty puhtaana ja turvallisena verrattuna syntiseen ja vaaralliseen kaupunkiin. Koronavirus antoi kliseelle jälleen uuden ulottuvuuden. Maalaiset ja kaupunkilaiset suhtautuvat yhä ennakkoluuloisesti toistensa luonteeseen ja elämäntapaan, mikä heijastui keskustelussa Uudenmaan eristämisestä. Onko holtittomilla ja vastuuttomilla kaupunkilaisilla oikeus paeta epidemiaa mökeilleen ja samalla vaarantaa maalaisten terveys? Sota-aikana kaupunkilaiset lähtivät maalle viranomaisten kehotuksesta – kuormittamasta kaupunkien sairaanhoitoa!

Sotavuosina jännitteitä syntyi eritoten elintarvikepulasta, josta kärsivät kaupunkilaiset haalivat maalta ruokatarpeita mustan pörssin hinnoin. Myös maatalouden työvoimasta kannettiin huolta miesten ollessa rintamalla. Kaupungeista lähetettiin avuksi työvelvollisia, joiden valmiuksia ja voimia epäiltiin. Syöminen ja päivittäistarpeet ovat keskiössä myös korona-aikana: koteihin hamstrataan viiniä, lohturuokaa ja vessapaperia, kauppareissut aiheuttavat stressiä ja maanviljely kiinnostaa enemmän kuin aikapäiviin. Eikä laiskanpulskeiden kaupunkilaisten uskota pystyvän korvaamaan maatilojen halpaa ulkomaista kausityövoimaa.

Koskettavia raportteja korona-ajan mielialoista

Helsingin kaupunginmuseo käynnisti viime viikolla nettipohjaisen keruun, jossa kootaan sotavuosien mielialaraporttien hengessä lyhyitä kuvauksia korona-ajan tunnelmista. Vastauksia on kertynyt jo runsaasti, ja monet niistä tiivistävät iskevästi ja koskettavasti inhimillisen kokemuksen poikkeusolojen keskellä. Myös samankaltaisuus sota-ajan tekstien kanssa on tuntuvaa.

Kolkko aavistus tuodaan useimmiten julki vain puoliääneen, mieluimmin kahdenkeskisissä keskusteluissa, eikä niinkään harvoin eräänlaisen hirtehishuumorin säestämänä. (16.11.1943)

Tavallisesti vilkkaat torit, puistot ja kadut ovat autioituneet ja pahaenteinen hiljaisuus hiipii sisään ikkunankarmeista ja savupiipuista. Jokainen meistä on hieman varpaillaan, varuillaan ja moni viiltävän yksin. Haemme henkistä turvaa toisistamme ja huumorista. Paniikin rinnalla on pisara toivoa. (14.4.2020)

Tämän päivän Helsingin mielialaraporttien keräämiseen omin tarinoin ja kuvin voi osallistua Helsingin kaupunginmuseon ja Hakasalmen huvilan verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa avainsanalla #mielialahelsinki2020. Tekstimuotoiset raportit liitetään Helsingin kaupunginmuseon kokoelmiin, kuvien mahdollisesta tallentamisesta sovitaan tekijän kanssa erikseen. Aineistosta kootaan Mieliala Helsinki 2020 -pienoisnäyttely, joka tulee yleisön nähtäville Hakasalmen huvilassa, kun museo jälleen avautuu.

Mieliala – Helsinki 19391945 -podcast-sarja on kuunneltavissa Helsingin kaupunginmuseon ja HAMin verkkosivuilla, sekä Spotify ja Apple podcasts -palveluissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

FT, taidehistorioitsija, kirjailija ja näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen, anna.kalliossa@gmail.com, 040 727 2268

Helsingin kaupunginmuseo, tutkija-tuottaja Jere Jäppinen, jere.jappinen@hel.fi, 050 325 5440 (Mieliala Helsinki 2020 -raporttien keräys)

Kuvat

Loukkaantunutta kuljetetaan paareilla väestönsuojelunäytöksessä. 1939. Kuva: tuntematon / Helsingin kaupunginmuseo.
Loukkaantunutta kuljetetaan paareilla väestönsuojelunäytöksessä. 1939. Kuva: tuntematon / Helsingin kaupunginmuseo.
Lataa
Pulut lepäävät tyhjällä Rautatieasemalla 1.4.2020. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo.
Pulut lepäävät tyhjällä Rautatieasemalla 1.4.2020. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo.
Lataa
Helsingin Narinkkatori korona-poikkeusaikana huhtikuussa 2020. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo.
Helsingin Narinkkatori korona-poikkeusaikana huhtikuussa 2020. Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala



https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/
Helsingin kaupunginmuseo

Helsingin kaupunginmuseo on maailman ainoa museo, jonka aiheena on Helsinki. Keskiössä ovat kaupunkilaisten omakohtaiset kokemukset ja tavallinen arki, jota museon esineet ja valokuvat heijastavat. Kiss-kiss-karkkipaperi, natiseva heteka ja valokuva kotilähiön pihalta ovat museossa kallisarvoisia aarteita. 

Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla kaupungin vanhimmissa kortteleissa ja sinne on aina vapaa pääsy. Kaupunginmuseossa jokaisella on mahdollisuus rakastua Helsinkiin.

Kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluu myös neljä muuta helsinkiläistä museota – Hakasalmen huvilaRuiskumestarin taloTyöväenasuntomuseo ja Ratikkamuseo. Museon kokoelmissa on noin miljoona valokuvaa ja 450 000 esinettä, ja se vaalii myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä sekä toimii Keski-Uudenmaan alueellisena vastuumuseona

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Exhibition of Finnish art and design collected by HAM Helsinki Art Museum to tour Japan in 2020–202223.10.2020 10:11:35 EESTPress release

The Finnish Design for Everyday Life – Patterns and Forms Inspired by Nature exhibition produced and curated by HAM Helsinki Art Museum will tour four museums in Japan in 2020–2022. The exhibition is partly based on the Modern Life! – Finnish Modernism and the International Dimension exhibition that celebrated Finland’s 100th anniversary year and was exhibited at HAM in Tennispalatsi in 2017. Finnish Design for Everyday Life - Patterns and Forms Inspired by Nature was opened in the Tottori Prefectural Museum on 10 October 2020. For the summer season 2021, the exhibition will be moved to Kitakyushu Municipal Museum of Art, Fukuoka, and then to the Museum of Ceramic Art, Hyogo for autumn 2021. The exhibition will end its tour at Bunkamura in Tokyo in January 2022. The exhibition tour is organised by HAM in collaboration with the Japanese NHK Promotions Inc.

En utställning sammanställd av HAM Helsingfors konstmuseum presenterar finländsk konst och formgivning under en turné i Japan 2020–202223.10.2020 10:05:37 EESTTiedote

Utställningen Finnish Design for Everyday Life - Patterns and Forms Inspired by Nature som skapats och kuraterats av HAM turnerar i fyra museer i Japan åren 2020–2022. Delvis baserar sig utställningen på HAM:s utställning Modernt liv! – Finsk modernism och det internationella som visades i Tennispalatset 2017 för att uppmärksamma Finlands 100-årsjubileum. Utställningen Finnish Design for Everyday Life - Patterns and Forms Inspired by Nature öppnades den 10 oktober 2020 på prefekturmuseet i Tottori, därifrån den för sommaren 2021 flyttar till Kitakyushu konstmuseum i Fukuoka och hösten 2021 till museet för keramikkonst i Hyogo. Utställningsturnén avslutas i januari 2022 i Bunkamura, Tokyo. Utställningsturnén arrangeras av HAM i samarbete med japanska NHK Promotions Inc.

HAM Helsingin taidemuseon kokoama suomalaisen taiteen ja muotoilun näyttely kiertää Japanissa vuosina 2020-202223.10.2020 10:02:37 EESTTiedote

HAMin tuottama ja kuratoima näyttely Finnish Design for Everyday Life - Patterns and Forms Inspired by Nature kiertää japanissa neljässä museossa vuosina 2020-2022. Näyttely perustuu osittain Suomen 100-vuotista taivalta juhlistaneelle Modernia elämää! - Suomalainen modernismi ja kansainvälisyys -näyttelylle, joka oli esillä HAMissa Tennispalatsissa vuonna 2017. Finnish Design for Everyday Life - Patterns and Forms Inspired by Nature avautui 10.10.2020 Tottorin prefektuurin museossa, josta se siirtyy kesäksi 2021 Kitakyushun taidemuseoon, Fukuokaan ja syksyksi 2021 Hyogon keramiikkataiteen museoon. Kiertonäyttely päättyy tammikuussa 2022 Bunkamuraan, Tokioon. HAM järjestää näyttelykierron yhteistyössä japanilaisen NHK Promotions Inc: n kanssa.

Spektaakkeliakatemia (Spectacle Academia) turns the meanings of advertisements on their head at the Stoa gallery23.10.2020 10:00:00 EESTPress release

The Spektaakkeliakatemia exhibition by Jari Tamminen and Häiriköt-päämaja will open at the Stoa gallery on 30 October. The exhibition combines art and teaching in a novel way. Spektaakkeliakatemia teaches the basics of critical thinking through subvertisements. In addition to Finnish and Swedish, the exhibition will feature works in languages such as English, Sámi languages, Arabic, Somali and Farsi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme