Sote-uudistuksen pitää ottaa huomioon yrittäjien ja ammatinharjoittajien merkitys palvelutuotannossa

– Akava liittoineen korostaa, että valtion ohjauksella ei pidä puuttua yksityiskohtaisesti hyvinvointialueiden palvelutuotantoon. Hyvinvointialueilla tulee olla itsenäinen oikeus päättää palvelujen järjestämisestä ja tuottamistavoista alueellisten tarpeiden mukaan. Sote-palveluntuottajien on elinkeinovapauden nojalla voitava tarjota palveluja haluamallaan tavalla, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Järjestämislain perusteluissa asetetaan 30–49 prosenttia enimmäismääräksi alihankintana tuotettaville palveluille. Tämä ohjaa hyvinvointialueen toimintaa sekä rajoittaa yrittäjän ja ammatinharjoittajan elinkeinovapautta. Akava vaatii, että lain 17 §:n perustelutekstiä muutetaan ja prosenttirajaus poistetaan.

– Yritykset tuottavat merkittävän osan sote-palveluista ja varmistavat osaltaan sen, että ihmiset saavat tarvitsemansa lääkäri- ja kuntoutuspalvelut eri puolilla maata. Pienyrittäjät ja ammatinharjoittajat takaavat alueellisen palvelutarjonnan myös kasvukeskusten ja keskittymien ulkopuolella, kommentoi Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

Sote-esitys kannustaa suurempiin hankintakokonaisuuksiin. Akava katsoo, että hankinnat pitäisi jakaa pienemmiksi, jotta pienyrittäjien on mahdollista päästä niihin mukaan. Julkisen toimijan hankintaosaamista on lisättävä, jotta laatu, vastuullisuus ja paikallisuus osataan huomioida kilpailutuksissa nykyistä paremmin hinnan sijaan.

– Hankinnoilla pitää edistää myös alueen elinvoimaa. Koko palvelukenttää ei ole järkevää edes yrittää hoitaa itse. Palvelujen hankinnan yksityiseltä sektorilta ja järjestöiltä pitää olla todellinen vaihtoehto. Pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien osaaminen voi kirittää julkisia palveluita, Fjäder toteaa.

Palvelusetelin käyttöä on tehostettava ja siihen liittyvää lainsäädäntöä on parannettava, jotta se ei aiheuta hintojen kohtuutonta polkemista ja laadun heikkenemistä. Palvelusetelin valmiiksi asetetut, matalat hinnat eivät kata palvelun tuottamiskustannuksia, joten useat palveluntuottajat ovat jättäytyneet pois palvelusetelijärjestelmästä.

– Julkisia hankintoja, palveluseteliä ja sopimusehtojen kohtuullisuutta pitäisi säännellä ja valvoa nykyistä paremmin. Nyt tilanne on pitkälti vahvemman sanelua hankkijan puolelta. Pahimmillaan tämä heikentää palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja laatua, toteaa Suomen Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto.

Sote-uudistus on tuomassa uutta sääntelytaakkaa yrityksille samalla kun niiden pitää noudattaa muitakin yksityistä palvelutuotantoa sääteleviä lakeja. Sääntely, kriteerit ja sopimusehdot pitää kokonaisuudessaan rakentaa kohtuulliseksi.

– Julkinen sektori ei pysty vastaamaan kasvavaan sote-palveluiden tarpeeseen, joten yrittäjien ja ammatinharjoittajien panosta tarvitaan. Suomessa pitää olla jatkossakin mahdollista toimia sote-alalla yrittäjänä, korostaa Fjäder.

Lisätiedot

Puheenjohtaja Sture Fjäder, Akava, puh. 0400 609 717

Toiminnanjohtaja Kati Myllymäki, Suomen Lääkäriliitto, puh. 040 4506354

Toiminnanjohtaja Heta Piirto, Suomen Puheterapeuttiliitto, puh. 040 505 2019