STTK ry.

STTK-Opiskelijat: Valtakunnallinen kesätyöseteli helpottaisi nuorten pääsyä työelämään

Jaa

Eilen (16.2.) julkaistun Nuorisotutkimusseuran kyselytutkimuksen mukaan 15–25-vuotiaiden tyytyväisyys omaan elämäänsä on vuoden 2020 aikana tehnyt mittaushistorian suurimman sukelluksen. Vastaavasti nuorten kesätyöpaikkojen tarjonta lähes puolittui, opiskelijoiden työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkojen löytäminen vaikeutui ja esimerkiksi ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden määrä kääntyi nousuun.

Koronavuosi on vaikuttanut erittäin huolestuttavasti nuorten taloudelliseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
- Pitkittyessään tämä heikko tilanne voi vaikeuttaa kokonaisen sukupolven elämähallintaa ja kiinnittymistä työmarkkinoille. Nuorille tulisi nyt kaikin käytettävissä olevin keinoin luoda myönteinen näkymä tulevasta, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Markus Kutvonen painottaa.

Kutvonen pitää tervetulleena keskustelunavauksena SAKKI ry:n Työllistä Amis-kampanjaa.  
- Ammattiin opiskelevien koulutus on käytännönläheistä ja työssäoppimisen merkitys siinä olennainen. Työelämäkokemusten saaminen on välttämätöntä, jotta osaamista voidaan kartuttaa ja ylläpitää. Työhön kiinnittyminen vahvistaa myös opiskelumotivaatiota. Moni opiskelija löytää työharjoittelupaikan myötä itselleen työpaikan. Nyt näitä verkostoja ei pääse syntymään, Kutvonen pahoittelee.

Osa kunnista tukee nuorten työllistymistä kesätyöseteleillä. Kutvonen ehdottaa, että se olisi valtakunnallinen. 
- Opiskelijoille ja nuorille kesätyöpaikat ovat erittäin tärkeitä toimeentulon ja työmarkkinoille kiinnittymisen kannalta. Valtakunnallinen setelimalli yhtenäistäisi ja selkeyttäisi käytäntöjä sekä lisäisi nuorten alueellista yhdenvertaisuutta, Kutvonen arvioi.

Kehysriihestä konkreettisia esityksiä nuorten työllisyyteen

STTK kaipaa kehysriihestä konkreettisia toimia nuorten työllisyyden parantamiseksi ja opiskelun keskeyttämisten ehkäisemiseksi. Monet nuorten työllisyyden edistämiseksi kehitetyt monialaiset palvelut eivät ole lakisääteisiä, vaan hankepohjaisia ja kuntien omista ratkaisuista riippuvaisia. Palveluiden kenttä on hajanainen.
- Vaikuttavuutta tulisi parantaa yhtenäistämällä toimintamalleja ja takaamalla sama palvelutaso koko maahan. Voisiko esimerkiksi toimivaksi havaitun Ohjaamo-toiminnan vakinaistaa ja valtakunnallistaa? johtaja Taina Vallander pohtii. 

Opiskelijoilla mielenterveyssyyt ovat suurin opiskelukykyä heikentävä tekijä.
- Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut tulisi toteuttaa lähellä nuoria, esimerkiksi Ohjaamoihin tai oppilaitoksiin. Resursseja tulisi suunnata myös opintojen keskeyttämistä ennaltaehkäisevään oppimisen ja hyvinvoinnin tukeen, Vallander korostaa.  

Lisätietoja STTK:ssa: 
Markus Kutvonen, puheenjohtaja, STTK-Opiskelijat, puhelin 044 544 9146
Taina Vallander, johtaja, puhelin 040 184 1464
 



STTK ehdotukset nuorten työllisyystoimiksi:


1. Valtakunnallinen kesätyöseteli

Valtakunnallinen toteutus esimerkiksi 15-25-vuotiaille lisäisi alueellista yhdenvertaisuutta ja selkeyttäisi käytäntöjä.

2. Nuorisotakuun laajentaminen

Vastaavanlainen velvoitetyöllistäminen kuin ikääntyneillä. Kohdejoukkona erityisesti vastavalmistuneet ja opiskelun keskeyttäneet. Kunta työllistää itse tai tuetusti yksityiselle sektorille. 


3. Ohjaamoiden vakinaistaminen lainsäädäntöön ja rahoituksen vahvistaminen

Ohjaamo-toiminta tulisi vakinaistaa valtakunnallisesti lainsäädännöllä ja niiden rahoitus varmistaa. Tämä yhdenvertaistaisi nuorten palveluja eri kunnissa.

4. Nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin tuen resurssit kuntoon

Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyden palvelut tulisi vakiinnuttaa ohjaamoihin ja oppilaitoksiin. Mielenterveyssyyt ovat merkittävin nuorten opiskelukykyä heikentävä tekijä.


5. Oppilaanohjauksen lisääminen ja nuorten työelämätietoisuuden vahvistaminen

Opiskelun tuki, opinto-ohjaus sekä oppilashuollon palvelut edellyttävät riittävää resursointia kaikilla koulutusasteilla ja erityisesti nivelvaiheissa.

Työelämän ja työnhaun perustiedot ja -taidot tulisi sisällyttää eri koulutusasteiden opetussuunnitelmiin ikätasoisesti pakollisena kokonaisuutena.

6. Edistetään nuorten pääsyä oppisopimuskoulutukseen

Edistetään vailla ammatillista tutkintoa olevien nuorten pääsyä oppisopimuskoulutukseen esimerkiksi kehittämällä koulutuskorvauskäytäntöjä kokeilun avulla. Lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomiota työpaikalla tapahtuvan ohjauksen laatuun.

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 450 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK: Vain kolmasosalla työpaikoista löytyy yhdenvertaisuussuunnitelma27.6.2022 08:28:31 EEST | Tiedote

Työelämän yhdenvertaisuutta edistäviä keinoja kuten yhdenvertaisuussuunnitelmaa, eettisiä ohjeita, anonyymia rekrytointia ja monimuotoisuuslausekkeita hyödynnetään vielä varsin laiskasti suomalaisessa työelämässä. Vain kolmannes työikäistä tietää, että omalla työpaikalla on tehty yhdenvertaisuussuunnitelma, 46 prosenttia ei tiedä, onko suunnitelma tehty vai ei. Tiedot käyvät ilmi STTK:n Aula Researchilla huhtikuussa teettämästä kyselystä, jolla kartoitettiin, työssäkäyvien tuntemia keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseen työelämässä. Kuluvalla viikolla vietetään Helsinki Pride -viikkoa, jonka aikana keskustellaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeuksista, osallisuudesta ja hyvinvoinnista. - STTK haluaa osaltaan muistuttaa, että yhdenvertaisuus on ihmis- ja perusoikeus ja se koskee myös työelämää. Yhdenvertaisuuden vahvistaminen on välttämätöntä, jotta työelämä kehittyisi syrjimättömäksi kaikille, puheenjohtaja Antti Palola painottaa. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työn

STTK:n hallitus: Työpaikoilla vielä tekemistä rasismin kitkemisessä13.6.2022 13:44:07 EEST | Tiedote

Väestön ikärakenteen ja alhaisen syntyvyyden vuoksi Suomen on välttämätöntä lisätä kansainvälistä rekrytointia hyvinvointivaltiomme tarjoamien palvelujen ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. Siksi on huolestuttavaa, että lähes kolmannes työikäisistä on havainnut työpaikallaan kulttuurieroista johtuvia ristiriitoja tai ongelmia. 70 prosenttia nimeää kielimuurin monikulttuurisen työyhteisön haasteeksi. Myös erilaiset tavat tehdä työtä ja toimia työelämässä (45 %), kulttuurierot (43 %) ja ennakkoluulot (37 %) nimettiin haasteiksi. Viidennes vastaajista mainitsi puutteellisen perehdytyksen (24 %). Tiedot käyvät ilmi STTK:n Aula Researchilla huhtikuussa teettämästä kyselystä, jolla kartoitettiin työssäkäyvien asenteita monikulttuuriseen työelämään ja ulkomaalaistaustaisiin työkavereihin. STTK:n hallitus arvioi, että työelämässä on vielä tekemistä rasismin kitkemisessä ja tasavertaisuuden rakentamisessa. Aihe on erittäin tärkeä aina ja varsinkin nyt, kun suomalaisille työpaikoille tulee esim

STTK aloittaa työelämän podcast-sarjan keskustelulla mikroaggressioista8.6.2022 07:00:00 EEST | Tiedote

Tänään on julkaistu STTK:n Työelämän rajamailla –podcast-sarjan ensimmäinen jakso. Pitkin vuotta julkaistavissa jaksoissa kuullaan suoraa puhetta työelämästä. Hyppäämme vieraidemme kanssa “syvään päähän” pohtimaan niin työelämän kipukysymyksiä kuin ilon ja innostuksen aiheitakin. Jaksojen kantava teema on oikeudenmukaisuus. Ensimmäisessä keskustelussa pureudutaan mikroaggressioihin. Niissä kyse on pienistä ja arkisista ongelmallisista käytösmalleista, joihin voi syyllistyä myös tahattomasti. Jaksossa Monimuotoiset perheet -järjestön työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto ja STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkowauttavat kuulijoita ymmärtämään, mistä on kyse ja kuinka oppia tunnistamaan mikroaggressioita. Vinkkejä saa myös työpaikan jokapäiväiseen kanssakäymiseen. Aihetta käsitellään konkreettisten esimerkkien avulla myös STTK:n juuri julkaisemalla monikulttuurinen.fi -sivustolla. Palvelusta löytyy kattavasti vinkkejä monikulttuurisille työyhteisöille. Ty

STTK:n kysely: 80 prosentilla myönteisiä kokemuksia työskentelystä ulkomaalaistaustaisen kanssa6.6.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Peräti 79 prosenttia työssäkäyvistä työskentelee tai on joskus työskennellyt ulkomaalaistaustaisen henkilön kanssa. Tämä ilmenee STTK:n Aula Researchilla teettämästä kyselystä, jolla kartoitettiin työssäkäyvien asenteita monikulttuuriseen työelämään ja ulkomaalaistaustaisiin työkavereihin. ─ 80 prosenttia vastaajista kokee työskentelyn ulkomaalaistaustaisen työkaverin kanssa myönteiseksi ja vain kuusi prosenttia kielteiseksi. Tulos yllättää myönteisyydellään, sillä monikulttuurisesta työelämästä puhutaan julkisuudessa usein vain ristiriitoja korostaen, STTK:n johtaja Taina Vallander toteaa. Toisaalta monikulttuurisuuden vahvistumiseen omalla työpaikalla ja Suomessa suhtaudutaan selvästi varauksellisemmin ja pelokkaammin. Kielteistä suhtautumista monikulttuurisuuden lisäämiseen työyhteisössä perustellaan eniten yhteisen kielen puutteella, sillä sen koetaan vaikuttavan suoraan työntekoon, Vallander kuvaa. Eniten kokemusta ulkomaalaistaustaisista työkavereista on alle 35-vuotiailla miehil

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme