Säteilyturvakeskus (STUK)

STUK neuvoo mitä tehdä, jos kotona on liikaa radonia – webinaari 13.10. kello 18

Jaa

Säteilyturvakeskus järjestää keskiviikkona 13.10. webinaarin, jossa voi kysellä ja keskustella radonista ja radonkorjauksista.

Kodin sisäilman liiasta radonista pääsee eroon kohtuullisella vaivalla ja kohtuullisilla kustannuksilla.
Kodin sisäilman liiasta radonista pääsee eroon kohtuullisella vaivalla ja kohtuullisilla kustannuksilla.

Sisäilman radonin määrä selviää mittaamalla ja jos radonia on liikaa, kannattaa käydä toimeen radonpitoisuuden pienentämiseksi. Pitkäaikainen altistuminen radonille lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään.

Viime talvena Säteilyturvakeskuksen (STUK) mittauksissa löytyi 660 asuntoa, joissa olisi syytä vähentää sisäilman radonia.

”Saattaa kuulostaa pelottavalta, mutta ei huolta. Jos radonpitoisuus on osoittautunut mittauksessa liian korkeaksi, on sen pienentämiseen olemassa helppoja ja toimivia tapoja”, rauhoittaa ylitarkastaja Olli Holmgren STUKista.

Holmgrenin mukaan tehokkaimmat korjausmenetelmät ovat radonimuri ja radonkaivo. Niillä on yleensä saatu radonpitoisuutta pienennettyä 70–90 prosenttia. ”Joissain tapauksissa riittävä parannus saadaan aikaan ihan vain ilmanvaihtoa parantamalla.”

Kysy, STUK vastaa verkossa

STUK järjestää keskiviikkona 13.10. kello 18.00 alkaen webinaarin, jossa Olli Holmgren neuvoo, millä keinoin radonpitoisuutta voidaan vähentää. Tilaisuus alkaa viidentoista minuutin esityksellä radonkorjauksista. Suurin osa ajasta on varattu keskustelulle ja osallistujien kysymyksiin vastaamiselle.

Tilaisuuteen voivat osallistua kaikki, radonkorjauksista kiinnostuneet.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään tiistaina 12.10. osoitteessa

https://www.lyyti.in/Skypeluento_radonkorjauksista_1074

Ilmoittautuneille lähetetään sähköpostitse linkki Skype-kokoukseen. Mukaan mahtuu 250 asiasta kiinnostunutta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ylitarkastaja Olli Holmgren, puh. (09) 759 88 555

Kuvat

Kodin sisäilman liiasta radonista pääsee eroon kohtuullisella vaivalla ja kohtuullisilla kustannuksilla.
Kodin sisäilman liiasta radonista pääsee eroon kohtuullisella vaivalla ja kohtuullisilla kustannuksilla.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Säteilyturvakeskus (STUK)
Säteilyturvakeskus (STUK)
Laippatie 4
00880 HELSINKI

Mediapalvelu: 010 850 4761http://www.stuk.fi

Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta.

Strålsäkerhetscentralen (STUK) är en myndighet som övervakar strål- och kärnsäkerheten. Vårt uppdrag är att skydda människorna, samhället, miljön och de framtida generationerna för strålningens skadliga konsekvenser.

Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) supervises radiation and nuclear safety in Finland. Our mission is to protect people, society, the environment and future generations from the detrimental effects of radiation.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)

STUK observerade ingen anmärkningsvärd avvikande radioaktivitet vid strålningsövervakningen av miljön år 20201.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Strålsäkerhetscentralen (STUK)) övervakar strålningen i miljön på många sätt. Föremål för övervakningen är konstgjorda radioaktiva ämnen, såsom cesium-137, som härstammar från kärnkraftsolyckan i Tjernobyl och som finns kvar i små mängder i den finländska naturen ännu under årtionden. Därtill övervakar STUK naturliga strålkällor, såsom radon. Resultaten från strålningsövervakningen av miljön finns i årsrapporten Strålningsövervakning av miljön i Finland 2020.

STUK ei havainnut ympäristön säteilyvalvonnassa merkittävää poikkeavaa radioaktiivisuutta vuonna 20201.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo säteilyä ympäristössä monin tavoin. Valvonnan kohteena ovat keinotekoiset radioaktiiviset aineet, kuten Tšernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuudesta peräisin oleva cesium-137, jota on pieninä määrinä jäljellä vielä vuosikymmenten ajan Suomen luonnossa. Lisäksi STUK valvoo luonnollista alkuperää olevia säteilyn lähteitä, kuten radonia. Ympäristön säteilyvalvonnan tulokset löytyvät Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa 2020 -vuosiraportista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme