Sujuva sääntely hallitusohjelmaan
Paremman sääntelyn tarve ei ole tuore. Erinäisiä hankkeita asian tiimoilta on yli 10 vuoden ajan järjestetty, ja pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella otettiin merkittävä askel perustamalla lainsäädännön arviointineuvosto. Tehtävää kuitenkin vielä riittää sääntelyn sujuvoittamiseksi.
"Puolueiden vastaukset hallitustunnustelija Antti Rinteen kysymykseen lainvalmistelun laadusta olivat varsin ylimalkaisia", arvioi Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.
Linnainmaa kehottaa hallitusneuvottelijoita konkretiaan ja sopimaan rakenteista, joilla varmistetaan lainvalmistelun korkea laatu. Muutos vaatii myös vahvaa sitoutumista ministeriöiden poliittiselta ja virkamiesjohdolta sekä muutoksen jalkauttamista lainvalmistelusta vastaaville virkamiehille.
Hallitusneuvotteluissa on nostettu esiin komiteaperusteinen lainvalmistelu.
“Komiteaperusteinen lainvalmistelu sopii isoihin hankkeisiin, joihin liittyy ristiriitaisia intressejä, mutta on liian raskas pienempiin tai keskisuuriin hankkeisiin. Keskeistä on varmistaa ministeriöiden riittävä lainvalmistelun osaaminen ja resursointi sekä aidot ja kattavat sidosryhmäkuulemiset hankkeen alkuvaiheesta alkaen”, Linnainmaa esittää.
Keskuskauppakamari esittää 5 keinoa sujuvoittaa sääntelyä:
1. Konsernijohto lainvalmistelulle
Hallitusohjelman toteutumista ei nykyjärjestelmässä seurata ja varmisteta tehokkaasti. Lisäksi eri ministeriöt valmistelevat omaa sääntelyään itsenäisesti, ja jopa saman ministeriön eri osastojen työ voi olla koordinoimatonta. Eri ministeriöillä ei ole yhteistä esimiestä, joka sovittaisi pulmatilanteet toimiviksi kokonaisuuksiksi.
“Hallitusohjelman toteutumista varmistamaan tarvitaan lainvalmistelun konsernijohto. Asia liittyy hallitusohjelman toteutumiseen ja eri ministeriöiden väliseen yhteistyöhön. Sopiva sijainti lainvalmistelun konsernijohdolle olisi valtioneuvoston kanslia. Toiminto tulee resursoida niin, että ongelmatilanteisiin ja yhteensovittamista vaativiin hankkeisiin voidaan aidosti panostaa”, Linnainmaa sanoo.
2. Lainvalmistelun resurssit kuntoon
Pienessä maassa lainvalmistelun ongelmana lienee pysyvästikin resurssipula. Monissa hankkeissa resurssien puute on haitannut hyvän lopputuloksen syntymistä.
“Resursseissa ei ole kyse pelkästään määrästä vaan myös laadusta; lainvalmistelijoilla tulee olla riittävä kokemus ja osaaminen valmisteltavista asioista. Eri ministeriöiden lainvalmistelun resursseja tulee tarkastella ja tehdä tarvittavat ehdotukset resurssien vahvistamisesta tai uudesta kohdentamisesta”, Linnainmaa vaatii.
3. Lainsäädännön vaikutusarviointia vahvistettava
Lain säätäminen on poliittinen päätös. Siitä huolimatta päätös pitää tehdä avoimuutta noudattaen ja julkisilla vaikutusarvioilla.
“Lainsäädännön vaikutusarviointia tulee vahvistaa lainvalmistelua tekevissä ministeriöissä, jotta lainsäätäjällä olisi käytössään oikea tieto lakiesityksen vaikutuksista. Kysymys on demokratian toimivuudesta. On myös syytä huomata, että lainsäädännön arviointineuvosto on kansainvälisessä vertailussa erittäin kevyesti resursoitu”, Linnainmaa huomauttaa.
4. One in – One out toimintatavaksi
One in – One out -periaate tarkoittaa sitä, että yrityksille taakkaa aiheuttavan sääntelyn antaminen edellyttää, että toisaalla puretaan taakkaa. Menetelmä on käytössä Saksassa. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriössä sekä maa- ja metsätalousministeriössä tehtiin vuonna 2017 kokeilu, jonka tavoitteena oli kehittää laskentamalli säädöshankkeiden yritysvaikutusten arviointiin One in – One out -periaatteen mukaisesti.
“Hallitusohjelmassa tulee sopia One in – One out -periaatteen ottamisesta toimintatavaksi. Yrityksille sääntelytaakkaa aiheutuvan sääntelyn antaminen edellyttäisi vastaavan määrän sääntelytaakkaa purettavaksi muualta lainsäädännöstä. Lainvalmistelun konsernijohto koordinoisi toimintoa”, Linnainmaa kaavailee.
5. Lakihankkeille jälkiarviointi ja takuukorjausmekanismi
Säännös voi osoittautua epäonnistuneeksi, hyödyttömäksi, tarpeettomaksi tai aikansa eläneeksi erilaisista syistä. Käytännössä on kuitenkin vaikeaa saada aikaan tuoreen sääntelyn kumoaminen, vaikka sen epäonnistuminen tai hyödyttömyys olisi ilmeistä. Lakihankkeissa käytetään varsin vähän jälkiarviointia.
“Kaikissa merkittävissä hankkeissa tulisi muutaman vuoden kuluttua tehdä jälkiarviointi ja ryhtyä sen tulosten mukaisiin toimenpiteisiin tarvittavilla lakimuutoksilla. Epäonnistuneet ja tarpeettomat säännökset tulee kumota, Linnainmaa vaatii ja jatkaa, että lainvalmistelun konsernijohto seuraisi jälkiarviointien ja siitä aiheutuvien jatkotoimien toteutumista", Linnainmaa sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Leena LinnainmaaVaratoimitusjohtaja
Puh:050 356 1183leena.linnainmaa@chamber.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Kansalaisuuslain muutosehdotukset ovat haitaksi pitkäjänteiselle sitoutumiselle suomalaisille työmarkkinoille25.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari katsoo, että asumisajan pidentäminen on haitaksi onnistuneelle kotoutumiselle ja pitkäjänteiselle sitoutumiselle suomalaisille työmarkkinoille. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Suvi Pulkkisen mukaan asumisajan pidentäminen kaikkien ryhmien osalta huonontaa Suomen asemaa kansainvälisten osaajien houkuttelussa.
Ekonomistin pikakommentti: Taantuma tarttui työmarkkinoille - työttömyys kasvoi jyrkästi24.4.2024 09:08:57 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan työllisyystilanne on pitkään pysynyt suhdannetilanteen heikkouteen nähden yllättävän hyvänä, mutta tuoreista luvuista ei valopilkkuja löydy. Suhdannetilanne heikkeni työmarkkinoilla roimasti maaliskuussa. “Aletaan pikkuhiljaa olla ihan aidoissa taantumatunnelmissa”, sanoo Appelqvist.
Elovena voitti Vuoden brändi 2024 – palkinnon23.4.2024 17:30:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin Vuoden brändi -kilpailun voittajaksi valittiin tänä vuonna Elovena. Elovena on Raisio-konsernin brändi, jonka tuotteet on valmistettu kaurasta. Brändityön ja aineettomien oikeuksien ammattilaisista koostuva asiantuntijaraati valitsi voittajan lukuisten korkeatasoisten brändien joukosta.
Keskuskauppakamari: Kaivatut ratkaisut helpottamaan osaajapulaa jäivät kehysriihessä toteuttamatta17.4.2024 09:01:43 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää huojentavana, että hallitus säästi kehysriihessä koulutuksen merkittäviltä leikkauksilta vaikeassa taloustilanteessa, mutta samalla uupumaan jäivät myös kaivatut panostukset osaavan työvoiman saatavuuteen. Keskuskauppakamarin osaajakyselyyn vastanneista yrityksistä jo lähes 70 prosenttia kokee, että osaajapula on muodostunut niille kasvun esteeksi.
Keskuskauppakamari: Puhtaan siirtymän investointiverohyvityksen käyttöönotto vahva kasvusignaali16.4.2024 16:50:27 EEST | Tiedote
Hallituksen päätös suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvityksen käyttöönottamisesta on vahva signaali Suomelta investointikilpailussa. Teolliset investoinnit ovat ratkaisevassa asemassa sekä taloudellisen kasvun että päästötavoitteiden saavuttamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme