Sujuvat hoitoketjut voivat pelastaa aivoinfarktilta tai jalan amputoinnilta
Oireileva kaulavaltimoahtauma tulisi leikata kahden viikon kuluessa oireiden alkamisesta, ja yhtä lyhyessä ajassa tulisi verisuonikirurgin päästä operoimaan myös diabetespotilaan jalkahaavaumaa, osoittaa Helsingin yliopistossa 15.4. tarkastettava väitöstutkimus.
Verisuonikirurgisten toimenpiteiden oikea ajoitus voi merkitä aivoinfarktilta tai aneurysman puhkeamiselta välttymistä tai jalan pelastumista amputaatiolta. Verisuonikirurgisia leikkauksia tarvitsevien potilaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä, joten tarvitaan huolellista suunnittelua ja sujuvia hoitoketjuja, jotta turhilta ja usein kohtalokkailta viiveiltä vältyttäisiin, toteaa aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt LL Katariina Noronen.
Noronen selvitti väitöstyössään verisuonikirurgisten potilaiden hoidon viivettä sekä sen syitä ja seurauksia. Tarkastelussa oli mukana kolme eri potilasryhmää, joista ensimmäiseen kuuluvilla oli oireinen kaulavaltimoahtauma, toiseen kuuluvilla diabeettinen jalkahaavauma ja kolmanteen kuuluvilla vatsa-aortan aneurysma eli pullistuma.
Nykyisen tutkimustiedon perusteella oireinen kaulavaltimoahtauma tulisi leikata kahdessa viikossa oireen jälkeen. Vuosina 2008 - 2009 HYKS:ssa tämä tavoite toteutui 11 prosentille potilaista. Tämän takia näitä potilaita varten varattiin jokaiselle viikolle kaksi leikkausaikaa enemmän, ja jos vapaata aikaa ei löytynyt, potilas suositeltiin sijoitettavaksi päivystysleikkauslistalle. Vuonna 2010 jo 37 prosenttia potilaista pääsi leikkaukseen tavoiteajassa, ja keskimääräinen aika oireesta leikkaukseen lyheni 47 päivästä 19 päivään.
Diabeettisen jalkahaavan hoidon viiveestä on tutkimustietoa varsin vähän. Noronen selvitti väitöstyössään koko hoitoketjun lähetteen teosta verenkiertoa parantavaan toimenpiteeseen, pallolaajennukseen tai valtimoleikkaukseen. Hän havaitsi, että diabetesta sairastavilla verenkiertoa parantavan toimenpiteen viivästyminen yli kaksi viikkoa lisää merkittävästi amputaation vaaraa nopeammin leikattuihin verrattuna.
Diabetesta sairastamattomilla sen sijaan amputaation riski ei suurentunut, kunhan toimenpide tehtiin 4-6 viikon sisällä.
– Erityisesti diabetesta sairastavien kohdalla on kiinnitettävä huomiota siihen että leikkaus tehdään nopeasti, Noronen toteaa.
Vatsa-aortan aneurysman esiintyvyys lisääntyy iän myötä; yli 65 vuotiailla miehillä esiintyvyys on noin viisi prosenttia. Suuri osa potilaista on monisairaita, jolloin erityisesti tulee arvioitavaksi leikkauksen riskit ja hyödyt. Vuosina 2000 - 2010 HYKS:ssä leikkaushoidon ulkopuolelle rajattiin 154 potilasta. – Toisin kuin aikaisemmin on ajateltu, aneurysman repeämä olitässä ryhmässäyleisin kuolinsyy. Leikkaushoidon ulkopuolelle rajaaminen vaatii tämän vuoksi erityisen tarkkaa harkintaa, Noronen sanoo.
Vuosina 2005 – 2010 leikkaushoitoon ohjatuille potilaille tapahtui odotusaikana 11 aneurysman repeämää (3.0 %). Määrän minimoiminen edellyttää tavoiteaikataulujen käyttöä sekä niiden toteutumisen seurantaa, Noronen huomauttaa.
Katariina Noronen väittelee 15.4.2016 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Causes and consequeces of delay in vascular surgery" (Hoidon viiveen syyt ja seuraukset verisuonikirurgiassa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Meilahden sairaala, luentosali 1, Haartmanninkatu 4. Vastaväittäjänä on professori Henrik Sillesen, University of Copenhagen, ja kustoksena on professori Maarit Venermo. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/160725
Väittelijän yhteystiedot:
katariina.noronen@hus.fi
*****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Valtaosalla kilparavihevosista löytyi suun vaurioita kuolainten alueella16.7.2019 08:38:10 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Suomen Hippoksen yhteistyötutkimuksessa yli 80 prosentilla tarkastetuista ravihevosista löytyi suusta kuolainten vaikutusalueelta vaurioita kilpailusuorituksen jälkeen. Nämä vauriot jäävät kuitenkin helposti havaitsematta, sillä ne eivät näy ulospäin.
Ikääntynyt kudos voidaan korjata naapurisolujen signaaleja estämällä10.7.2019 20:00:00 EEST | Tiedote
Ihmisen ikääntyessä kantasolut menettävät kykynsä korjata kudosvaurioita, mutta Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, että niiden toiminta voidaan nuorentaa naapurisolujen signaaleja estämällä. Tämä tutkijoiden löytämä mekanismi voi tarjota helpotusta ikääntyneiden suolisto-ongelmiin, vähentää syöpähoitojen sivuvaikutuksia, ja nopeuttaa potilaiden toipumista.
Sukupuuttoon kuolleeksi epäilty vesikirppulaji löydettiin uudelleen4.7.2019 12:06:14 EEST | Tiedote
Suomalaisesta järvestä on löydetty vesikirppulaji, jonka epäiltiin jo kuolleen sukupuuttoon. Vesikirpusta on tähän saakka tehty lukuisia fossiililöytöjä jääkauden jälkeen kerrostuneista järvisedimenteistä, mutta nyt tutkijoilla on käsissään elävä yksilö.
Suomalaisella eläinlääkärillä todettu ensimmäistä kertaa sioilla yleinen MRSA-kanta3.7.2019 14:57:28 EEST | Tiedote
Suomalaisilla eläinlääkäreillä ei ole normaaliväestöä enemmän antibiooteille vastustuskykyisiä MRSA- ja ESBL-bakteereja, selviää Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tehdystä tutkimuksesta.
Pohjoismaiset kemiakilpailut Helsingissä 18.-21.7.20191.7.2019 15:28:27 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto isännöi tämän vuoden yhteispohjoismaisia kemiakilpailuja. Jo neljännen kerran järjestettävään kisaan saapuvat Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sekä Suomen parhaat nuoret kemistit.
3 951 opiskelijaa hyväksyttiin Helsingin yliopistoon27.6.2019 14:39:07 EEST | Tiedote
Kevään yhteishaussa Helsingin yliopistoon haki yhteensä 28 872, eli sisään pääsi 13,7 prosenttia hakijoista. Todistusvalinnan kautta sisään pääsi 21 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme