Suojalasien käyttö unohtuu etenkin ilotulitusta seuraavilta
Silmälääkäreille vuodenvaihteen yö on aina vuoden kiireisin, sillä päivystyksissä ympäri maata varaudutaan vastaanottamaan kiireellistä hoitoa tarvitsevia ilotulitteista vammautuneita potilaita. Eniten potilaita hoidetaan HUSin Silmätaudeilla.
”Pääkaupunkiseudulla varaudutaan 3-6 ilotulitteen aiheuttamaan silmävammaan ja koko Suomessa 12-16 vammaan vuodenvaihteessa.”, ylilääkäri Tero Kivelä HUS Silmätaudeista kertoo.
Ilotulitteiden tarkastus on pistokokeisiin perustuva ja satojen tuhansien myytyjen tulitteiden joukossa on aina ”susia”, jotka räjähtävät sytytettäessä, jäävät maastoon tai kääntyvät vikasuuntaan, vaikka niitä käytettäisiin ohjeiden mukaisesti. Ilotulittaminen ja myös ilotulituksen seuraaminen ulkona ilman suojalaseja on siten aina riski, lukuun ottamatta järjestettyjä näytöksiä. Suojalasit ovat olleet pakolliset ilotulitetta sytytettäessä uudesta vuodesta 2011 alkaen.
Suojalasit suojaavat tehokkaasti ilotulitteiden kipinöiltä ja roiskeilta
Ilotulitteita ostettaessa on muistettava hankkia suojalasit koko juhlaväelle, joka seuraa ilotulitusta ulkona. Erityisesti tämä koskee lapsia, joita on vammautunut yli 20 viimeisenä viitenä vuotena. ”Viime uutena vuotena vammautuneista lapsia oli neljä, joista ketään ei ollut suojattu suojalaseilla. Lasten valvonnan pitää jatkua myös uudenvuoden päivään, koska he saattavat löytää maastoon jääneitä tulitteita.”, ylilääkäri Kivelä muistuttaa.
Ilotulitusta on turvallisin seurata ikkunan takaa. Ulkona jokaisella katsojalla tulisi olla suojalasit. Huokeat muoviset, polykarbonaatista tehdyt suojalasit sopivat kaiken ikäisille ja kestävät vuodesta toiseen.
Ilotulittajalla on vastuu katsojienkin silmistä ja lasten turvallisuudesta. Turvaohjeet on syytä lukea ja noudattaa niitä tarkasti. Mikään ilotulite ei ole leikkikalu vaan räjähde.
Jos vahinko tapahtuu, silmävammoista voi soittaa Silmätautien päivystyspoliklinikan silmäpäivystykseen, 09 4717 3170.
Lisätiedot:
Ylilääkäri, professori Tero Kivelä
HUS Silmätaudit
050 525 2723, 09 4717 3110
tero.kivela@hus.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme