Suomalainen koulutustaso ja osaaminen ovat laskeneet - nykyinen kehityssuunta uhkaa jo Suomen tulevaa talouskasvua
Pisa-tutkimuksissa testitulokset luonnontieteiden, matematiikan ja lukutaidon osalta ovat laskeneet vuoden 2006 jälkeen. Luonnontieteellinen osaaminen on yhdeksässä vuodessa pudonnut yhden kouluvuoden oppimäärän verran. Tulokset antavat viitteitä sille, että Suomessa inhimillisen pääoman taso on laskussa ja tämä kehityssuunta tulee näkymään myöhemmin heikompana talouskasvuna. Suomessa koulutustason nousun pysähtyminen on paikannettavissa 2000-luvun alkupuolelle, mikä on seurausta koulutuspoliittisista päätöksistä. Tällöin tarjontaa supistettiin ja tämä näkyy nyt nuorten korkeakoulutustasossa.
Suomalainen koulutustaso olisi Pisa-testituloksia helpommin korjattavissa esimerkiksi lisäämällä kolmannen asteen aloituspaikkoja, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
- Nykykehityksen valossa 1970-luvun lopussa syntyneet ikäryhmät uhkaavat jäädä Suomen korkeimmin koulutetuiksi ikäryhmiksi. Sekä koulutustaso että osaaminen ovat meillä laskussa. Kehityssuunta on pysäytettävä, jotta Suomi voi tulevaisuudessakin kasvaa ja ylläpitää hyvinvointivaltiota.
Tuottavuuskehityksen edellytyksenä ovat Kauhasen mukaan dynaamiset työmarkkinat. Suomen työmarkkinat ovat nykyisellään varsin dynaamiset, sillä suhdannetilanteesta riippumatta työpaikkoja sekä syntyy että tuhoutuu. Työmarkkinoiden dynamiikka ei kuitenkaan ole kiihtymässä vaan päinvastoin, Kauhanen muistuttaa.
- Yhdysvalloissa työmarkkinoiden dynamiikka on hiipunut koko 2000-luvun, ja vaikka Suomessa kehitys on ollut vakaampaa, on meilläkin nähtävissä viitteitä dynamiikan hiipumisesta. Työmarkkinoiden dynaamisuuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa poliittisin päätöksin. Esimerkiksi kilpailukieltosopimusten yleistymiseen tulisi kiinnittää huomiota.
Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet kilpailukieltosopimusten hidastavan työmarkkinoiden dynamiikkaa ja innovaatioiden leviämistä. Purkamalla työvoiman liikkumisen esteitä, kuten täsmentämällä kilpailukieltosopimusten käyttöön liittyvää sääntelyä tai päivittämällä irtisanomissuojaa, voidaan kiihdyttää työmarkkinoiden dynamiikkaa, toteaa Kauhanen keväällä julkaistussa Suomen kasvu -kirjassa.
Myös suomalaisen palkkamuodostuksen tulisi muuttua joustavammaksi. Etla muistuttaa, että kansainvälisellä tasolla tarkasteltuna nimellispalkat ja erityisesti reaalipalkat ovat Suomessa erittäin jäykkiä: palkkajäykät maat menettävät tutkimusten valossa merkittävästi kilpailukykyään verrattuna rahaliiton maihin, joiden palkat ovat joustavia. Palkkajäykkyyden vähentämiseen oiva keino olisi paikallisen sopimisen mahdollisuuden lisääminen, jolloin työehdot sovittaisiin yritystasolla: näin palkat saataisiin sopeutettua yrityksen kohtaaman mahdollisen negatiivisen sokin tilanteeseen.
Kauhanen, Antti: Osaavan työvoiman tarjonta ja työmarkkinat. Teoksessa Suomen kasvu - Mikä määrää tahdin muuttuvassa maailmassa? Toim. Seppo Honkapohja ja Vesa Vihriälä. Taloustieto Oy. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Paulon säätiö.
Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA, p.+358 50 5697627, antti.kauhanen@etla.fi
Yhteyshenkilöt
Antti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella18.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.
Yhdysvaltojen tullit ja Kiinan Made in China -politiikka vaikeuttavat vientivetoista teollisuuspolitiikkaa – Suomen sulkeutuminen ei ole ratkaisu12.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Maailmantalouden muutokset haastavat Suomea jatkossa useasta suunnasta. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan harjoittama kauppa- ja teollisuuspolitiikka vaikeuttaa Suomen ja koko EU:n vientivetoista politiikkaa. Rajojen sulkeminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan muutosten edessäkin Suomi tarvitsee vientiä ja tuontia. Suomen lisäksi monet muutkin maat etsivät ratkaisuja kansallisilla teollisuuspoliittisilla strategioilla, joissa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan keskeistä on hajauttaa kriittisiä arvoketjuja ja säilyttää Suomen avoimuus.
Etla: Pääomasijoittajilla ylivoimaisesti positiivisin vaikutus yritysten pidemmän aikavälin kasvuun – sote-ala kovimpien kasvualojen kärjessä10.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Työllisyyden ja tuottavuuden kasvu Suomessa keskittyy erityisesti pääomasijoittajien omistamiin yrityksiin, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Pääomasijoittajilla on muihin omistajaryhmiin verrattuna niin henkilötyövuosina kuin kasvuprosentteina massiivinen vaikutus kohdeyritystensä pitkäaikaiseen kasvuun. Myös ulkomaalaisomistus edistää kasvukehitystä, mutta pääomasijoitteisuutta maltillisemmin. Kotimaisuudella ei havaittu vaikutusta työllisyyden tai tuottavuuden kasvuun. Kasvukärjessä on sote-ala.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme