Suomalaiset kulttuuriaineistot verkossa kiinnostavat – Finna.fi:n kävijämäärät uuteen ennätykseen vuonna 2018
Suomalaiset selaavat kulttuuriaineistoja verkossa enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2018 valtakunnallisessa Finna.fi-palvelussa vierailtiin 2,3 miljoona kertaa, mikä on 19 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ylivoimaisesti suosituin aineisto olivat kuva-aarteet.
Finna.fi tarjoaa vapaan pääsyn lähes 350 suomalaisarkiston, kirjaston ja museon digitaalisiin aineistoihin, kokoelmaluetteloihin ja valokuviin. Sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Esimerkiksi vuoteen 2016 nähden käyntien määrät ovat nousseet yli 98 prosenttia.
– Finna.fi on ainutlaatuinen verkkopalvelu Suomessa, sillä se kokoaa arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot yhteen hakuun. Digitaalisten kulttuuriaineistojen kautta kuka tahansa pääsee kurkistamaan elettyyn elämään ja kansallisaarteisiin, kertoo kehityspäällikkö Erkki Tolonen Kansalliskirjastosta.
Kuva-aarteet ja kirjat ylitse muiden
Ylivoimaisesti eniten Finnasta katsottiin kuvia, joita selattiin palvelussa yli 3,6 miljoonaa kertaa.
Suosituimpiin kuviin kuuluivat Lappeenrannan museoiden julkaisemat harvinaiset värivalokuvat vanhasta Viipurista, joita katsottiin yli 180 000 kertaa. Kuvia haettiin paljon myös Finna Street -haun kautta. Sen avulla saa nähtävilleen historiallisia kuvia juuri siltä paikalta, jossa tiedonhakija on.
Kuvien jälkeen suosituinta aineistoa olivat kirjat, joiden tietoja katseltiin yli 800 000 kertaa. Finnan avulla voi nähdä suuren osan Suomen kirjastojen kirjatilanteesta. Saatavilla on tiedot yli 250 lähikirjaston ja kaikkien korkeakoulukirjastojen kokoelmista.
Kuvien ja kirjojen ohella haetuinta aineistoa olivat artikkelit, arkistoaineistot ja opinnäytteet.
Positiivista palautetta
Alkuvuonna 2019 tehdyn asiakaskyselyn perusteella 90 % vastanneista suhtautuu Finna.fi-palveluun myönteisesti. Vastanneista 58 % suosittelisi hakupalvelua aktiivisesti.
Tyytyväisyys palveluun on noussut selvästi viime vuosina samalla, kun Finnan helppokäyttöisyyteen on panostettu voimakkaasti.
– Suosion taustalla on myös ajan säästö, kun tiedonhakija saa aineistot yhden helppokäyttöisen palvelun kautta. Finnan aineistot ovat luotettavista lähteistä ja aineistojen käyttöoikeuksista saa tietoa. Tämä tarjoaa paljonkin lisäarvoa, kun tarvitaan aineistoja esimerkiksi opetuskäyttöön, summaa Tolonen.
TOP 10 Finna.fi:n suosituimmat aineistojen tarjoajat 2018:
- Museovirasto
- Kansalliskirjasto
- Helsingin kaupunginmuseo
- Etelä-Karjalan museo
- Museokeskus Vapriikki
- Kansallisarkisto
- Lusto - Suomen Metsämuseo
- Suomen kansallismuseo
- Jyväskylän yliopisto
- Varsinais-Suomen Vaski-kirjastot
Avainlukuja Finna.fi-palvelusta:
- Avattu loppuvuodesta 2014.
- Kehittäjänä Kansalliskirjasto yhdessä osallistuvien arkistojen, kirjastojen ja museoiden kanssa.
- 15 miljoonaa aineistoa, joista lähes 2 miljoonaa suoraan verkossa saatavilla.
- Kuvia 1,3 miljoonasta aineistosta.
- Tiedot 6,5 miljoonasta kirjasta.
- Avoin hakupalvelu, jonka metadataa, lähdekoodia ja osaa aineistosta voi vapaasti hyödyntää.
- Rahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
- Mukana digitaalisten palveluiden tiekartalla.
Lisätietoja:
kehityspäällikkö Erkki Tolonen, Kansalliskirjasto, puh. 050 576 2869, erkki.tolonen(at)helsinki.fi
Lue lisää Finnasta:
Digitaalinen kulttuuriperintö karttuu ennätysvauhtia – jo 15 miljoonaa aineistoa Finna.fi-palvelussa
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kutsu: Koulutuksen tasa-arvoilta ke 30.10 klo 17.3021.10.2019 12:33:18 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston Tiedekulmassa pidetään keskiviikkona 30.10. klo 17.30-19.00 paneelikeskustelu, jossa tutkijoiden johdattelemana käsitellään pääministeri Rinteen hallitusohjelman suuria koulutuspoliittisia kysymyksiä.
Erityisesti nuorilla naisilla kohdunkaulansyövän esiastemuutokset paranevat usein itsestään21.10.2019 08:00:00 EEST | Tiedote
Suurin osa nuorten naisten keskivaikeista kohdunkaulansyövän esiastemuutoksista paranee itsestään, ja kaiken kaikkiaan esiastemuutosten eteneminen syöväksi on varsin harvinaista, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Tutkijat löysivät saksanpaimenkoirien lonkkaniveldysplasiaan liittyviä perimän jaksoja21.10.2019 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus paljasti uusia lonkkaniveldysplasiaan liittyviä geenialueita. Lisäksi tutkijat löysivät nivelten kehitykseen liittyvän geenin säätelyalueelta muutoksen, joka mahdollisesti suojaa lonkkavialta. Yli 500 saksanpaimenkoiraa käsittävä tutkimus vahvistaa kuvaa siitä, että sairaus on monen tekijän summa.
Talvivaara/Terrafamen käsiteltyjen jätevesien poistoputki Nuasjärveen on aiheuttanut happikadon ja turmellut pohjan eliöyhteisön18.10.2019 10:54:18 EEST | Tiedote
Talvivaara/Terrafamen käsiteltyjen jätevesien siirtäminen vuonna 2015 rakennettua suoraa poistoputkea pitkin Nuasjärven syvänteeseen on aiheuttanut putken lähistöllä pohjanläheisen happikadon ja muuttanut merkittävästi pohjaeläinyhteisöjä selviää Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.
Ihon bakteerit voivat sekä suojata atooppiselta ihottumalta että pahentaa sen oireita18.10.2019 09:00:00 EEST | Tiedote
Tulehduksellisia suolistosairauksia hoidetaan jo nykyään siirtämällä suolen mikrobeja terveiltä ihmisiltä sairaille. On mahdollista, että myös ihon sairauksia ja vaurioita voidaan ennen pitkää hoitaa parantamalla ihon mikrobiston koostumusta.
Teknologiasta ja yhteiskunnasta Venäjän ja Euraasian kontekstissa16.10.2019 16:57:02 EEST | Kutsu
Miten teknologiakehitys vaikuttaa yhteiskuntaan, kulttuuriin ja vaikkapa turvallisuuspolitiikkaan, ja miten toisaalta nämä kaikki vaikuttavat teknologiakehitykseen Euroopassa ja sen ulkopuolella?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme