Suomalaiset kulttuuriaineistot verkossa kiinnostavat – Finna.fi:n kävijämäärät uuteen ennätykseen vuonna 2018
Suomalaiset selaavat kulttuuriaineistoja verkossa enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2018 valtakunnallisessa Finna.fi-palvelussa vierailtiin 2,3 miljoona kertaa, mikä on 19 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ylivoimaisesti suosituin aineisto olivat kuva-aarteet.
Finna.fi tarjoaa vapaan pääsyn lähes 350 suomalaisarkiston, kirjaston ja museon digitaalisiin aineistoihin, kokoelmaluetteloihin ja valokuviin. Sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Esimerkiksi vuoteen 2016 nähden käyntien määrät ovat nousseet yli 98 prosenttia.
– Finna.fi on ainutlaatuinen verkkopalvelu Suomessa, sillä se kokoaa arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot yhteen hakuun. Digitaalisten kulttuuriaineistojen kautta kuka tahansa pääsee kurkistamaan elettyyn elämään ja kansallisaarteisiin, kertoo kehityspäällikkö Erkki Tolonen Kansalliskirjastosta.
Kuva-aarteet ja kirjat ylitse muiden
Ylivoimaisesti eniten Finnasta katsottiin kuvia, joita selattiin palvelussa yli 3,6 miljoonaa kertaa.
Suosituimpiin kuviin kuuluivat Lappeenrannan museoiden julkaisemat harvinaiset värivalokuvat vanhasta Viipurista, joita katsottiin yli 180 000 kertaa. Kuvia haettiin paljon myös Finna Street -haun kautta. Sen avulla saa nähtävilleen historiallisia kuvia juuri siltä paikalta, jossa tiedonhakija on.
Kuvien jälkeen suosituinta aineistoa olivat kirjat, joiden tietoja katseltiin yli 800 000 kertaa. Finnan avulla voi nähdä suuren osan Suomen kirjastojen kirjatilanteesta. Saatavilla on tiedot yli 250 lähikirjaston ja kaikkien korkeakoulukirjastojen kokoelmista.
Kuvien ja kirjojen ohella haetuinta aineistoa olivat artikkelit, arkistoaineistot ja opinnäytteet.
Positiivista palautetta
Alkuvuonna 2019 tehdyn asiakaskyselyn perusteella 90 % vastanneista suhtautuu Finna.fi-palveluun myönteisesti. Vastanneista 58 % suosittelisi hakupalvelua aktiivisesti.
Tyytyväisyys palveluun on noussut selvästi viime vuosina samalla, kun Finnan helppokäyttöisyyteen on panostettu voimakkaasti.
– Suosion taustalla on myös ajan säästö, kun tiedonhakija saa aineistot yhden helppokäyttöisen palvelun kautta. Finnan aineistot ovat luotettavista lähteistä ja aineistojen käyttöoikeuksista saa tietoa. Tämä tarjoaa paljonkin lisäarvoa, kun tarvitaan aineistoja esimerkiksi opetuskäyttöön, summaa Tolonen.
TOP 10 Finna.fi:n suosituimmat aineistojen tarjoajat 2018:
- Museovirasto
- Kansalliskirjasto
- Helsingin kaupunginmuseo
- Etelä-Karjalan museo
- Museokeskus Vapriikki
- Kansallisarkisto
- Lusto - Suomen Metsämuseo
- Suomen kansallismuseo
- Jyväskylän yliopisto
- Varsinais-Suomen Vaski-kirjastot
Avainlukuja Finna.fi-palvelusta:
- Avattu loppuvuodesta 2014.
- Kehittäjänä Kansalliskirjasto yhdessä osallistuvien arkistojen, kirjastojen ja museoiden kanssa.
- 15 miljoonaa aineistoa, joista lähes 2 miljoonaa suoraan verkossa saatavilla.
- Kuvia 1,3 miljoonasta aineistosta.
- Tiedot 6,5 miljoonasta kirjasta.
- Avoin hakupalvelu, jonka metadataa, lähdekoodia ja osaa aineistosta voi vapaasti hyödyntää.
- Rahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
- Mukana digitaalisten palveluiden tiekartalla.
Lisätietoja:
kehityspäällikkö Erkki Tolonen, Kansalliskirjasto, puh. 050 576 2869, erkki.tolonen(at)helsinki.fi
Lue lisää Finnasta:
Digitaalinen kulttuuriperintö karttuu ennätysvauhtia – jo 15 miljoonaa aineistoa Finna.fi-palvelussa
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Väitös: Kokemukset kuolleen läsnäolosta ilmentävät tunnesiteiden jatkumista surussa21.3.2019 11:43:04 EET | Tiedote
Tuore uskontotieteen väitös osoittaa, että kokemukset kuolleen läsnäolosta tai yhteydenotosta vaikuttavat perustavalla tavalla käsityksiin elämästä ja kuolemasta. Lisäksi vainajakokemukset vähentävät kuolemanpelkoa. Fyysiset aistit liittyvät vainajakokemuksiin lähes kahdessa kolmasosassa tapauksista.
Ahvenanmaalta löytyi 5000 vuotta vanha ohranjyvä – tutkijoiden käsitys pohjoisen muinaisista elinkeinoista meni uusiksi20.3.2019 16:01:34 EET | Tiedote
Uudet löydöt paljastavat, että metsästäjä-keräilijät omaksuivat maanviljelyn Ahvenmaalla ja Itä-Ruotsissa jo 5000 vuotta sitten.
Merihaassa kokeiltiin kestävämpiä rutiineja lämmityksessä ja pyykinpesussa20.3.2019 15:07:09 EET | Tiedote
Tutkijat kymmenestä eri Euroopan maasta ovat pyrkineet ymmärtämään kotitalouksien arjen energiakäytäntöjä sekä mahdollisuuksia haastaa totuttuja rutiineja ENERGISE-tutkimushankkeessa. Suomesta hankkeessa on mukana Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus.
Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EET | Kutsu
Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l
Koiratutkimukselle lisärahoitusta atopian syiden ja ihmisen syövän varhaiseen löytämiseen20.3.2019 13:36:00 EET | Tiedote
Koirien avulla voidaan saada lisätietoa ihmisten allergioista ja tunnistaa kasvaimet jo aikaisessa vaiheessa.
Maapolitiikka unohtaa sosiaaliset tavoitteensa20.3.2019 12:05:16 EET | Tiedote
Suomalaiskaupungeissa halutaan torjua segregaatiota. Valtion ja kuntien harjoittama maapolitiikka on kuitenkin ajoittain jopa luonut olosuhteet kaupunkilaisten eriytymisen voimistumiselle, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme