Helsingin yliopisto

Suomalaiset kulttuuriaineistot verkossa kiinnostavat – Finna.fi:n kävijämäärät uuteen ennätykseen vuonna 2018

Jaa

Suomalaiset selaavat kulttuuriaineistoja verkossa enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2018 valtakunnallisessa Finna.fi-palvelussa vierailtiin 2,3 miljoona kertaa, mikä on 19 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ylivoimaisesti suosituin aineisto olivat kuva-aarteet.

Finna.fi tarjoaa näkökulmia myös menneisyyteen. Kuvassa sähköauto Erottajan pääpaloaseman pihassa vuonna 1909. Sähköautot myivät tuohon aikaan jopa paremmin kuin polttomoottoriautot. Signe Brander/Helsingin kaupunginmuseo/Finna.fi. Kuvalisenssi: CC BY 4.0
Finna.fi tarjoaa näkökulmia myös menneisyyteen. Kuvassa sähköauto Erottajan pääpaloaseman pihassa vuonna 1909. Sähköautot myivät tuohon aikaan jopa paremmin kuin polttomoottoriautot. Signe Brander/Helsingin kaupunginmuseo/Finna.fi. Kuvalisenssi: CC BY 4.0

Finna.fi tarjoaa vapaan pääsyn lähes 350 suomalaisarkiston, kirjaston ja museon digitaalisiin aineistoihin, kokoelmaluetteloihin ja valokuviin. Sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Esimerkiksi vuoteen 2016 nähden käyntien määrät ovat nousseet yli 98 prosenttia.

– ­Finna.fi on ainutlaatuinen verkkopalvelu Suomessa, sillä se kokoaa arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot yhteen hakuun. Digitaalisten kulttuuriaineistojen kautta kuka tahansa pääsee kurkistamaan elettyyn elämään ja kansallisaarteisiin, kertoo kehityspäällikkö Erkki Tolonen Kansalliskirjastosta.

Kuva-aarteet ja kirjat ylitse muiden

Ylivoimaisesti eniten Finnasta katsottiin kuvia, joita selattiin palvelussa yli 3,6 miljoonaa kertaa.

Suosituimpiin kuviin kuuluivat Lappeenrannan museoiden julkaisemat harvinaiset värivalokuvat vanhasta Viipurista, joita katsottiin yli 180 000 kertaa. Kuvia haettiin paljon myös Finna Street -haun kautta. Sen avulla saa nähtävilleen historiallisia kuvia juuri siltä paikalta, jossa tiedonhakija on.

Kuvien jälkeen suosituinta aineistoa olivat kirjat, joiden tietoja katseltiin yli 800 000 kertaa. Finnan avulla voi nähdä suuren osan Suomen kirjastojen kirjatilanteesta. Saatavilla on tiedot yli 250 lähikirjaston ja kaikkien korkeakoulukirjastojen kokoelmista.

Kuvien ja kirjojen ohella haetuinta aineistoa olivat artikkelit, arkistoaineistot ja opinnäytteet.

Positiivista palautetta

Alkuvuonna 2019 tehdyn asiakaskyselyn perusteella 90 % vastanneista suhtautuu Finna.fi-palveluun myönteisesti. Vastanneista 58 % suosittelisi hakupalvelua aktiivisesti.

Tyytyväisyys palveluun on noussut selvästi viime vuosina samalla, kun Finnan helppokäyttöisyyteen on panostettu voimakkaasti.

– Suosion taustalla on myös ajan säästö, kun tiedonhakija saa aineistot yhden helppokäyttöisen palvelun kautta. Finnan aineistot ovat luotettavista lähteistä ja aineistojen käyttöoikeuksista saa tietoa. Tämä tarjoaa paljonkin lisäarvoa, kun tarvitaan aineistoja esimerkiksi opetuskäyttöön, summaa Tolonen.

TOP 10 Finna.fi:n suosituimmat aineistojen tarjoajat 2018:

  1. Museovirasto
  2. Kansalliskirjasto
  3. Helsingin kaupunginmuseo
  4. Etelä-Karjalan museo
  5. Museokeskus Vapriikki
  6. Kansallisarkisto
  7. Lusto - Suomen Metsämuseo
  8. Suomen kansallismuseo
  9. Jyväskylän yliopisto
  10. Varsinais-Suomen Vaski-kirjastot

Avainlukuja Finna.fi-palvelusta:

  • Avattu loppuvuodesta 2014.
  • Kehittäjänä Kansalliskirjasto yhdessä osallistuvien arkistojen, kirjastojen ja museoiden kanssa.
  • 15 miljoonaa aineistoa, joista lähes 2 miljoonaa suoraan verkossa saatavilla.
  • Kuvia 1,3 miljoonasta aineistosta.
  • Tiedot 6,5 miljoonasta kirjasta.
  • Avoin hakupalvelu, jonka metadataa, lähdekoodia ja osaa aineistosta voi vapaasti hyödyntää.
  • Rahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
  • Mukana digitaalisten palveluiden tiekartalla.

Lisätietoja:
kehityspäällikkö Erkki Tolonen, Kansalliskirjasto, puh. 050 576 2869, erkki.tolonen(at)helsinki.fi

Lue lisää Finnasta:

Digitaalinen kulttuuriperintö karttuu ennätysvauhtia – jo 15 miljoonaa aineistoa Finna.fi-palvelussa

Avoin koodi avaa kansainväliset yhteydet

Facebook-sivu
Instagram-sivu
Twitter-sivu

Avainsanat

Kuvat

Finna.fi tarjoaa näkökulmia myös menneisyyteen. Kuvassa sähköauto Erottajan pääpaloaseman pihassa vuonna 1909. Sähköautot myivät tuohon aikaan jopa paremmin kuin polttomoottoriautot. Signe Brander/Helsingin kaupunginmuseo/Finna.fi. Kuvalisenssi: CC BY 4.0
Finna.fi tarjoaa näkökulmia myös menneisyyteen. Kuvassa sähköauto Erottajan pääpaloaseman pihassa vuonna 1909. Sähköautot myivät tuohon aikaan jopa paremmin kuin polttomoottoriautot. Signe Brander/Helsingin kaupunginmuseo/Finna.fi. Kuvalisenssi: CC BY 4.0
Lataa
Finna.fi-palvelu karttuu viikoittain uusilla aineistoilla. Helmikuussa 2019 Vaasan kaupungin museot toi Finnaan ennen näkemättömiä kuvia sisällissodan 1918 ajalta Vaasasta. Kuvassa sairaanhoitajattaria varasairaalassa vuonna 1918. Pohjanmaan museo/Finna.fi. Kuvalisenssi: CC BY-NC-ND 4.0
Finna.fi-palvelu karttuu viikoittain uusilla aineistoilla. Helmikuussa 2019 Vaasan kaupungin museot toi Finnaan ennen näkemättömiä kuvia sisällissodan 1918 ajalta Vaasasta. Kuvassa sairaanhoitajattaria varasairaalassa vuonna 1918. Pohjanmaan museo/Finna.fi. Kuvalisenssi: CC BY-NC-ND 4.0
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EETKutsu

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme