Suomalaiset tuntevat talletussuojan melko hyvin – EU:n yhteiseen talletussuojaan ei pidä kiirehtiä
Finanssiala ry:n pääekonomistin Veli-Matti Mattilan mukaan kyselyn tulos kertoo siitä, että suomalaisilla on melko hyvä tietämys suomalaisesta talletussuojajärjestelmästä. ”Suomalaispankit ovat säntillisesti keränneet varoja talletussuojajärjestelmään yli 20 vuotta tallettajien varojen turvaamiseksi mahdollisessa kriisitilanteessa. Tietoa tästä on tärkeää jakaa eteenpäin.”
Talletussuojavaroja on aiempina vuosina kerätty Suomessa merkittävästi yli EU:n talletussuojadirektiivin määräämän tavoitetason.
Mattila korostaa, että kansalaisten luottamusta ei pidä horjuttaa kiirehtimällä EU:n yhteistä talletussuojaa.
”Euroopassa on edelleen suuri määrä pankkeja, usein pieniä, jotka ovat huonossa kunnossa. Suomi on toiminut EU-neuvotteluissa oikein vaatimalla riskien vähentämistä ennen kuin voidaan alkaa puhua riskien lisäjakamisesta. Ennen kuin eurooppalainen pankkijärjestelmä on laaja-alaisesti terveellä pohjalla, nykyinen kansallisiin talletussuojajärjestelmiin perustuva malli on suomalaisille hyvä valinta.”
Rahoitusvakausviraston kyselystä selviää, että nykyinen sadantuhannen euron enimmäiskorvausmäärä kattaa valtaosan suomalaistallettajista. Kolmanneksella (29 prosenttia) pankkitilien haltijoista on enintään 1 000 euroa rahaa tilillä. Yli 20 000 euroa on viidenneksellä (19 prosenttia) ja yli 100 000 euroa löytyy kolmelta prosentilta vastanneista.
Vuoden alussa voimaan tulevan lakimuutoksen myötä talletussuojakorvausten maksuaika lyhenee seitsemään työpäivään. Tätä muutosta suomalaiset eivät vielä kovin hyvin tunne. Rahoitusvakausviraston kyselyn perusteella ihmiset uskovat talletusten takaisin saamisen kestävän pitkään: 76 prosenttia arvioi rahojen palautumisen kestävän vähintään kuukauden, 58 prosenttia uskoo tähän kuluvan yli puoli vuotta. Viraston mukaan käsitykset heijastelevat aikaa, jolloin pankkikriisejä selviteltiin pitkään.
Rahoitusvakausviraston kyselyn toteutti TNS Kantar heinäkuussa 2019. Siihen vastasi 1032 mannersuomalaista 18–79-vuotiasta suomalaista, joilla on pankkitili.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaPääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fiva pitää asuntolainakaton ennallaan – pankkien lisäpääomavaatimuksia olisi pitänyt alentaa27.6.2025 13:23:02 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä Finanssivalvonnan päätöstä pitää asuntolainakatto ennallaan. Lainakatto pysyy perustasollaan 95 prosentissa ensiasunnon hankintaan tarkoitetuissa lainoissa ja 90 prosentissa muissa uusissa asuntolainoissa. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla, mikä on FA:n mielestä hyvä asia. Sen sijaan muita lisäpääomavaatimuksia olisi pitänyt alentaa, sillä niiden perusteena olevat riskit eivät ole muuttuneet, mutta valvojan viimeaikaisten päätösten vuoksi vaateiden täyttämiseksi tarvitaan aiempaa enemmän varoja.
Kysely: Digihuijareille rahaa menettäneitä yhtä paljon kuin Oulussa ja Turussa on asukkaita26.6.2025 08:24:24 EEST | Tiedote
Tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Koko maan väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Miehet ovat joutuneet huijauksen uhreiksi hieman naisia useammin. 4,6 prosenttia vastanneista kertoo, että pankki onnistui estämään tai palauttamaan rahansiirron rikollisille. Finanssiala ry:n tilaamaan kyselytutkimukseen digihuijausten yleisyydestä vastasi 2 500 suomalaista. Kyselyssä selvitettiin digihuijausten yleisyyttä sekä ihmisten tietämystä huijauksiin liittyen.
Koonti tuoreimmista talousennusteista: Suomi sinnittelee vastatuulessa – varovaisia merkkejä toipumisesta nähtävissä25.6.2025 10:55:34 EEST | Tiedote
Viimeisimpien ennusteiden mukaan Suomen talouteen on luvassa hidasta kasvua vuosille 2025 ja 2026. Kesäkuussa julkaistuista ennusteista alhaisimman arvion Suomen talouskasvusta antaa Suomen Pankki, joka ennakoi BKT:n kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2025. Korkeinta kasvulukua vuodelle 2025 ennustavat valtiovarainministeriö ja POP Pankki -ryhmä, joiden arvioiden mukaan talous kasvaisi 1,0 prosenttia. Kauppa- ja geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen varjostaa globaalia kehitystä, mikä on tuntunut myös Suomessa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten ja suomalaisten tutkimuslaitosten tuoreimmista talousennusteista. Linkki FA:n taulukoimiin tietoihin löytyy tiedotteen lopusta. Kesäkuussa talousennusteensa julkaisivat POP Pankki -ryhmä, Danske Bank, valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki.
ASP-uudistus on hyväksytty mutta ei valmis – kehitettävää jäi seuraavallekin hallitukselle14.6.2025 09:14:00 EEST | Tiedote
ASP-järjestelmän uudistus on hyväksytty, mutta toteutuksen kunnianhimo ei ollut yhtä korkealla kuin Finanssiala ry (FA) odotti. FA ehdotti järjestelmään monia ensiasunnon ostajaa hyödyttäviä muutoksia, kuten pienempää omasäästöosuutta, tavallisten asuntolainojen kanssa yhdenmukaista laina-aikaa sekä keinotekoisten rajojen ja rajoitteiden purkamista. Järjestelmää on kehitetty vuosien saatossa hyvässä yhteistyössä valtion ja pankkien välillä, ja FA on sitoutunut jatkamaan kehitystyötä. Tulevaisuudessa ASP-järjestelmää voitaisiin käyttää myös suomalaisten talousosaamisen kasvattamiseen, kansankapitalismin edistämiseen ja vihreän siirtymän tukemiseen.
Huhtikuun markkinamyllerrys vaihtui toukokuussa kurssinousuun – rahaa virtasi erityisesti osake- ja yhdistelmärahastoihin10.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin toukokuussa yhteensä 230 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääomaan vaikutti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 183 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme