Suomalaiset tuntevat talletussuojan melko hyvin – EU:n yhteiseen talletussuojaan ei pidä kiirehtiä
Finanssiala ry:n pääekonomistin Veli-Matti Mattilan mukaan kyselyn tulos kertoo siitä, että suomalaisilla on melko hyvä tietämys suomalaisesta talletussuojajärjestelmästä. ”Suomalaispankit ovat säntillisesti keränneet varoja talletussuojajärjestelmään yli 20 vuotta tallettajien varojen turvaamiseksi mahdollisessa kriisitilanteessa. Tietoa tästä on tärkeää jakaa eteenpäin.”
Talletussuojavaroja on aiempina vuosina kerätty Suomessa merkittävästi yli EU:n talletussuojadirektiivin määräämän tavoitetason.
Mattila korostaa, että kansalaisten luottamusta ei pidä horjuttaa kiirehtimällä EU:n yhteistä talletussuojaa.
”Euroopassa on edelleen suuri määrä pankkeja, usein pieniä, jotka ovat huonossa kunnossa. Suomi on toiminut EU-neuvotteluissa oikein vaatimalla riskien vähentämistä ennen kuin voidaan alkaa puhua riskien lisäjakamisesta. Ennen kuin eurooppalainen pankkijärjestelmä on laaja-alaisesti terveellä pohjalla, nykyinen kansallisiin talletussuojajärjestelmiin perustuva malli on suomalaisille hyvä valinta.”
Rahoitusvakausviraston kyselystä selviää, että nykyinen sadantuhannen euron enimmäiskorvausmäärä kattaa valtaosan suomalaistallettajista. Kolmanneksella (29 prosenttia) pankkitilien haltijoista on enintään 1 000 euroa rahaa tilillä. Yli 20 000 euroa on viidenneksellä (19 prosenttia) ja yli 100 000 euroa löytyy kolmelta prosentilta vastanneista.
Vuoden alussa voimaan tulevan lakimuutoksen myötä talletussuojakorvausten maksuaika lyhenee seitsemään työpäivään. Tätä muutosta suomalaiset eivät vielä kovin hyvin tunne. Rahoitusvakausviraston kyselyn perusteella ihmiset uskovat talletusten takaisin saamisen kestävän pitkään: 76 prosenttia arvioi rahojen palautumisen kestävän vähintään kuukauden, 58 prosenttia uskoo tähän kuluvan yli puoli vuotta. Viraston mukaan käsitykset heijastelevat aikaa, jolloin pankkikriisejä selviteltiin pitkään.
Rahoitusvakausviraston kyselyn toteutti TNS Kantar heinäkuussa 2019. Siihen vastasi 1032 mannersuomalaista 18–79-vuotiasta suomalaista, joilla on pankkitili.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaPääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme