Suomalaiset tuntevat talletussuojan melko hyvin – EU:n yhteiseen talletussuojaan ei pidä kiirehtiä
Rahoitusvakausviraston teettämän kyselyn mukaan yli puolet (56 prosenttia) suomalaisista tietää, että Suomessa on lakisääteinen talletussuojajärjestelmä, jonka ansiosta tallettaja saa rahansa takaisin, vaikka pankki menisi konkurssiin. Lähes yhtä moni (54 prosenttia) osaa myös arvioida oikein talletussuojan enimmäismäärän, joka on 100 000 euroa.
Finanssiala ry:n pääekonomistin Veli-Matti Mattilan mukaan kyselyn tulos kertoo siitä, että suomalaisilla on melko hyvä tietämys suomalaisesta talletussuojajärjestelmästä. ”Suomalaispankit ovat säntillisesti keränneet varoja talletussuojajärjestelmään yli 20 vuotta tallettajien varojen turvaamiseksi mahdollisessa kriisitilanteessa. Tietoa tästä on tärkeää jakaa eteenpäin.”
Talletussuojavaroja on aiempina vuosina kerätty Suomessa merkittävästi yli EU:n talletussuojadirektiivin määräämän tavoitetason.
Mattila korostaa, että kansalaisten luottamusta ei pidä horjuttaa kiirehtimällä EU:n yhteistä talletussuojaa.
”Euroopassa on edelleen suuri määrä pankkeja, usein pieniä, jotka ovat huonossa kunnossa. Suomi on toiminut EU-neuvotteluissa oikein vaatimalla riskien vähentämistä ennen kuin voidaan alkaa puhua riskien lisäjakamisesta. Ennen kuin eurooppalainen pankkijärjestelmä on laaja-alaisesti terveellä pohjalla, nykyinen kansallisiin talletussuojajärjestelmiin perustuva malli on suomalaisille hyvä valinta.”
Rahoitusvakausviraston kyselystä selviää, että nykyinen sadantuhannen euron enimmäiskorvausmäärä kattaa valtaosan suomalaistallettajista. Kolmanneksella (29 prosenttia) pankkitilien haltijoista on enintään 1 000 euroa rahaa tilillä. Yli 20 000 euroa on viidenneksellä (19 prosenttia) ja yli 100 000 euroa löytyy kolmelta prosentilta vastanneista.
Vuoden alussa voimaan tulevan lakimuutoksen myötä talletussuojakorvausten maksuaika lyhenee seitsemään työpäivään. Tätä muutosta suomalaiset eivät vielä kovin hyvin tunne. Rahoitusvakausviraston kyselyn perusteella ihmiset uskovat talletusten takaisin saamisen kestävän pitkään: 76 prosenttia arvioi rahojen palautumisen kestävän vähintään kuukauden, 58 prosenttia uskoo tähän kuluvan yli puoli vuotta. Viraston mukaan käsitykset heijastelevat aikaa, jolloin pankkikriisejä selviteltiin pitkään.
Rahoitusvakausviraston kyselyn toteutti TNS Kantar heinäkuussa 2019. Siihen vastasi 1032 mannersuomalaista 18–79-vuotiasta suomalaista, joilla on pankkitili.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaPääekonomisti
+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Korjaus rahastoraporttiin: Rahastoihin sijoitettiin nettomääräisesti miljoona euroa8.11.2019 10:59:10 EET | Tiedote
8.11. kello 7 lähteneen rahastoraportti-tiedotteemme ingressissä oli virhe. Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa nettomääräisesti yhteensä miljoona euroa. Ingressissä luki virheellisesti, että rahastoista olisi lunastettu nettomääräisesti miljoona euroa. Taulukossa ja tiedotteen lopun linkissä luvut olivat oikein.
Rahastopääoman arvo lokakuun lopussa 121 miljardia euroa8.11.2019 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin lokakuussa nettomääräisesti yhteensä miljoona euroa. Rahastopääoma kasvoi kuitenkin suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuun lopussa 121 miljardia euroa.
Maksamisen pilotilla etsitään keinoja helpottaa ikääntyneiden laskunmaksua7.11.2019 08:02:41 EET | Tiedote
Helsingin kaupunki käynnistää Finanssiala ry:n kanssa marraskuun aikana maksamisen pilotin. Pilotti kestää puoli vuotta, ja sen kohderyhmänä ovat Helsingin kaupungilta laskuja saavat sosiaali- ja terveystoimialan senioriasiakkaat. Pilotin avulla halutaan selvittää, miten ikääntyneiden asiakkaiden laskun maksua voitaisiin helpottaa digitalisaation avulla ja samalla tehostaa kaupungin taloushallintoa.
Korjaus: Sampo Groupin yhteisöveropotti olikin suurempi4.11.2019 09:57:31 EET | Tiedote
4.11. kello 9:15 lähteneessä finanssialan verojalanjälkeä käsittelevässä tiedotteessamme oli virhe. Sampo Group -konsernin maksamat yhteisöverot olivat yhteensä 124,9 miljoonaa euroa. Samalla Sampo Groupin sijoitus nousee viidenneksi. Tiedotteessa sanoimme virheellisesti, että luku olisi ollut 121,5 miljoonaa. Koko finanssialan yhteisöveropotti kasvaa 679 miljoonaan euroon. Liitteenä myös korjattu kuva.
Finanssialalla 3,2 miljardin euron verojalanjälki4.11.2019 09:16:54 EET | Tiedote
Finanssiala oli viime vuonna jälleen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Alan suurimmat yhteisöveron maksajat ovat Nordea, Sampo Group ja OP Ryhmä. Alan maksama yhteisöveropotti oli arviolta 676 miljoonaa euroa, joka on noin 11,4 prosenttia veron koko tuotosta ja noin 189 miljoonaa euroa edellisvuotista vähemmän.
FA laskee finanssialan verotiedot maanantaiaamuna1.11.2019 10:03:51 EET | Tiedote
Finanssiala ry kertoo maanantaiaamuna 4.11. heti tuoreeltaan finanssialan verotiedot vuodelta 2018. Laskemme, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja kerromme alan suurimmat yhteisöveronmaksajat. Verottajan julkaisemat tiedot ovat yhtiökohtaisia eikä niistä käy selville koko konsernin tai yhtiöryhmän maksamia veroja. Toissa vuonna finanssialan yritykset valtasivat yhteisöveroissa kaksi kärkisijaa. Lisäksi laskemme finanssialan verojalanjäljen. Se muodostuu, kun lasketaan yhteen yhteisöveron ja vakuutusmaksuveron lisäksi työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut sekä valtiolle tilitettävät arvonlisäverot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme