Suomalaiset tuntevat talletussuojan melko hyvin – EU:n yhteiseen talletussuojaan ei pidä kiirehtiä
23.10.2019 09:18:53 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Finanssiala ry:n pääekonomistin Veli-Matti Mattilan mukaan kyselyn tulos kertoo siitä, että suomalaisilla on melko hyvä tietämys suomalaisesta talletussuojajärjestelmästä. ”Suomalaispankit ovat säntillisesti keränneet varoja talletussuojajärjestelmään yli 20 vuotta tallettajien varojen turvaamiseksi mahdollisessa kriisitilanteessa. Tietoa tästä on tärkeää jakaa eteenpäin.”
Talletussuojavaroja on aiempina vuosina kerätty Suomessa merkittävästi yli EU:n talletussuojadirektiivin määräämän tavoitetason.
Mattila korostaa, että kansalaisten luottamusta ei pidä horjuttaa kiirehtimällä EU:n yhteistä talletussuojaa.
”Euroopassa on edelleen suuri määrä pankkeja, usein pieniä, jotka ovat huonossa kunnossa. Suomi on toiminut EU-neuvotteluissa oikein vaatimalla riskien vähentämistä ennen kuin voidaan alkaa puhua riskien lisäjakamisesta. Ennen kuin eurooppalainen pankkijärjestelmä on laaja-alaisesti terveellä pohjalla, nykyinen kansallisiin talletussuojajärjestelmiin perustuva malli on suomalaisille hyvä valinta.”
Rahoitusvakausviraston kyselystä selviää, että nykyinen sadantuhannen euron enimmäiskorvausmäärä kattaa valtaosan suomalaistallettajista. Kolmanneksella (29 prosenttia) pankkitilien haltijoista on enintään 1 000 euroa rahaa tilillä. Yli 20 000 euroa on viidenneksellä (19 prosenttia) ja yli 100 000 euroa löytyy kolmelta prosentilta vastanneista.
Vuoden alussa voimaan tulevan lakimuutoksen myötä talletussuojakorvausten maksuaika lyhenee seitsemään työpäivään. Tätä muutosta suomalaiset eivät vielä kovin hyvin tunne. Rahoitusvakausviraston kyselyn perusteella ihmiset uskovat talletusten takaisin saamisen kestävän pitkään: 76 prosenttia arvioi rahojen palautumisen kestävän vähintään kuukauden, 58 prosenttia uskoo tähän kuluvan yli puoli vuotta. Viraston mukaan käsitykset heijastelevat aikaa, jolloin pankkikriisejä selviteltiin pitkään.
Rahoitusvakausviraston kyselyn toteutti TNS Kantar heinäkuussa 2019. Siihen vastasi 1032 mannersuomalaista 18–79-vuotiasta suomalaista, joilla on pankkitili.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaPääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
OP Pohjola yhteisöverokärjessä – finanssialan verokädenjäljellä rakentaisi kaksi päiväkotia Suomen joka kuntaan, lisäverot uhkaisivat kasvua12.11.2026 09:48:27 EET | Tiedote
Finanssiala oli taas toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2025. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,86 miljardia euroa. Verokädenjälki kasvoi viime vuodesta noin 208 miljoonaa euroa. Toimialan veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,19 miljardia euroa. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärkikolmikon muodostavat OP Pohjola 338,6 miljoonalla eurolla, Supercell 216,4 miljoonalla ja Nordea 200,1 miljoonalla. 25 suurimman veronmaksajan joukkoon mahtuvat finanssiyhtiöistä Danske Bank sijalla 10, Sampo (11.), LähiTapiola (13.), Mandatum (20.) ja SEB (24.). Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.
Sijoittajat jäivät lokakuussa odottavalle kannalle – osakerahastoista maailmarahastot kiinnostivat10.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Rahastojen nettomerkinnät tyrehtyivät lokakuussa ja jäivät 45 miljoonaan euroon. Rahastopääomat kasvoivat noin 225 miljardiin euroon markkinoiden positiivisen kehityksen tukemana. Osakerahastoissa sijoittajien kiinnostus kohdistui erityisesti maailmanlaajuisesti sijoittaviin rahastoihin. Amerikka-rahastoista vedettiin rahaa pois.
Parannukset ASP-lainan ehtoihin lisäävät sen houkuttelevuutta ja helpottavat ensiasunnon ostajien pääsyä omaan kotiin6.11.2026 10:31:14 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) tervehtii ilolla hallituksen esittämiä parannuksia ASP-järjestelmään. Esityksessä omarahoitusosuus alenee 10 prosentista 5 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. Asunnon ostaja tarvitsee siis aiempaa vähemmän omia säästöjä saadakseen ASP-lainan. Hallitus esittää myös enimmäislaina-ajan pidentämistä 25 vuodesta 40 vuoteen. Uudistukset tekisivät ASP-lainasta kilpailukykyisemmän verrattuna tavallisiin asuntolainoihin. ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on pankkien ja valtion yhteinen ponnistus, jolla tuetaan nuorten ensimmäisen asunnon hankintaa. Järjestely on osoittanut toimivuutensa niin lamassa kuin nousukaudenkin aikana. ASP-järjestelmän kehittäminen nopeuttaa pääsyä omaan kotiin ja tekee järjestelmästä tasa-arvoisemman.
Laskemme finanssialan verotiedot sekä Suomen 25 suurinta yhteisöveron maksajaa torstaiaamuna 12.11.20265.11.2026 14:39:56 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) kertoo torstaiaamuna 12.11.2026 heti tuoreeltaan finanssialan verotiedot vuodelta 2025. Listaamme myös konserneittain Suomen suurimmat yhteisöveron maksajat kaikilta toimialoilta, ei vain finanssitoimialalta. Laskemme yhteistyössä Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listaamme alan suurimmat yhteisöveronmaksajat. Vuonna 2024 finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
Huijausrikollisuuden järjestelmällisyys ja ammattimaisuus yllätti kokeneen dokumentaristin – Sami Kieksi: Digihuijaukset alkaa 10. marraskuuta29.10.2026 10:26:39 EET | Tiedote
Sami Kieksi: Digihuijaukset -dokumenttisarjan ensimmäinen jakso esitetään Nelosella ja Ruutu-palvelussa 10.11.2026. Sarjaa tehdessä dokumentaristi Sami Kieksi ymmärsi entistä paremmin, että huijauksen onnistuminen kertoo erityisesti rikollisten kyvystä manipuloida ihmisiä. Uhriksi joutuminen ei kerro ihmisen tyhmyydestä: uhrin tuomitseminen tai syyllistäminen on turhaa ja haitallista. Sarjassa palkittu dokumentaristi kohtaa muun muassa huijausten uhreja, rikollisia, viranomaisia ja asiantuntijoita. Finanssiala ry on rahoittanut sarjan tekoa, ja sen tuottaa Aller Studios.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme