Finanssiala ry

Suomalaispankkeja uhkaa mittava yhteisvastuulasku – voi vaarantaa talouden elpymistä

27.5.2020 09:51:53 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Koronapandemian laukaisema talouskriisi voi aiheuttaa suomalaispankeille pahimmassa tapauksessa lähes 2 miljardin euron lisälaskun muissa pankkiunionimaissa tapahtuvien kriisien vuoksi. ”Jos suomalaispankit joutuvat maksamaan tuntuvia määriä ylimääräisiä vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon, se heikentää niiden kykyä jatkaa kotitalous- ja yritysasiakkaidensa luotottamista. Tämä vaikuttaa koko Suomen talouden kykyyn toipua talouskriisistä”, toteaa Finanssiala ry:n (FA) johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Eduskunnan talousvaliokunta käsittelee keskiviikkona 27.5. esitystä, jonka mukaan EU:n yhteisen pankkikriisirahaston varautumisjärjestely otettaisiin käyttöön suunniteltua aiemmin. Alun perin yhteinen järjestely oli määrä ottaa käyttöön vuonna 2024 alussa. Samalla pankeilta perittävät ylimääräiset vakausmaksut tulisivat nopeutetussa tahdissa yhteisen taakanjaon piiriin. Valtioneuvoston U-kirjelmän mukaan muutos merkitsisi sitä, että suomalaisille pankeille voisi lähivuosina langeta maksettavaksi ylimääräisiä jälkikäteisiä vakausmaksuja muissa maissa tapahtuvien pankkikriisien vuoksi. Enimmillään ne voisivat nousta jopa lähes 2 miljardiin euroon.

”Nopeasti heikentynyt taloustilanne iskee myös pankkeihin. Suurimmat vaaranpaikat ovat erityisesti Italiassa ja Espanjassa, joissa pandemian aiheuttama talouden pysähdystila on ollut vielä laaja-alaisempaa kuin muualla. On mahdollista, että jotkin pankit tarvitsevat lähivuosina apua. Jos sijoittajanvastuun käyttö ja yhteisessä pankkikriisirahastossa olevat varat eivät riitä, joudutaan pankeilta perimään ylimääräisiä vakausmaksuja. Yhteisvastuun aikaistaminen johtaisi tällöin siihen, että myös suomalaispankit joutuisivat osallistumaan muiden maiden pankkien auttamiseen”, Mattila toteaa.

Vakausmaksujen maksaminen heikentäisi Mattilan mukaan suomalaispankkien kannattavuutta ja siten niiden kykyä rahoittaa omia asiakkaitaan. ”Pankit ovat jo alkaneet varautua luottotappioiden kasvuun samalla, kun ne ovat eri tavoin tulleet asiakkaitaan vastaan ja tarjonneet lyhennysvapaita ja muita helpotuksia lainojen hoitoon. Näiden helpotusten tarjoaminen riippuu keskeisesti siitä, miten kauan pankkien oma kunto pysyy hyvänä.”

FA vetoaa hallitukseen, ettei Suomi nykyoloissa allekirjoittaisi ja ratifioisi muutossopimusta. Mattila ihmettelee, että eduskunnan käsittelyssä olevassa U-kirjelmässä ei ole käsitelty nykyistä talouskriisiä ja sen vaikutuksia esitykseen.

”Asia edellyttäisi ehdottomasti tarkempaa analyysia, jotta saadaan selkeä käsitys siitä, mikä eri maiden pankkisektorien kunto on ja minkälaista tukea ne voivat tarvita lähivuosien aikana. Tukitoimet, mukaan lukien ylimääräisten vakausmaksujen kerääminen, voivat ajoittua vuosiin 2021 – 2023 eli juuri siihen ajankohtaan, jota yhteisvastuun aikaistettu käyttöönotto koskee”, Mattila sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote

Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.

Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.

Euroopan pankkiyhdistykseltä avoin kirje komissiolle: EU:n pankkisääntelyä on yksinkertaistettava kilpailukyvyn nimissä – sama viesti kuuluu vahvana myös Suomessa28.1.2026 15:49:12 EET | Tiedote

Euroopan pankkiyhdistys EBF on lähettänyt Euroopan komission johdolle kirjeen, jossa se painottaa kiireellistä tarvetta yksinkertaistaa EU:n pankkisääntelyn kokonaisuutta. EBF pitää sääntelyn selkeyttämistä välttämättömänä Euroopan kilpailukyvyn, strategisen autonomian ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Viestit ovat tuttuja myös suomalaisen finanssialan suusta. Pankkisääntelyn ongelmat koskevat koko EU-aluetta. Kirje on osoitettu komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, johtavalle varapuheenjohtajalle Stéphane Séjournélle, taloudesta vastaavalle komissaari Valdis Dombrovskikselle ja finanssipalveluista vastaavalle komissaari Maria Luís Albuquerquelle. Kirjeen on allekirjoittanut EBF:n puheenjohtajana toimiva, ranskalaisen pankkijätti Société Généralen pääjohtaja Slawomir Krupa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye