Suomalaispankkeja uhkaa mittava yhteisvastuulasku – voi vaarantaa talouden elpymistä
Eduskunnan talousvaliokunta käsittelee keskiviikkona 27.5. esitystä, jonka mukaan EU:n yhteisen pankkikriisirahaston varautumisjärjestely otettaisiin käyttöön suunniteltua aiemmin. Alun perin yhteinen järjestely oli määrä ottaa käyttöön vuonna 2024 alussa. Samalla pankeilta perittävät ylimääräiset vakausmaksut tulisivat nopeutetussa tahdissa yhteisen taakanjaon piiriin. Valtioneuvoston U-kirjelmän mukaan muutos merkitsisi sitä, että suomalaisille pankeille voisi lähivuosina langeta maksettavaksi ylimääräisiä jälkikäteisiä vakausmaksuja muissa maissa tapahtuvien pankkikriisien vuoksi. Enimmillään ne voisivat nousta jopa lähes 2 miljardiin euroon.
”Nopeasti heikentynyt taloustilanne iskee myös pankkeihin. Suurimmat vaaranpaikat ovat erityisesti Italiassa ja Espanjassa, joissa pandemian aiheuttama talouden pysähdystila on ollut vielä laaja-alaisempaa kuin muualla. On mahdollista, että jotkin pankit tarvitsevat lähivuosina apua. Jos sijoittajanvastuun käyttö ja yhteisessä pankkikriisirahastossa olevat varat eivät riitä, joudutaan pankeilta perimään ylimääräisiä vakausmaksuja. Yhteisvastuun aikaistaminen johtaisi tällöin siihen, että myös suomalaispankit joutuisivat osallistumaan muiden maiden pankkien auttamiseen”, Mattila toteaa.
Vakausmaksujen maksaminen heikentäisi Mattilan mukaan suomalaispankkien kannattavuutta ja siten niiden kykyä rahoittaa omia asiakkaitaan. ”Pankit ovat jo alkaneet varautua luottotappioiden kasvuun samalla, kun ne ovat eri tavoin tulleet asiakkaitaan vastaan ja tarjonneet lyhennysvapaita ja muita helpotuksia lainojen hoitoon. Näiden helpotusten tarjoaminen riippuu keskeisesti siitä, miten kauan pankkien oma kunto pysyy hyvänä.”
FA vetoaa hallitukseen, ettei Suomi nykyoloissa allekirjoittaisi ja ratifioisi muutossopimusta. Mattila ihmettelee, että eduskunnan käsittelyssä olevassa U-kirjelmässä ei ole käsitelty nykyistä talouskriisiä ja sen vaikutuksia esitykseen.
”Asia edellyttäisi ehdottomasti tarkempaa analyysia, jotta saadaan selkeä käsitys siitä, mikä eri maiden pankkisektorien kunto on ja minkälaista tukea ne voivat tarvita lähivuosien aikana. Tukitoimet, mukaan lukien ylimääräisten vakausmaksujen kerääminen, voivat ajoittua vuosiin 2021 – 2023 eli juuri siihen ajankohtaan, jota yhteisvastuun aikaistettu käyttöönotto koskee”, Mattila sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaPääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Nähdään myös ensi vuonna! Näin vältät ilotulitevahingot uutenavuotena30.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ilotulitteiden ampuminen on sallittua uudenvuodenaattona 31.12. vain kello 18–02. Ilotulitteiden käyttöpaikka tulee valita huolella, syrjäisiä ja aukeita paikkoja suosien. Jos ammut ilotulitteita, suojalaseja on käytettävä. Myös katsojille suositellaan suojalasien käyttöä. Erityisesti astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia sairastavien sekä lasten kannattaa katsoa ilotulitteita etäältä. Älä roskaa! Korjaa omat roskasi viimeistään seuraavana päivänä. Lähde: Tukes
Kysely: 70 prosenttia suomalaisista varautunut asuntolainan koron nousuun: ”Korkosuojan voi ajatella taloudelliselta riskiltä suojaavana vakuutuksena”29.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n teettämän kyselyn vastaajista 70 prosenttia on varautunut asuntolainansa koron mahdolliseen nousuun. Koron nousuun varautuneista vastaajista 41 prosenttia on varautunut säästöillä ja 22 prosenttia ottamalla lainaansa korkosuojan. Suomalaisten asuntolainat on yleensä sidottu vaihtuviin korkoihin, joten korkotason muutos näkyy helposti kansalaisten kukkarossa. Koron nousulta suojautumisen voi ajatella vakuutuksena, joka suojaa yllätyksiltä epävarmassa maailmassa.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1519.12.2025 14:41:15 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: Talouden elpymistä tärkeää tukea18.12.2025 13:05:23 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää Fivan päätöksiä hyvinä. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä.
Vaikka raportointisääntely kevenee, ei finanssiyhtiöiden tarve kestävyystiedolle ole katoamassa mihinkään17.12.2025 11:28:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää pääosin tervetulleena virtaviivaistusta kestävyysraportointiin ja siihen liittyvään sääntelyyn. EU-parlamentti pääsi 16.12.2025 sopuun Omnibus I:ksi nimetystä paketista, joka väljentää kestävyysraportoinnin vaatimuksia. Kevennyksestä huolimatta yritysten kannattaa edelleen raportoida kestävyystiedoistaan. Finanssialan yhtiöt tarvitsevat edelleen kestävyystietoa vihreiden rahoitustuotteiden tarjoamiseksi sekä oman kestävyysraportointinsa ja riskienhallintansa tueksi. Pk-yritykset ovat keskeisessä roolissa EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
