Suomalaisten finanssipalveluiden tarjoaminen Britanniassa rajoittuu vuodenvaihteessa
Tähän asti suomalaiset finanssiyhtiöt ovat voineet tarjota palveluitaan Britanniaan suhteellisen vapaasti koko EU:n laajuisen toimilupajärjestelmän kautta. Palvelut ovat siis pelanneet myös Britanniassa asuville suomalaisten pankkien, vakuutusyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten asiakkaille. Lainaa on voinut hakea ja sijoituksia hoitaa lähes samaan tapaan kuin Suomessa. Palvelua tarjoavan yhtiön toimipisteeseen on vain saattanut olla hieman pidempi matka.
Vuodenvaihteen jälkeen suomalaisten finanssipalvelujen tarjoaminen Britanniaan rajoittuu merkittävästi, kun Britannia putoaa pois EU:n sisämarkkinoilta ja yhteisestä toimilupajärjestelmästä. Jos suomalainen finanssiyhtiö aikoo tarjota toimilupaa edellyttäviä palveluita Britanniassa vuoden vaihteen jälkeen, on sen ensivaiheessa liityttävä mukaan Britanniassa käyttöön otettuun väliaikaiseen finanssipalveluiden tarjoamisen mahdollistavaan järjestelmään, Temporary Permissions Regimeen (TPR), tai muutoin hankkia toimilupa Britanniasta. Esimerkkilista säännellyistä finanssipalveluista löytyy Britannian finanssivalvojan verkkosivuilta.
Rajat ylittävässä palveluntarjonnassa toimilupakysymys riippuu siitä, mitä pidetään palvelun tarjoamisena Britanniassa. Tämä voi vaihdella eri finanssipalveluidenkin välillä. Joillekin finanssipalveluille voi riittää se, että asiakas asuu vakituisesti Britanniassa, kun taas joissakin tapauksissa finanssipalvelun tarjoamiseksi Britanniassa katsotaan vain, jos palveluntarjoajalla on Britanniassa esimerkiksi toimipiste tai agentti.
Siirtymäajan päättyminen ei näillä näkymin päätä kaikkia suomalaisten finanssiyhtiöiden Britanniassa vakituisesti asuville asiakkaille tarjottavia palveluita. Esimerkiksi ennen siirtymäajan päättymistä suomalaisessa pankissa avatut pankkitilit maksukortteineen toimivat myös jatkossa, samoin, kuin ennen siirtymäaikaa myönnetyt asuntoluottosopimukset jatkunevat normaalisti siirtymäajan päättymisen jälkeen.
Kaikille finanssipalveluille tilanne ei kuitenkaan ole sama. Osa suomalaisista pankeista on jo viestinyt asiakkailleen siitä, että luottokortin myöntäminen loppuu Britanniassa vakituisesti asuville asiakkaille siirtymäajan päättyessä 1. tammikuuta, ja sama kohtelu koskee monia sijoituspalveluita. Myös vakuutuksiin voi tulla muutoksia. Tarkemman tiedon saamiseksi kannattaa kääntyä oman pankin tai vakuutusyhtiön puoleen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Amanda AaltoLakimies
Puh:+358 20 793 4295amanda.aalto@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme