Suomen Akatemia

Suomalaisten luottamus kaivostoiminnan julkiseen sääntelyyn heikkoa

Jaa

Uusi kaivostoimintaan liittyviä asenteita kartoittava tutkimus osoittaa, että suomalaisten luottamus alan lainsäädäntöön ja julkiseen sääntelyyn on heikkoa. Kyselytutkimuksen mukaan noin 45 prosenttia vastanneista ei luota kaivostoiminnan ympäristövaikutusten valvonnasta vastaaviin viranomaisiin. Vastaajista runsas kolmannes ilmoittaa luottavansa viranomaisiin jonkin verran. Jyväskylän yliopistossa toteutettu tutkimus on osa Suomen Akatemian Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit -akatemiaohjelmaa.

Tutkimuksen mukaan jopa 54 prosenttia vastaajista ei suhtaudu luottavaisesti siihen, että kaivostoimintaan liittyvällä ympäristölainsäädännöllä pystytään ehkäisemään toiminnan ympäristö- ja terveyshaittoja. Vastaavasti ympäristölainsäädäntöön ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemisessä luottaa jonkin verran 29 prosenttia vastaajista.

”Tulokset ovat hyvin samanlaisia kuin aiemmassa vuoden 2012 kyselytutkimuksessa. Myös nyt luottamus viranomaisiin kaivostoiminnan ympäristövaikutusten valvonnassa sekä luottamus ympäristölainsäädäntöön kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysvaikutusten ehkäisemisessä on huolestuttavan matalaa”, toteaa Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Tapio Litmanen.

Tutkijoiden mielestä on kuitenkin huomattava, että kaivostoiminnan yleinen hyväksyntä on kohtalaista. Vastaajista runsas 40 prosenttia hyväksyy kaivostoiminnan varauksin ja 40 prosenttia vastaajista antaa kaivostoiminnalle tätä vahvemman hyväksynnän.

”Erityisesti perusmetallien, jalometallien ja teollisuusmineraalien louhinnan hyväksyntä on yleisesti melko vahvaa. Sen sijaan uraanin louhinta on vähiten hyväksyttyä”, kertoo tutkija Tuija Jartti.

Kyselytutkimuksessa luotetuimmaksi alaan liittyväksi toimijaryhmäksi miellettiin kansalaisjärjestöt. Toiseksi luotetuimmiksi toimijaryhmäksi miellettiin valtion hallinto ja kunnallishallinto ja vähiten luotetuksi kaivosteollisuus. Luottamus eri toimijoihin on kuitenkin melko matalaa.

Työpaikat kaivostoiminnan merkittävin hyöty

Tutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien näkemyksiä kaivostoiminnan hyödyistä ja haitoista. Vastanneet mielsivät kaivostoiminnan merkittävimmäksi hyödyksi alan työllisyysvaikutukset. Vastaajista 82 prosenttia on samaa mieltä siitä, että kaivostoiminta luo työpaikkoja suomalaisille ja 73 prosenttia vastaajista kokee kaivostoiminnan parantavan alueellisia työllisyys- ja koulutusmahdollisuuksia. Merkittävimmäksi haitaksi miellettiin ympäristövaikutukset. Vastaajista 84 prosenttia on samaa mieltä siitä, että kaivostoiminta vaikuttaa kielteisesti pohja- ja pintavesien vesin laatuun.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaivostoiminnan taloudellisten hyötyjen jakautumiseen suhtaudutaan suomalaisten keskuudessa varauksella. Kaivosteollisuuden, kunnallishallinnon tai valtion hallinnon ei myöskään koeta kuuntelevan ja kunnioittavan paikallisyhteisöjen mielipiteitä.

Tutkimus toteutettiin syyskuussa 2016 ja sen kohteena olivat 18–75-vuotiaat, äidinkieleltään suomenkieliset Manner-Suomen alueella asuvat henkilöt. 4200 henkilön otos toteutettiin kahdessa klusterissa, joissa toisessa Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi edustivat kaivosmaakuntia, toisessa oli muu Manner-Suomi. Kyselyn vastausprosentti oli 26 prosenttia (N= 1091).

Tutkimuksen tulokset on raportoitu julkaisussa: Jartti, T., Litmanen, T., Lacey, J. & Moffat, K. (2017). Finnish Attitudes Toward Mining. YFI Publications 4. University of Jyväskylä.

Julkaisu on ladattavissa osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7299-8

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja
professori Tapio Litmanen
p. 040-5707083

tutkija Tuija Jartti
p. 040-8054184
yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Suomen Akatemian viestintä
viestintäsuunnittelija Aino Laine
p. 0295335007
aino.laine@aka.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2019 rahoitamme tutkimusta 458 miljoonalla eurolla. Osa rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista. Akatemia toimii  opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Finlands Akademi beviljar över 30 miljoner euro till forskningsinfrastrukturer som främjar högklassig vetenskap18.1.2019 15:10:27Tiedote

Finlands Akademi beslutade idag om finansiering på sammanlagt 32,4 miljoner euro för att stärka forskningens infrastrukturer. Finansieringen fördelas mellan 21 infrastrukturer och 22 organisationer. Finansieringen beviljas för stärkande och uppgradering av nationellt betydelsefulla infrastrukturer som främjar högklassig vetenskaplig forskning. Bland finansieringsmottagarna finns två nya initiativ som inte finns med i Finlands vägvisare för forskningsinfrastrukturer.

Korkeatasoista tiedettä edistäville tutkimusinfrastruktuureille yli 30 miljoonaan euron rahoitus Suomen Akatemialta18.1.2019 15:10:26Tiedote

Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä 32,4 miljoonaa euroa tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen. Rahoitus jakautuu 21 tutkimusinfrastruktuurille ja 22 tutkimusorganisaatiolle. Rahoitusta myönnettiin kansallisesti merkittävien ja korkeatasoista tieteellistä tutkimusta edistävien tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja laajentamiseen. Uusia, tiekartan ulkopuolisia rahoituksen saajia oli kaksi.

Suomen Akatemia valitsi lippulaivaohjelmaan neljä uutta osaamiskeskittymää8.1.2019 13:30:00Tiedote

Suomen Akatemia on valinnut neljä osaamiskeskittymää rahoitettaviksi lippulaivaohjelmassa. Lippulaivaohjelman kokonaisuus on nyt valmis ja siihen kuuluu kuusi osaamiskeskittymää, joiden taustaorganisaatioina on kuusi yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta ja HUS. Ne rahoittavat vuosina 2019-2022 lippulaivoja yhteensä 320 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemian rahoitus lippulaivaohjelmalle on 54,5 miljoonaa euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme